Äidin tekemän suullisen sopimuksen pätevyys?

Enpä usko sen pätevän oikeudessa, eikä vallankaan asianosaisten todistelemana.
Voit vaatia jakoa, mutta tätiesi ehkä vastustaessa tai viivyttäessä jakoa, kerro heille hakevasi käräjäoikeudelta pesänselvittelijä/-jakajan määräämistä.
Etsi sitten "sopiva" ja pätevä lakimies, joka antaa suostumuksensa tehtävään ja tekee hakemuksen oikeudelle. Varaudu 2-5 vuoden prosessiin ja sievoisiin kuluihin, mutta kulut otetaan pesästä ennen perinnönjakoa, eli homma syö myös kunkin tätisi perintöä saman verran kuin omaasi. Ehkä tietoisuus tästä voisi lisätä sovintohaluja, että saisit suosiolla keskenään sopimanne osuutesi jo nyt rahana.
Jos elossa oleva mummisi on myös varakas, niin toimesi voivat vaikuttaa testamenttiin, mutta silloinkin voisit vaatia lakiosanasi puolet perintöosastasi.
Tulevia testamenttejahan on vaikea arvailla, että oletko jo nyt syrjäytetty.

Aitisei tekemät suulliset sopimukset ovat pätevä, niinkuin muutkin suulliset sopimukset. Mutta ei ne enää siirry seuraavalle polvelle., vai väittävätkö tätisi, että niinkin on sovittu?

Hae pesänjakajaa kaikessa rauhassa.

Suuliset sopimukset ovat epätarkkoja ja on oikeuden päätettävissä niiden hyväksyminen. Oikeudenkäynti maksaa !

Älä lähde hakemaan pesänselvittäjää. Selvittäjä saattaa vetkuttaa niin, että menee 10 vuotta ennen kuin asiasa tulee päätös. Olet maksaja kuluista.

Älä vaadi jakoa, vaan yritä sovitella tätiesi kanssa, jospa he ostaisivat osuutesi vaarin perinnöstä.

pesänjakajat on roistoja

"Mummokaan ei noita tiluksia käytä, eikä hänellä ole niihin hallintaoikeutta. "

Periaatteessa leskellä kai on hallintaoikeus koko jakamattomaan kuolinpesään, jos pesän osakkaat ovat sopineet, ettei jakoa tehdä lesken elinaikana.

No niin, tähänkin kysymykseen saa vastauksen kääntymällä lakimiehen puoleen. Näiltä palstoilta oikeaa vastausta on turha etsiä. Vastataan mutu-tuntumalta tai maallikkojärjellä. Laki ei näitä noudata, vaan se seuraa kirjoitettuja pykäliä. Siis asianajotoimistoon, mars.