Tapasin baarissa sattumalta erään ihmisen, ei ollut edes epätoivoinen vanhapoika vaan ihan komiankin näköinen kaveri. Puhelinnumerot vaihdettiin ja yllätyin kun tämä lähettikin viestiä. Yleensä nämä baarituttavuuden tuppaavat unohtamaan minut heti illan jälkeen. No siitä sit alkoi tämä meidän "suhde", eli nähdään kerran pari viikossa panon merkeissä...
Täytyy sanoa, että en suosittele tämmöistä suhdetta, ellei sit ole tarpeeksi tunteeton persoona. Se on se yksi ilta viikosta kun tunnet olevasi elossa ja tärkeä jollekin. Kaikki muut päivät on yhtä kaipailua ja stressausta: "mitä jos hän ei enää tule? "mitä jos hän on löytänyt pysyvän kumppanin?". Hänelle olen pelkkä vakipano, ihan kelvollisen oloinen muija, joka sattuu asumaan samoilla kulmilla. Minulle hän on paljon enemmän.
En ole käynyt hänen luona, emme koskaan suutele eikä tehdä mitään muutakaan, siitä voi jo päätellä, että hän ei todellakaan ole mitään suhdetta rakentamassa. Muille sinkuille tämä tilanne olisi ihan ok, mutta en ole mikään villi-sinkku. Ei minun tee edes mieli mennä mihinkään baariin miehiä bongaamaan, haluan olla vain tämän yhden kanssa. En tiedä onko hänelle kuinka paljon muita samanlaisia suhteita, kesäkuun alussa tavattiin ja melekin joka viikko ollaan nähty.
Ajattelen usein, että "minun pitää olla onnellinen tästäkin vähästä, joillakin ei ole edes tälläistä". "En ole koskaan saanut mitään helpolla ja tässä on taas yksi hankala tilanne, en saa ahnehtia liikaa". Joskus taas aattelen, että tämä niljake käyttää minua vaan hyväksi ja en edes minä ansaitse tuommoista kohtelua, ostakoot maksullisilta jos niin haluttaa. Joskus tekisi mieli potkaista itseään, kun tunnen oloni niin typeräksi, miksi ihastua tyyppiin, jolle en merkitse mitään??
Olen hirveän tunteellinen ja ailahtelevaa tyyppiä, saatan pillahtaa itkuun jos hän ei soita silloin kun yleensä soittaa ja kohta jo leijailla pilvissä kun hän minuuttia myöhemmin soittaakin. Tarraudun joka kerta enemmän kinni, en tiedä miten kestän sen kun hän (pian) mut jättää. Hän on siis ensimmäinen "suhteeni", joka on kestänyt viikkoa pidempään ja ikää on jo lähemmäksi 25...
Me olemme kumminkin saman ikäisiä ja meillä on samanlaisia mielipiteitä, ei pitäisi olla mikään mahdottomuus lähteä ulos ihan vaan kavereina, mutta kun ei... Onko minussa sitten vaan joku vika, etten kelpaa muuhun. Olen samanlainen tapaus kuten moni tällä palstalla, eli vitsejä ei tule hirveästi väännettyä, enkä muutenkaan ole mikään maailman keskipiste.
En tajua niitä ihmisiä jotka tällä palstalla valittavat yksinäisyyttään, vaikka ovat parisuhteessa! Jos minulla olisi kaiket päivät sitä (ja paljon enemmän) mitä se yksi ilta on niin en todellakaan valittaisi mistään yksinäisyydestä, vaikka ei olisikaan mitään 500 ihmisen kaveriporukkaa. Nykyään nuo yksinäiset illat tuntuvat vieläkin yksinäisimmiltä, kun aattelee mitän kaikkea voisi yhdessä tehdä.
No ni, tulipa siinä vähän vuodatettua näin juhannuksena suhdesotkujaan...
Onkohan kellään muulla samanlaista? Ajattelenko aivan liikaa, pitäisikö vaan nauttia siitä mitä on eikä ahnehtia koko ajan lisää...
Hyvää jussia vaan muillekin yksinäisille, itsekin makaan täällä sohvalla telkkua kattelemassa, kun hän on kavereineen mökillä. Varmasti löytänyt sieltä jo jonkun kivan eukon... Joo morjens.
