Provinssirockdarra

Nyt helpotti. Viisi päivää vedin oikein urakalla, en nukkunut tai syönyt... Tiistaina sain putken poikki ja olo oli mitä mainioin. Kolmen aikaan päivällä menin sänkyyn ja tuntui kuin olisin nukkunut kymmenen tuntia putkeen - todellisuudessa heräsin kymmenen MINUUTIN unien jälkeen läpimärkänä paskaisesta kämpästä ja tärisin...

Siinä se sitten meni, sain iltaan asti jotenkin sinniteltyä ja tajusin olevan korkea aika mennä nukkumaan, sillä aamull oli töitä. Tunsin yön aikana kuinka jokin liikkui asuntoni ulkopuolella enkä uskaltanut mennä katsomaan - olin varma että kuolen jos menen.

Pahinta oli se työaamu, teki mieli hakea sairaslomaa muuten kehdannut. Sormi on murteessa kun tuli tapeltua ja pohkeet päin vittua. Aamulla heräsin ja säikähtelin kaikkea. Muutama pitkä puhallus peilin edessä ja sitten auton rattiin... Asiakaspalvelutyötä ja naamassa asfaltti-ihottumaa, rahatilanne 0.

Töiden jälkeen hain kebabbilasta itselleni ruokaa ja puhalsin... Rahat olivat tosiaan loppu, huomasin sen vasta tässä välissä ja jouduin seisomaan siinä tiskillä pennittömänä ja kaikki tuijottivat. Sain kuitenkin rahat kasattua ja lähdin kotiin poru kurkussa. Taas nukkumaan vartin pätkissä välillä heräillen. Kävin yön aikana kolme kertaa suihkussa ja vaihdoin paidan yhtä monta kertaa.

Olen menettänyt ainakin kolme kaverisuhdetta käyttäytymiseni vuoksi. Tietysti voin lohduttautua ajatuksella, että jos se kaveruus oli noin pienestä kiinni, niin parempi että se kariutuu nyt kuin vasta jossain ratkaisevassa tilanteessa.

Nyt lauantaina alkoi olla sellainen olo että elämä voittaa. Ei enää ikinä noin pitkiä aikoja pelkällä viinaravinnolla nukkumatta. Juhannus menee selvin päin. Taidan olla lopun elämääni selvin päin.

Kertokaas te samanlaisia tarinoita etten luule olevani paskin ihminen maan pinnalla :(