miks tää ei edisty. pelkään että jos teen jotain radikaalia ja siihen ei reagoida mun odottamalla tavalla niin en tiedä toivunko... niitä pieniä kuolemia on ollu viime kuukausina niin monta puolin ja toisin luulisin. kun haluaa sanoa jotain kivaa ja toinen ei ymmärrä tai ymmärtää vasta jälkeenpäin, kun tunnemyrsky hellittää. ollaan oltu ihan pihalla molemmat ja annettu ihan päinvastaista viestiä toisillemme kuin oli tarkoitus. helpompaa kohdistaa katseensa ja sanansa johonkin mekityksettömään ihmiseen kuin siihen jota kohtaan on hämmentäviä tunteita. epävarmuutta ja mustasukkaisuutta on riittänyt ja olen iloinen että se vaihe on nyt taakse jäänyttä. jotain hyvääkin siis :) voidaan täällä vannoa vaikka mitä ja sitten kuitenkin vaan keskitytään pulssin tasaamiseen ja siihen että saadaan viralliset asiat hoidettua... niinhän se on menny jo pitkän aikaa. mulla on taas tää avautumisen tarve näköjään :) jos vaikka menis vähän haukkaamaan happea välillä. oot rakas.
tiedetäänhän me molemmat
voi meitä
391041
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Jos kuvaus koskee oikean elämän tapahtumia ja viestintää, hyvä.
Jos tuo on omaa palstakuvitteluasi, todella huono.
Ihan saamaa ajattelin minäkin noituessani, että pitikin avata ja kurkata, kun forecaa olin katsomassa. Eipä silti, samaa diipadaapaa sielläkin... missä on se aurinko, jonka pitäisi ysiltä jo paistaaa täydeltä terältään...missä? Haahaa, marmatus auttoi, sehän alkaa epävarmasti paistelemaan... nonniii, tästähän joutuu ulkoistamaan itsensä... moiiii....
kansi kiinni ja menoksi!!!
Joo munkin piti käydä iltasnomilla niin nää aukes ihan kuin vahingossa
no ei todellakaan mitään palstakuvittelua. ihan oikeaa elämää.
Niinhän sitä sanotaan :D
Mitäpä jos laittaisit mulle vaikka txt viestin ja voimme yhdessä käydä purkamaan mitä tunnemme?
"epävarmuutta ja mustasukkaisuutta on riittänyt ja olen iloinen että se vaihe on nyt taakse jäänyttä."
aijaa :D
sisällöltään sitä, mitä tiedän ja tunnen. Erona se, että minä ainakin olen oppinut näyttelemään (mm. hankalaa, veemäistä ja ennenkaikkea välinpitämätöntä) tämän episodin aikana, kuitenkin rakastan. Rakastan niin, että löydän itseni kohta "hourulasta".
Itsekseni mietin, kuinka voitkaan "täydentää" minua kaikella tapaa. Kun taas minulla on tunne, että aavistat saavasi olla leikkisä oma itsesi kanssani.
Kipeää tämä ainakin tekee....miksi tämä on näin monimutkaista?
Me teemme siitä monimutkaista, mutta jos ja kun viimein uskaltaa olla rehellinen itselleen sekä muille - tuntuu se ihan hemmetin hyvältä. Kuin olisi valloittanut Everestin tai hypännyt korkealta laskuvarjon varaan.
tulee lumivyöry tai laskuvarjo ei aukeakkaan? parempi pysytellä täällä merenpinnan tasolla
onhansa valinta olla elämättäkin
ihan maan pinnallakin. oon tehnyt sitä jo aika kauan vaikka ei heti uskoisi.
Jos se toinenkin rakastaa sua ja sä oot vain sille ilkee
on mitään puhunut .. jos ihmiselle aidosti osoittaa että välittää ja jos tämä toinenkin välittää, kyllä hän sen näyttää. nää asiat kannattaa selvittää tosielämässä. mutta etpä varmaan ap olekkaan vaikutat sen verran fiksummalta.
Tämä on...puhui rakkaudesta, anteeksi tulin myös väliin kirjoittelemaan, Ei sitä rakkaudeksi voi vielä sanoa, ehkä ei koskaa, koska emmel oe nähneet nyt 3-4 vkoon. Kirjoitus tuntui niin sopivalta ja ihmettelin miksi hän kiemurteli koko ajan pois, niin että en päässyt lähelle ollakaan.
Kuvittelin, että olemme sielunkumppanit.
En todellakaan ole AP, vaan T
anteeksi kirj virheet
Ei voi elää jos aina pelkää.