Täytyy sanoa, että en suosittele tämmöistä suhdetta, ellei sit ole tarpeeksi tunteeton persoona. Se on se yksi ilta viikosta kun tunnet olevasi elossa ja tärkeä jollekin. Kaikki muut päivät on yhtä kaipailua ja stressausta: "mitä jos hän ei enää tule? "mitä jos hän on löytänyt pysyvän kumppanin?". Hänelle olen pelkkä vakipano, ihan kelvollisen oloinen muija, joka sattuu asumaan samoilla kulmilla. Minulle hän on paljon enemmän.
En ole käynyt hänen luona, emme koskaan suutele eikä tehdä mitään muutakaan, siitä voi jo päätellä, että hän ei todellakaan ole mitään suhdetta rakentamassa. Muille sinkuille tämä tilanne olisi ihan ok, mutta en ole mikään villi-sinkku. Ei minun tee edes mieli mennä mihinkään baariin miehiä bongaamaan, haluan olla vain tämän yhden kanssa. En tiedä onko hänelle kuinka paljon muita samanlaisia suhteita, kesäkuun alussa tavattiin ja melekin joka viikko ollaan nähty.
Ajattelen usein, että "minun pitää olla onnellinen tästäkin vähästä, joillakin ei ole edes tälläistä". "En ole koskaan saanut mitään helpolla ja tässä on taas yksi hankala tilanne, en saa ahnehtia liikaa". Joskus taas aattelen, että tämä niljake käyttää minua vaan hyväksi ja en edes minä ansaitse tuommoista kohtelua, ostakoot maksullisilta jos niin haluttaa. Joskus tekisi mieli potkaista itseään, kun tunnen oloni niin typeräksi, miksi ihastua tyyppiin, jolle en merkitse mitään??
Olen hirveän tunteellinen ja ailahtelevaa tyyppiä, saatan pillahtaa itkuun jos hän ei soita silloin kun yleensä soittaa ja kohta jo leijailla pilvissä kun hän minuuttia myöhemmin soittaakin. Tarraudun joka kerta enemmän kinni, en tiedä miten kestän sen kun hän (pian) mut jättää. Hän on siis ensimmäinen "suhteeni", joka on kestänyt viikkoa pidempään ja ikää on jo lähemmäksi 25...
Me olemme kumminkin saman ikäisiä ja meillä on samanlaisia mielipiteitä, ei pitäisi olla mikään mahdottomuus lähteä ulos ihan vaan kavereina, mutta kun ei... Onko minussa sitten vaan joku vika, etten kelpaa muuhun. Olen samanlainen tapaus kuten moni tällä palstalla, eli vitsejä ei tule hirveästi väännettyä, enkä muutenkaan ole mikään maailman keskipiste.
En tajua niitä ihmisiä jotka tällä palstalla valittavat yksinäisyyttään, vaikka ovat parisuhteessa! Jos minulla olisi kaiket päivät sitä (ja paljon enemmän) mitä se yksi ilta on niin en todellakaan valittaisi mistään yksinäisyydestä, vaikka ei olisikaan mitään 500 ihmisen kaveriporukkaa. Nykyään nuo yksinäiset illat tuntuvat vieläkin yksinäisimmiltä, kun aattelee mitän kaikkea voisi yhdessä tehdä.
No ni, tulipa siinä vähän vuodatettua näin juhannuksena suhdesotkujaan...
Onkohan kellään muulla samanlaista? Ajattelenko aivan liikaa, pitäisikö vaan nauttia siitä mitä on eikä ahnehtia koko ajan lisää...
Hyvää jussia vaan muillekin yksinäisille, itsekin makaan täällä sohvalla telkkua kattelemassa, kun hän on kavereineen mökillä. Varmasti löytänyt sieltä jo jonkun kivan eukon... Joo morjens.
Vastaukset 34
Vanhimmat
joo tulipa pitkä viesti toivottavasti joku ees jaksaa lukea, no mitäs täällä muutakaan kun lukea kaikkien randomien valitusviestejä...
Mitähän vittua valitat? Olisit tyytyväinen kun edes joku haluaa sua. Naisilla se on niin helppoa kuten tässäkin käy ilmi ja vielä valittaa kun ei saa enempää.
Itse olen 25v. hyvässä kunnossa ja urheilen säännöllisesti, töissä suht hyvä palkkaisessa duunissa ja olisin ikionnellinen jos joku tyttö edes huomaisi joskus saati sitten tuollaisesta "suhteesta"
itse en ainakaan haluaisi miestä saatikka panna sen kaa, jos tiedän ettei se halua minua , ja vain paneskella mua ...
mies ei edes halua suudella kanssasi?
no antaisin haistaa paskat ja äkkiä! miksi moiseen tyydyt???
