Puheenaiheita anoppi/minä keskusteluihin?

gertta

Mistä ihmeestä anopin kanssa voi puhua?

Tämä alkaa jo olla ongelma. En keksi mitään puheenaihetta anoppini kanssa. Ihan mukava ihminen hän on, mutta meillä ei vain tunnu olevan mitään puhuttavaa. Anoppi on 75-vuotias entinen maalaistalon emäntä. Minä 32-vuotias akateeminen nörtti. Olemme tutustuneet anopin kanssa vasta n. vuosi sitten, mutta jotenkin emme ole oppineet keskustella mistään.

Tähän asti on onnistuttu käsittelemään aiheena käsityöt, todettu että minä en tajua niitten päälle mitään. Joskus puhuttu ruuanlaitosta, mutta siitä ei kumpikaan ole niin kiinnostunut, että jaksaisi kovin innokkaasti puhua. Sää on ainoa aihe, josta aina takuuvarmasti saa jotain keskustelua aikaan. Apua! Alan kohta jo kammota anopin vierailuja etukäteen.

27

2925

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mummutta

      Voisit pyytää anoppiasi opettamaan sinulle käsitöitä. Siinä riittäisi jutunjuurta, ja saisit arvokkaita kädentaitoja.
      Voisitte keskustella myös miehesi suvun vaiheista. Tallenna kuulemasi ja kokoa niistä vaikka sukukronikka. Pyydä saada katsoa vanhoja valokuvia. Siitä se juttu lähtee liikkeelle.
      Jos olet kotoisin toiselta paikkakunnalta kuin anoppisi, sinua kiinnostanee myös anoppisi kotiseutu ja sen paikallishistoria.
      Anoppisi muistaa jopa sota-ajan. Häneltä voit saada siitä hyvinkin arvokasta tietoa.
      Lisäksi voitte keskustella politiikasta, kirjallisuudesta, taiteesta, ajankohtaisista aiheista yms. Jos oma tietämyksesi ei riitä siihen, pyri lisäämään sitä esim. lukemalla.

    • taatusti tärppää

      Ota seuraavalle kyläreissulle virsikirja tai laulukirja mukaan ja laulakaa yhdessä. Laulakaa kummankin lempilauluja tai -virsiä, niin johan viihdytte yhdessä.

      • Anonyymi

        Se nyt vielä puuttuisi!
        Miltä kulostaisi, kun miniä tulisi Siionin virret kädessä ehdottamaan, että nytpäs mummu opetellaankin uudet virret.
        Naurettavalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se nyt vielä puuttuisi!
        Miltä kulostaisi, kun miniä tulisi Siionin virret kädessä ehdottamaan, että nytpäs mummu opetellaankin uudet virret.
        Naurettavalta.

        Ei kun ihanaa!


    • cuvibhonmö

      Mitähän jos keskustelisit aiheesta; me emme oikein osaa kommunikoida keskenämme, miten voisimme muuttaa asian?

      Ole aikuinen ja esitä asia anopillesi suoraan. Taidatte molemmat vierastaa toisianne. Yhteinen sävel voisi löytyä, jos ottaisit asian puheeksi.

      • Ei asia ole mikään ongelma eikä sitä "ongelmaa "aloiteta vatkaamaan kuten joku teinipissis naistenlehden äärellä. Tuskin joku kuningatar Silviakaan alkaa ruikuttaa, miten vaikea on jonkun kanssa kommunikoida valtiovierailun aikana. Juttelee sitten vaan. Ei sitä tarvi niin läheiseksi heittäytyä. Ystävällisyys riittää.

        Eli kysellään toisen asioita. Ei ole oma keksintöni. Juttele käsitöistä, aiemmasta historiasta, suvusta. Koko ajan ei tarvi pitää seuraa. Ihan rennosti vaan.


    • niitä näitä

      No vaikkapa paikkakuntanne vapaa-ajan tapahtumista. Tai nykyajan maataloudesta. Eläimistä, kasvillisuudesta. ym.
      Menkää vaikkapa yhdessä teatteriin niin löytyy puheenaihetta.

    • tv viihdyttää

      Katsokaa telkkarista yhdessä 'Kauniita ja Rohkeita'.

    • gertta

      Minua viehättää kovasti idea ottaa asia suoraan puheeksi "miksihän me ei oikein löydetä puheenaiheita", mutta hiukan anoppiani tuntien tuo avaus säikäyttäisi hänet. Taidan ottaa puheeksi vasta vähän pidemmän tutustumisen jälkeen.

      Suvun vaiheista keskusteleminen voisi olla aika hyvä aihe. Se varmaan kiinnostaisi meitä molempia.

      Oikeasti voisi toimia myös, että veisin anopin teatteriin tai johonkin muuhun kulttuuritapahtumaan. Oltaisiin kahdestaan - ehkä olisi helpompi puhua silloin kuin isommassa porukassa? - ja toisaalta ei olisi koko ajan paineita kommunikoida, kun voisi töllätä esitystä.

      Seuraavaan anopin kohtaamiseen aion kuitenkin miettiä muutaman puheenaiheen etukäteen valmiiksi, ettei hiljaisuus veny taas piinaavan pitkäksi...

      • ads plads adsads

        Ah ja voi sitä suoruuden ihanuutta kun siinä väkisin vedetään anoppi mukaan,. miksi _me_ emme osaa kommunikoida keskenämme? Siis ikään kuin ongelma olisi jo ap:n puolesta päätetty, että puhumattomuus todellakin olisi yhteinen . Eikö olisi huomattavasti kypsempää ja aikuisempaa esittää asia niin, että "minä en keksi sinulle mitään puhumista, koska koen olevani erilainen ja luonteeltani nörtti"? Anopin puolesta asiaa on aivan turha aloittaa heti sumplimaan, koska anopista voi olla vain kivaa kun on hiljainen miniä ja nauttia siitä miten kerrankin on kaverina ihminen, joka käsittää hänen tarpeensa vain saada olla oloissaan.