Ennen tapasin käyttää kellonaikanimimerkkiä, eipä kauaa kulunut kun joku alkoi sitäkin matkia
Mut ei se mitään, täällä on kaikki lainassa :)
vaaran tiedostaminen on kaksi eri asiaa. toi on vaan tollanen muodikas iskulause vaikkakin kyllä mä itse elän sen mukaan.
On yhtä kidutusta, kun ei voi näyttää toiselle tunteitaan. Jos se vaikka säikähtää ja tekee paniikkijarrutuksen. Joskus riittää, että toinen aloittaa ja solmut lähtee aukeamaan. Rohkeutta.
ymmärrän solmusi.
Ei voisi asiat enempää mennä sotkuun, kun mulla ja hänellä.
Kaikki ratkeaisi kun vaan puhuttais asiat suoraan läpi.
Tee sinä niin, jos sulla on vielä mahdollisuus. Taistele.
Oottekste molemmat miehii vai naisii?
Onko sillä jotain väliä?
Vain puolet ihmisistä omii viestin itselleen sen jälkeen.
Tuttua, niin tuttua. Tiedän mikä auttaisi, aloite ja se, että voisimme olla toistemme vieressä. Onnellin olisin ja uskon, että sinäkin. Olen sen täällä sanonut miksi en tee itse aloitusta.
Elämänkokemukseni tuo sen ettei pienistä pelästy tai että on valmis rauhassa odottamaan sopivaa aikaa. Sinun kannattaisi luottaa minuun, et tulis pettymään uskaltaessasi. Ja muutenkin luottamuksen arvoinen olen kävi sitten mitä tahansa. Kunnia asia.
Olen yrittänyt kertoa hienovaraisesti kiinnostuksestani. Olen kertonut mailissa asioita, joista voi rivien välistä ymmärtää jotain (vaikka ne sanomiset on sidottu työ/opiskeluasioihin eli tarkoituksella sanottu hyvin neutraalisti ;-) Ja katseistakin ja eleistä voisi päätellä jotain. Tiedän, että olet keskimääräistä älykkäämpi ja pystyt kyllä johtopäätöksiin, jos vaan uskallat luottaa arviointikykyysi.
Mites olisi juoni: kysyt kahden rauhallisessa paikassa mites juhannus meni (toimita samalla jotain työasiaa)? Olin kotona, joten voin vastat rehellisesti kotipuuhista. Ja sitten voit muka vitsin varjolla pyytää minua auttamaan jossain mainitsemassani "naisten hommissa" ja minä taas voin pyytää sinua puolestani avuksi "miesten hommissa". Vastaan kyllä sitten, että oikeesti se olis kiva tms. Jos tulee ujostus, lähetän mailin perään ;-) Sitten ei tarvise kuin sanoa, että sopii ;-) Päästään siis alkuun ilman isoa riskiä kumminkaan puolin.
Kun epävarmuus ja mustasukkaisuus on ohi, siitä se vasta alkaa. Ei tarkoita, että tunteet on laimentuneet. Minusta ainakaan. Se on sitten tositoimien aika. Mutta tangoon tarvitaan aina kaksi. Ei noita asioita kukaan pysty yksin selvittämään.
2 liian särmikästä siitäkö kyse?
..."jos ei reagoida mun odottamalla tavalla"... oletko siis uhmaikäinen viisivuotias? "viralliset asiat/epävarmuutta ja mustasukkaisuutta"... dear, dear...
Voi meitä. Mitäs jos koittaisit livenä asiaa selvittää. Vaikka näin:
http://www.youtube.com/watch?v=4TDUYV7Js6I&feature=related
mä en ainakaan ole ollut ihan terve enää piiitkään aikaaan sen voi varmaan aika moni todistaa
Kulta. Ehkä ainoa kerta kun saan sanoa sen.
höpö höpö :)
Älä jätä sitä ainoksi kerraksi, elä ja anna toistenkin elää
Minähän elän ja välitän.
tarina on liian tuttu ollakseen totta
Taitaa olla niitä ensimmäisiä mitä luin. Yhtä etsin vielä.,
Menikö tämä aloitusviesti miehelle?
Niin tuttua koko tarina...niin totta.
Mikset sitten puhu suoraan kasvokkain?
Puhun kuten tämä olisi minulle siltä yhdeltä, koska kaikki täsmää omaan tilanteeseeni; en muuta ole toivonutkaan, että puhuisit!! En voi ymmärtää sun käytöstäsi, ja kuten tiedät me ymmärretään toisiamme koko ajan joka asiassa väärin. Oletat minusta jotain mikä ei ole totta. Ja sinä taas toimit aivan päinvastaisesti mitä luulen sinun tuntevan. Olen aivan sekaisin... sinusta, edelleen, aina ja ikuisesti.