Muutaman viime viikon aikana olen ottanut hieman etäisyyttä omiin kuvioihini ja miettinyt asioita, parisuhdetta ja opiskeluja. Tämä "irtiotto" minut tänne ehkä ajoikin, kyselemään josko joku ehtisi uhrata muutaman ajatuksen minunkin tilanteelleni.
Miltä näyttää parisuhteeni tästä eteenpäin? Pyörittelen mielessäni eron mahdollisuutta, en ole varma ovatko toiveemme elämästä tarpeeksi samanlaiset.
Toinen asia mikä vaivaa on opiskelut. Ala jota luen tunuu kyllä ihan kivalta, mutta motivaatio on aika ajoin kovin hukassa. En oikein tiedä mitä tehdä, jatkaa koulua vai keksiä jotain muita juttuja.
Ajoittain on olo, että olen menossa eteenpäin elämässä ja että jotain uutta ja jännää on tiedossa.
Muutenkin kiitollisena kuulisin ihan yleensä, mitä minulle näkyy.
Miltä näyttää parisuhteeni tästä eteenpäin? Pyörittelen mielessäni eron mahdollisuutta, en ole varma ovatko toiveemme elämästä tarpeeksi samanlaiset.
Toinen asia mikä vaivaa on opiskelut. Ala jota luen tunuu kyllä ihan kivalta, mutta motivaatio on aika ajoin kovin hukassa. En oikein tiedä mitä tehdä, jatkaa koulua vai keksiä jotain muita juttuja.
Ajoittain on olo, että olen menossa eteenpäin elämässä ja että jotain uutta ja jännää on tiedossa.
Muutenkin kiitollisena kuulisin ihan yleensä, mitä minulle näkyy.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Älä nyt ainakaan opiskelujasi lopeta, se harmittaisi myöhemmin kovasti. kaikilla loppututkinnoilla voi työskennellä erilaisissa viroissa, niissä on sinulle valinnanvaraa.
on tervettä ottaa joskus välimatkaa itselleen ja pysähtyä miettimään.
parisuhteesta sanoisin, että älä investoi siihen enempää kuin kumppanisikaan on valmis. siinä tulee olla tasapaino, josta kumpikin saa, eikä vain ota.
älä päätä siinäkään vielä mitään kovin hätäisesti, ja miksi sinun ylipäätää pitäisi olla se joka päättää?
etkö tällä tavalla taas auttaisi toista osapuolta, ottamalla ohjat omiin käsiisi.
joskus toinenkin voi olla kuskina. vai onko sinulla kiire?
tottakai sinulla on vaikka mitä kivaa tiedossa! et ole ehtinyt kokea kuin murto-osan kaikesta siitä ihanasta, mitä sinulle on varastossa.
koita nyt vain jaksaa niissä opiskeluissasi, pidä vähän kesälomaa ja rentoudu.
Kiitos kovasti vastauksesta!
Saatat olla oikeassa tuossa että opiskelu on tässä tilanteessa paras ratkaisu.
Mutta tuosta parisuhteesta, minusta nimenomaan tuntuu että toinen on "investoinut" paljon enemmän kuin minä. Se vähän pelottaa. Mutta toisaalta totta on tuo, että hyvin usein juuri minä taidan olla se joka päättää tahdin. Minua vaivaa vähän vauvakuume, ja toinen osapuoli on sanonut ettei halua lapsia, enkä itsekään ole varma haluanko perustaa perhettä tämän ihmisen kanssa. Näetkö tuohon mitään, minua kenenkään äitinä tulevaisuudessa?