"Jyrki Katainen sai väännettyä eduskunnan rippeistä kasaan eripurahallituksen, joka aloitti keskinäiset riitansa jo ennen nimittämistään. Se ei suinkaan yllättänyt, vaan näytti jo puolueitten vaaliteemojen perusteella lähes väistämättömältä.
Mitä esimerkiksi kirjattaisiin sukupuolineutraalista avioliitosta tai tasaveroista ja leikkauksista?
Nyt tiedetään, että sukupuolineutraalia avioliittoa ei oteta hallitusohjelmaan; se otettiin keskinäiseen sopimukseen tuoda asia nurkan takaa ”yllättäen ja pyytämättä”. Esitystä tiukasti vastustavan kristillisen liiton Päivi Räsänen sai kuulla kiertotiestä vasta hyväksytettyään hallitusohjelman puolueellaan. Ymmärrettävästi puolueessa kysellään, huijattiinko Päivi Räsästä.
Menetelmähän ei ole uusi; ohi hallitusohjelman tuotiin aikoinaan myös nk. kuntarakenteen palvelu-uudistus (KUPRU), jota sittemmin on pantu täytäntöön useammankin hallituksen voimin. Erityisen aktiivisena maaseudun pikkukuntien lakkauttajana on ollut kaupunki-puolueeksi pyrkinyt keskusta.
Sisäisiä ristiriitoja näytti olevan muillakin puolueilla, mutta ainakin vasemmistoliiton ne repäisivät kahtia; EU-politiikkaa sai pysyvästi hallituksen sisäisen opposition. Aika näyttää, saako Paavo Arhinmäkin luvan äänestää aina vastaan, vai rajoitettiinko hänenkin lupansa kahteen kertaan. Jos lupa on pysyvä, niin Katainen joutunee selittämään kaksilla korteilla pelaamistaan.
Timo Soini ja Perussuomalaiset olisivat saaneet äänestää vastaan vain kahdesti, ja jo silloin oli tiedossa, että ne kerrat menevät Kreikan tukipaketteihin tämän syksyn aikana. Pysyvää vakuusmekanismia olisi jo pitänyt puoltaa. Katainen puhui ”vastuun kantamisesta” vaikka Perussuomalaisten mielestä se olisi suoranaista edesvastuuttomuutta Suomen omasta asemasta.
Samalla kaavalla hoidettiin näköjään muutkin kiistakysymykset: ”Luvataan tehdä näin, mutta tehdäänkin toisin päin”. Jokainen saa lukea vain se osan, mikä sopii hänen omiin tavoitteisiinsa.
Perustoimeentulon korotus 100 eurolla rahoitetaan leikkaamalla muita perustoimeentulon eriä samalla summalla. Saajalle jää vain paha mieli, kun huomaa lisäetuuden pienentävän muita etuuksiaan.
Nuorten työllisyyttäkin parannetaan lisäämällä mm. koulutukseen ja työpajatoimintaan 60 miljoonaa euroa, mutta vähentämällä koulutuksen muita määrärahoja 57 miljoonaa euroa. Muistuttaa suuresti tarinaa hölmöläisten peitonjatkamisesta.
Tuolta osin summat sentään menevät suunnilleen tasan; näytetään lapselle tikkukaramellia, mutta ”kannetaan vastuuta” nk. kestävyysvajeesta ottamalla se pois. Mutta mitä pitäisi ajatella kuntapalveluihin annettavasta lisärahasta vajaa 150 miljoonaa, kun toisella kädellä vähennetään kuntapalveluiden rahoittamista 630 miljoonalla.
Erityisen kiinnostunut olen kuulemaan eripurahallituksen kunnallisten edustajien selitykset, kun joutuvat korottamaan kunnallisveroa noin prosenttiyksiköllä. Oma veikkaukseni on, että kiinteistöverojen haarukkaa tullaan korottamaan, kun sen tasausjärjestelmästä ollaan luopumassa ja vero on jo nostettu useissa kunnissa nk. tappiin.
Tasaverona vastustetusta ALV:n korotuksesta näköjään luovuttiin nostattamalla kunnilla tasasuuruisena perittäviä kunnallis- ja kiinteistöveroja. Ja tasasuuruisina perittäviä ovat energia- ja valmisteverotkin. Niitäkin korotetaan.
Onkohan aivan varma, että hallitusneuvottelijat ymmärsivät, mitä olivat tekemässä?
Kohtalon ivaakin sisältyy hallitusohjelmaan ja salkkujakoon: vihreä kehitysyhteistyöministeri leikkaa kehitysyhteistyön määrärahoja. Toisinto edellisestä hallituksesta sekin; silloin vihreä työministeri iloitsi työllistämismäärärahojen leikkauksista.
