Olen sairastanut paniikkihäiriötä jo nuoresta asti ja oppinut asian kanssa elämään ilman lääkitystä. sitä osaankin käsitellä koska tiedän ettei se ole vaarallista enkä siihen kuolen. Olen kokenut elämässäni kamalia asioita ja moni huono suhde on kaatunut ja olenkin joutunut pettymään monesti. Tiedän ettei vika ole minussa vaan siinä toisessa mutta nyt tää viimeinen suhde joka päättyi 1kk sitten on aiheuttanut katkeruutta ja itkua.. en meinaa millään päästä asiasta yli ja masentaa kovin. On ihania ystäviä joille voin puhua mutta ei auta sekään.. Nyt taas tullut kummia pelkotiloja ja eilen kun istuin koneella huimas niin että taas aloin pelätä pahinta ja siinä menikin melkein yöunet pilalle.. vaikka järki sanoo että niskat on jumissa ja istun kyllä koneella aika paljon niin pelko sanookin toista ja nyt siis pelkään taas sitä koska tulee huimaus?
nyt on pakko tilata lekurille aika ja mennä puhumaan sillä pelkään että tää katkeruus saa aikaan sen etten koskaan enään uskalla sitoutua kehenkään ja kuitenkin vielä haluaisin löytää ihmisen elämääni? pelottaa vaan kaikki asiat enkä tiedä miten pääsisin tästä kehästä ylös?
nyt on pakko tilata lekurille aika ja mennä puhumaan sillä pelkään että tää katkeruus saa aikaan sen etten koskaan enään uskalla sitoutua kehenkään ja kuitenkin vielä haluaisin löytää ihmisen elämääni? pelottaa vaan kaikki asiat enkä tiedä miten pääsisin tästä kehästä ylös?
Vastaukset 1
Vanhimmat
se siitä. Aika parantaa haavat!! Ota vaan elämä omiin käsiin ja eteen päin!