Kieltämättä uskomatonta valitusta. Painu AP helvettiin!
> ei ollut edes epätoivoinen vanhapoika vaan ihan komiankin näköinen kaveri
Tästä hyvät miespuoliset, yksinäiset toverini näette, miten tuhoon tuomittuja olette jo pelkästään sosiaalisen statuksenne ansiosta, täällä upealla Suomen maalla, missä naiset eivät ole yhtään pinnallisia.
No mutta, saipahan taas yks pelimies tarpeet tyydytettyä. Mielenkiintoinen tarina.
Toivottavasti tulee "happy ending".
rakkaus se on tainnut teillekin,on mukava rakastella ...mutta entäpä jos mies löytää paremman!Mä olin aikoinaan vastaavassa tilanteessa,seksi luisti hyvin.Sitten tuli ilmoitus et oli löytänyt uuden rakkaan.Maailmani hajosi...niin se hajoaa sullakin..usko pois!
Eikö tuo nyt ole aivan selvää mitä mies sinusta haluaa? Ei mitään muuta kuin reiän johon heittää lastinsa. Olen pahoillani mutta näin se menee. Jos hän kerran on hyvännäköinenkin (paitsi että eihän ulkonäkö mitään merkitse vai miten se oli?) niin hänellä on varmaan muitakin naisia joita käy jyystämässä.
Aloit siis tämän panokukkelin henkilökohtaiseksi mälli-imuriksi?
joo no edes sä et varmasti ansaitse tollasta kohtelua, paitsi jos oot nin tyhmä että annat sen tehdä noin itselles vielä pitkään
lopeta toi ja hommaa itelles kunnon mies, meitä on ihan riittävästi vapaana
ap:lle
Miksi tyydyt moiseen tyyppiin joka ei edes halua suudella sua?
mies ei halua sinua, usko nyt, tyyppi haluaa vaan paneskella!
Etkö arvosta itseäsi???
Koita päästä mokomasta vaan irti ja pian, mielummin yksin sitten!
Et kai sinäkään huoraa haluaisi suudella?
Hm, tuollaista pahaa yksinäisyys voi saada aikaan. Epätoivoisena tarttuu siihen mitä saa, huonolla tuurilla hyväksikäyttäjään, joka aiheuttaa vain itsetunnon mataloitumista ja voi johtaa todelliseen noidankehään vääränlaisten ihmisten kynsissä.
Suosittelen pistämään välit raa'asti poikki ja etsimään parempaa seuraa.
Ei naisen tarvitse tyytyä väkinäiseen "pano"-suhteeseen... Eiköhän sitä löytyisi muutakin jos viitsit etsiä...
Miesten kohdalle ei ehkä löytyisi sitä panosuhdettakaan...
No hei, jos sä haluut suhteelta enemmän eikä tuo pelkkä panotapaaminen tee sua onnelliseksi, niin nosta kissa pöydälle ja laita jamppa selkä seinää vasten ja kysy siltä, mihin se näkee tän homman menevän.
Asioita jotka ei tee onnelliseksi ei elämässä kannata tehdä jos ei oo pakko.
Ja jos sen näkemys on että teidän suhde on hyvä näin eikä sen tartte edetä mihinkään, niin annat monoa.
Se mitä sit seuraa, niin siinä on periaatteessa kolme vaihtoehtoa.
1) se oli sit siinä
2) Tää kundikin haluu enemmän ja teidän panosuhde alkaa siitä syvetä kokonaisvaltaisempaan suuntaan
3) Tää on varmaan yleisin: kaveri sanoo että tää on hyvä näin, sä dumppaat sen, sitten sen sydän ei kuitenkaan voi unohtaa sua ja se huomaa haluavansa enemmän ja tulee takaisin.
Ja sit parasta täs on, et sen jälkeen sulla on ns. upper hand teidän suhteessa :D
Mut anyway, meni miten meni ja teet mitä teet, kannattaa kuunnella sydäntä, eikä yksinäisyyden pelkoa tai himoa.
Ja missään tapauksessa ei kannata lähtee järkeileen, koska rakkaus ja järkeily ei kuulu yhteen kumminkaan.
