Tee-se-itse -miehet

No ensinnäkin nuo sotilas-aseet on pyritty tekemään hyvin yksinkertaisiksi purkaa puhdistusta varten (maastossa usein kuraa, pölyä yms. likaa on syytä poistaa että ase toimisi tarvittaessa).
Siis ei ole paljoa sellaisia osia joiden irroittamiseen tarvittaisiin työkaluja, eikä montaa pientä helposti katoavaa pienta sokkaa ja lukitustappia.

Ja loppujenlopuksihan monet muutkin aseet ovat melko helppoja purkaa siinämäärin kuin ilman työkaluja pystyy purkamaan...
Usein myös pienempiinkin osiin purku melko yksinkertaista jos on tiettyyn aseeseen tarvittavat työkalut.

Siitä en tiedä tarvitseeko alokkaan purkaa asetta, sillä itse en ole armeijaa käynyt, ja nyt olen jo ikänikin puolesta yli-ikäinen sotaan ilman pakottavaa tarvetta....

Kaikki modernit aseet, varsinkin sotilasaseet on suunniteltu siten, että ne voidaan purkaa ehkä johonkin 5-8 perusosaan. Jokainen sotilas, niin alokas kuin pidemmällekin ehtinyt purkaa aseensa lukemattomia kertoja.

Esimerkiki Suomen armeijan sotilaan perusase RK 7.62 / 62, elikkä suomalainen versio (lue kopio) perinteisestä venäläisestä Kalashnikov rynnäkkökivääristä opetellaan heti koulutuksen alussa purkamaan osiin.

Kyllä itsekin muistan kuinka opettelimme armeijassa rynkyn purkamaan ja panemaan takaisin kasaan pussipäässä, siis täysin "sokena". Vieläpä kelloa vastaan, se joka oli nopein, luonnollisesti voitti. Aseen purkaminen ei yleensä ole missään asemallissa mikään yli-inhimillinen suoritus, vaan jokainen täysjärkinen oppii sen kyllä hyvin nopeasti.

Eikä aseiden osiin purkaminen ole mikään sotilaiden erikoistaito, vaan kaikki metsästäjät ja urheiluampujat myös purkavat aseensa.

Käytännössä kun kaikki aseet on purettava ainakin pääkomponentteihinsa, jotta aseen piippu, piipun päässä oleva patruunapesä ja lukko saadaan puhdistettua. Jokainen ase likaantuu ammuttaessa ja se on puhdistettava säännöllisesti jotta se toimisi turvallisesti ja varmasti.

Sotilasaseet on suunniteltu myös niin, ettei käyttäjä saa purkaa esim. liipaisin ja erinäisiä jousikoneistoja. Lahti-Saloranta pk:ssa Aimo Lahden mielestä pääsyynä toimintahäiriöihin oli, ettei ”aseen tukin sisässä olevaa rekyylijousta puhdistettu paksusta varastorasvasta. Tämän toimenpiteen vaatima aseen purkaminen oli tavallisilta sotilailta nimenomaan kielletty, ja se olisi pitänyt suorittaa asevarikoilla ennen aseitten käyttöön jakamista.” Omakohtaista kokemusta ko. aseesta kertyi lippaallisen verran. Eikä sekään mennyt takeltelematta.

Sotilasaseet ovat muilta osin helppoja purkaa ja koota, joka on tarkoituksenmukaista. Mitä tulee työkaluihin, kiväärin 7,62x53 lukon aukaisua varten varusteisiin kuului muistaakseni puupalikka, jota vasten lukko aukesi näppärästi. Ei sitä kuitenkaan juurikaan käytetty. Suomi kp oli yksinkertainen ja vielä simppelimpi oli Sten, jolla tosin ei saanut ampua. Suomi kp:n rumpulippaan täyttö huonoissa oloissa vaati sen sijaan harjoittelua ja käden vakautta.

Me purettiin koko ohjusvene Isku ihan palasiksi aina talven aikana ja tutkittiin perusteellisesti. Huonot osat vaihdettiin uusiin. Olihan se aika vaikeaa mutta aina selvittiin. Tässä olin mukana koko 70-luvun.