Hallitusohjelman ristiriitaisuudet ja niiden ratkaisemiseen laaditut salaiset lisäsopimukset ilmeisesti ennakoivat, että ydinvoiman lisälupia tulee tämäkin hallitus esittämään ainakin Fortumille."
http://www.perussuomalaiset.fi/artikkelit/?issue=945
Mitä esimerkiksi kirjattaisiin sukupuolineutraalista avioliitosta tai tasaveroista ja leikkauksista?
Nyt tiedetään, että sukupuolineutraalia avioliittoa ei oteta hallitusohjelmaan; se otettiin keskinäiseen sopimukseen tuoda asia nurkan takaa ”yllättäen ja pyytämättä”. Esitystä tiukasti vastustavan kristillisen liiton Päivi Räsänen sai kuulla kiertotiestä vasta hyväksytettyään hallitusohjelman puolueellaan. Ymmärrettävästi puolueessa kysellään, huijattiinko Päivi Räsästä.
Menetelmähän ei ole uusi; ohi hallitusohjelman tuotiin aikoinaan myös nk. kuntarakenteen palvelu-uudistus (KUPRU), jota sittemmin on pantu täytäntöön useammankin hallituksen voimin. Erityisen aktiivisena maaseudun pikkukuntien lakkauttajana on ollut kaupunki-puolueeksi pyrkinyt keskusta.
Sisäisiä ristiriitoja näytti olevan muillakin puolueilla, mutta ainakin vasemmistoliiton ne repäisivät kahtia; EU-politiikkaa sai pysyvästi hallituksen sisäisen opposition. Aika näyttää, saako Paavo Arhinmäkin luvan äänestää aina vastaan, vai rajoitettiinko hänenkin lupansa kahteen kertaan. Jos lupa on pysyvä, niin Katainen joutunee selittämään kaksilla korteilla pelaamistaan.
Timo Soini ja Perussuomalaiset olisivat saaneet äänestää vastaan vain kahdesti, ja jo silloin oli tiedossa, että ne kerrat menevät Kreikan tukipaketteihin tämän syksyn aikana. Pysyvää vakuusmekanismia olisi jo pitänyt puoltaa. Katainen puhui ”vastuun kantamisesta” vaikka Perussuomalaisten mielestä se olisi suoranaista edesvastuuttomuutta Suomen omasta asemasta.
Samalla kaavalla hoidettiin näköjään muutkin kiistakysymykset: ”Luvataan tehdä näin, mutta tehdäänkin toisin päin”. Jokainen saa lukea vain se osan, mikä sopii hänen omiin tavoitteisiinsa.
Perustoimeentulon korotus 100 eurolla rahoitetaan leikkaamalla muita perustoimeentulon eriä samalla summalla. Saajalle jää vain paha mieli, kun huomaa lisäetuuden pienentävän muita etuuksiaan.
Nuorten työllisyyttäkin parannetaan lisäämällä mm. koulutukseen ja työpajatoimintaan 60 miljoonaa euroa, mutta vähentämällä koulutuksen muita määrärahoja 57 miljoonaa euroa. Muistuttaa suuresti tarinaa hölmöläisten peitonjatkamisesta.
Tuolta osin summat sentään menevät suunnilleen tasan; näytetään lapselle tikkukaramellia, mutta ”kannetaan vastuuta” nk. kestävyysvajeesta ottamalla se pois. Mutta mitä pitäisi ajatella kuntapalveluihin annettavasta lisärahasta vajaa 150 miljoonaa, kun toisella kädellä vähennetään kuntapalveluiden rahoittamista 630 miljoonalla.
Erityisen kiinnostunut olen kuulemaan eripurahallituksen kunnallisten edustajien selitykset, kun joutuvat korottamaan kunnallisveroa noin prosenttiyksiköllä. Oma veikkaukseni on, että kiinteistöverojen haarukkaa tullaan korottamaan, kun sen tasausjärjestelmästä ollaan luopumassa ja vero on jo nostettu useissa kunnissa nk. tappiin.
Tasaverona vastustetusta ALV:n korotuksesta näköjään luovuttiin nostattamalla kunnilla tasasuuruisena perittäviä kunnallis- ja kiinteistöveroja. Ja tasasuuruisina perittäviä ovat energia- ja valmisteverotkin. Niitäkin korotetaan.
Onkohan aivan varma, että hallitusneuvottelijat ymmärsivät, mitä olivat tekemässä?
Kohtalon ivaakin sisältyy hallitusohjelmaan ja salkkujakoon: vihreä kehitysyhteistyöministeri leikkaa kehitysyhteistyön määrärahoja. Toisinto edellisestä hallituksesta sekin; silloin vihreä työministeri iloitsi työllistämismäärärahojen leikkauksista.
Hallitusohjelman ristiriitaisuudet ja niiden ratkaisemiseen laaditut salaiset lisäsopimukset ilmeisesti ennakoivat, että ydinvoiman lisälupia tulee tämäkin hallitus esittämään ainakin Fortumille."
http://www.perussuomalaiset.fi/artikkelit/?issue=945
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.