Ykkös kohta kusee siinä mielessä, että sitten on täysin yksin eikä saa enää edes munaa.
Kannattaisi alkaa etsimään uutta ja dumpata (pelkkä)pano vasta sitten jos löytää jotain vakavaa tilalle.
Kyl naiset seksiä saavat. varsinkin jos netistä hakemalla....
Tosin tossa nyt voi menetellä kahdellakin tavalla eli etsii samalla aikaa muuta seuraa tai sitten lopettaa tuon suhteen ja etsii uutta seuraa... On helpompaa usein lopettaa tuommoinen pano suhde koska silloin sitä tietyllä tavalla edelleen on toiseen sidoksissa...
Ei saa, ainaskaan tällä kropalla.
"Joskus taas aattelen, että tämä niljake käyttää minua vaan hyväksi ja en edes minä ansaitse tuommoista kohtelua, ostakoot maksullisilta jos niin haluttaa"
Tämä on kanssa niin tyypillistä naisten ajattelua. Mies on tehnyt hyvin selväksi, ettei halua seksiä ja sinä harrastat silti seksiä. Miten sinua käytetään hyväksi?
Mikset avaudu sille miehelle? Kerro että sä tykkäät siitä kovasti ja olet suhteestakin haaveillut. Sanot, että pano kerran tai kaksi viikossa ei ole oikein sun juttusi, koska olet niin tunteellinen ihminen ja haluaisit jotain muutakin.
Jos miestä ei kiinnosta, niin ole sä sitten se joka pistää pelin poikki. Tulee varmaan parempi mieli, koska sä ehdit ennen miestä.
Sen jälkeen sä voisit hakea vaikka kavereita näin ensin alkuun vaikka täältä yksinäisyyspalstalta. Ehkäpä saat jonkin "syvemmänkin" jutun aikaiseksi.
Ei mies yleensä sano suoraan että "ei kiinnostaisi" vaan helposti keksii verukkeita ja yrittää pitkittää juttua...
No jos ne "verukkeet" ja "pitkitykset" päätyy aina vaan siihen samaan asiaan, niin sun on helppo tehdä päätöksesi.
Jokos sä olet sanonut hälle suorat sanat? Pidähän ne reidet nyt tiukasti kiinni, kunnes saat jotain tolkkua tähän.
Tykkäät hänestä koska hän on juuri tuollainen, etäinen, "hyväksikäyttävä", "kusipää".
Moi!
Itselläni kävi vastattain vähän samantyylinen tilanne: tapasin baarissa mielenkiintoisen näköisen nuoren miehen ja menin häntä jututtamaan. Tavattiin aina silloin tällöin sen jälkeen sattumalta, juteltiin ja yhtenä tavallista humalaisempana iltana päädyttiin sänkyyn.
Vaihdettiin siinä numerot ja tavattiin aina pari kertaa viikossa, yleensä ryyppäämisen ja seksin merkeissä. Seksi sujui ja hän sanoi joskus alkavansa ihastua minuun ym. tapailtiin sitten aikamme, mutta kun homma alkoi mennä yhtään vakavammaksi hän heivasi minut koska olin hänen mielestään liian "alempitasoisempi kuin hän" ja sanoi, että häntä hävettäisi esiintyä julkisesti minun kanssa mm. koska olin liian läski yms.
Nyt jälkeenpäin ajateltuna koko suhde oli aivan vääränlainen, alistuin pelkäksi panopuuksi, hän ei ottanut huomioon minun halujani ja ravasi aina baarissa, mutta samaan aikaan selitti mulle miten kaunis olen yms. Olin myös tosi ahdistunut koko ajan, kun pelkäsin milloin hän löytää jonkun paremman kuin minä ja koin olevani yksinäisempi kuin edes silloin kun en tapaillut ketään. Vanhat päihde- ja ahmimisongelmani palasivat myös ahdistuksen myötä.
Haluan vielä korostaa ettei kyseessä ollut mikään "alfauros" tai "pelimies", vaan ihan sellanen suht' harmittoman näköinen, melko kokematon vähän nörtähtävä parikymppinen poika, näköjään vain kovin pinnallinen.
Suosittelen siis ottamaan selvää tapauksesta tarpeeksi ajoissa, toivottavasti tunteesi saa vastakaikua! Jos ei, niin löytyyhän noita kaloja merestä :)
Nyt ainakin itse opin perustamaan ihmissuhteet jollekin muulle kuin seksille ja haluan tuntea ihmisen kunnolla ennen kuin mennään sänkyyn.
