ei tarvitse uskoa mahdottomaan, ei toivoa, ei pettyä, ilahtua turhasta, kertoa tunteistaan, kärsiä sydänsurua kerta toisensa jälkeen, liimailla aamuöisin sielunsa palasia yhteen. kun väsyy elämään kokonaisvaltasesti, niin se on ihan sama vaikka tekee se yksin. miksi en tätä aiemmin ole voinut hyväksyä? jos Jumala olet olemassa, niin ota nämä tunteet pois.
yksin on helppoa.
no more </3
3164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen samaa mieltä. Mitään hyvää jäänyt tästäkään käteen, kadotin vain mielenrauhani.
Yksinolo on mun kohtalo ollut toistaiseksi. Se ei ole minulle mikään induvidualistinen elämänvalinta.
individualisti-yksin ja yksinäinen-yksin --- voiko olla henkisesti toisistaan kauempana olevia ihmisiä?