Pikkasen saman tapainen juttu minullakin. Tämä oli nettituttu ja lopulta halusin tavata monien puhelujen jälkeen. Olin jo ihastunut ja tavattiinkin.
Jo eka kerralla päädyimme sänkyyn leikkimään,,sitten parin viikon kuluttua taas ja sama juttu ja leikit.
Olin ihastunut ja rakastunut, soiteltiin ja tavattiin vielä pari kertaa.
Oli puhe että pian taas tavataan,,,mutta eipä vaan tavattukkaan,,,vaan asiat sotkeutuivat ja hän oli niin kiinnni työssään, että ei minulle ollut aikaa,,
kaipaan häntä valtavasti, mutta en häiritse enään.
Sydänsuruja nuo miehet aiheuttavat,,välinpitämättömällä ja ajattelemattomalla käytöksellään. Jotkut ovat vaan niin kylmiä ja piittaamattomia.
Meidänkin pitäisi oppia sellaisiksi,,mutta ei,,,meitä on muutamia tällaisia höpsöjä.
Itsellänikin sitten oli yksinäinen juhannus.
Mutta kyllä tästä noustaan, hitaasti mutta aika varmasti.
Kyl minäkin, ihan hyvännäköinen nainen, olin yksin juhannuksen. - en edes viitsinyt lähtee tanssimaan, kun noita kusipäitä naisten käyttäjiä maailma pullollaan! - Ei siis jaksa enää yrittää. Pelkkä pano ja muuten muut menot oli åijällä. Joskus muuta yhdessä. Ei edes reissuille lähtenyt kun pari kertaa ku omat reissut. Yäk, kaikki ukot! Yksin parempi ja onnellisempi kun omahyvästen ukkojen seuras!!
"Yleensä nämä baarituttavuuden tuppaavat unohtamaan minut heti illan jälkeen."
Taidat olla aika helppo tapaus? Ehkä tämän takia miehet tieävät sinun olevan vain helppo pano, johon voi kännikiimat purkaa.
Juu, kyl miehiä löytää siihen yhteen hommaan, mut jos muuta haluu, tekevät selväksi, että on muutakin menoo.. Miehet omahyväsiä p....ja.
"Nyt ainakin itse opin perustamaan ihmissuhteet jollekin muulle kuin seksille ja haluan tuntea ihmisen kunnolla ennen kuin mennään sänkyyn. "
Niin naiset aina sanovat. Mutta he ovatkin patologisia valehtelijoita. Olisitko sitten valmis treffailemaan jotain tämän Yksinäisyys- palstan yksinäistä miestä?
En ole seurannut palstaa kovin tiiviisti, joten en tiedä millaisia miehiä täällä liikkuu. Yleensä tapoihini ei kuitenkaan kuulu torjua ketään yksinäisyyden takia.
Mielestäni yksinäisyys ja syrjäytyminen johtuu ennen kaikkea tästä yltiömaterialistisesta "hyvinvointiyhteiskunnasta", jonka aatteisiin ei yksinkertaisesti sovi kannustaa ihmisiä oman lähipiirin ylittävään ystävyyteen. Sehän voisi merkitä markkinatalouden laskua, kun ihmiset eivät enää kilpailisikaan keskenään yhtä hanakasti ja alkaisivat kiinnostua kestävämmistäkin asioista kuin jatkuvasta tavaran- ja sosiaalisen statuksen haalimisesta.
Kuka tahansa voi syrjäytyä.
"yltiömaterialistisesta "hyvinvointiyhteiskunnasta", jonka aatteisiin ei yksinkertaisesti sovi kannustaa ihmisiä oman lähipiirin ylittävään ystävyyteen."
Minusta olisi hienoa, jos ihmiset uskaltaisivat olla ystäviä eikä tuijotettaisi sitä omaa lähipiiriä vaan. Jos on muuten luotettava ja mukava.
siis jätkä ei suutele sua? ja olet panopuuna?
ei taida kaveri imeskellä edes häppäreitäsi? mites itse, ottatko siltä "lastin" hampaankoloon tavatessanne, taidat alkaa olla rakastunut siihen kaveriin.
Piti kauhistelle aikaisempien "suhteittesi" lyhyyttä? Eipä olekaan aihetta kauhisteluun!
Kuulostat pelottavalta naiselta!