        Suoruudessa on aina jätettävä toiselle tilaa olla yhtä suora, jolloin vaaditaan melkoista sosiaalista älyä osata esittää asiansa niin ettei toinen koe joutuvansa väkisin mukaan sellaiseen, johon hänellä olisi aivan erilainen mielipide. Itse ainakin ihmettelisin, että mikä helkutin "meidän ongelma".

        Lisäksi mietin, että onko ap:n tarkoitus odottaa anopilta minkälaista sirkusta joka vierailulle? Huomaavainen keskustelutapa on kyetä esittämään kysymyksiä aiheista, joista toinen on innostunut. Se avaa helpommin kielenkannat ja jatkossa niitä puheenaiheita alkaa löytymään yhä enemmän, mutta jonkun on hyvin usein jaksettava olla se aloitteentekijä.

        itselläni oli anoppi, joka ei ollut minusta pätkääkään kiinnostunut ja vaihdettuamme muodollisuudet painelin kirja kädessä nojatuolin uumeniin jättäen hänet täysillä nauttimaan pojastaan. Vuosien saatossa anoppia alkoi kiinnostamaan, mitä luen ja loppujen lopuksi ennen hänen kuolemaansa toimin useamman vuoden hänen kirjahankkijanaan. Meitä yhdisti sitten ne kirjat. Missään nimessä en olisi hänen kanssaan jaksanut alkaa syvällisemmin sumpilaan välejämme, koska en kokenut häntä itselleni niin tärkeäksi.


      • gertta
        ads plads adsads kirjoitti:

        Ah ja voi sitä suoruuden ihanuutta kun siinä väkisin vedetään anoppi mukaan,. miksi _me_ emme osaa kommunikoida keskenämme? Siis ikään kuin ongelma olisi jo ap:n puolesta päätetty, että puhumattomuus todellakin olisi yhteinen . Eikö olisi huomattavasti kypsempää ja aikuisempaa esittää asia niin, että "minä en keksi sinulle mitään puhumista, koska koen olevani erilainen ja luonteeltani nörtti"? Anopin puolesta asiaa on aivan turha aloittaa heti sumplimaan, koska anopista voi olla vain kivaa kun on hiljainen miniä ja nauttia siitä miten kerrankin on kaverina ihminen, joka käsittää hänen tarpeensa vain saada olla oloissaan.

        Suoruudessa on aina jätettävä toiselle tilaa olla yhtä suora, jolloin vaaditaan melkoista sosiaalista älyä osata esittää asiansa niin ettei toinen koe joutuvansa väkisin mukaan sellaiseen, johon hänellä olisi aivan erilainen mielipide. Itse ainakin ihmettelisin, että mikä helkutin "meidän ongelma".

        Lisäksi mietin, että onko ap:n tarkoitus odottaa anopilta minkälaista sirkusta joka vierailulle? Huomaavainen keskustelutapa on kyetä esittämään kysymyksiä aiheista, joista toinen on innostunut. Se avaa helpommin kielenkannat ja jatkossa niitä puheenaiheita alkaa löytymään yhä enemmän, mutta jonkun on hyvin usein jaksettava olla se aloitteentekijä.

        itselläni oli anoppi, joka ei ollut minusta pätkääkään kiinnostunut ja vaihdettuamme muodollisuudet painelin kirja kädessä nojatuolin uumeniin jättäen hänet täysillä nauttimaan pojastaan. Vuosien saatossa anoppia alkoi kiinnostamaan, mitä luen ja loppujen lopuksi ennen hänen kuolemaansa toimin useamman vuoden hänen kirjahankkijanaan. Meitä yhdisti sitten ne kirjat. Missään nimessä en olisi hänen kanssaan jaksanut alkaa syvällisemmin sumpilaan välejämme, koska en kokenut häntä itselleni niin tärkeäksi.

        Ihan aiheellinen huomio. Minun ongelma ei todellakaan välttämättä ole ongelma anopille.

        Olen aika huono "lukemaan" ihmisiä, mutta olen silti ollut huomaavinani, että hiljaisuudet vierailulla / keskustelun etenemättömyys vaivaa anoppiakin.


      • Smalltookkia

        Voihan olla, että anoppisi ajattelee, että sinulla ei ole haluja puhua vanhan talonemännän kanssa, koska olet elänyt niin erilaisessa kulttuurissa, opiskellut ja nähnyt maailmaa. Hän on vain siellä maalla hoitanut taloutta ja lapsilaumaa, mitäs hieno miniä nyt sellaisesta . . .
        Ujous ja arkuus ei aina näy päällepäin. Saattaa olla, että arkailu johtaa torjuntaan ja vaikenemiseen.
        Teillä on kuitenkin yksi yhteinen puheenaihe: aviomiehesi, anopin poika, jonka lapsuus ja nuoruus kiinnostaa sinuakin. Millainen poika miehesi oli? Kerro, että olet huomannut hänet käteväksi. Osaa tehdä remonttia, ymmärtää autot, millainen hän oli lapsena.


    • miiiniiiääässiii

      apua... pitääkö niiden kanssa vieläpä puhuakkin? ei saatana.

      • Kiroile.kunnolla

        Hyvää tietää loppuelämän pituiselle yhdessäololle. Jatka vain valitsemallasi tiellä.


    • an-oppi

      Apua----miniääää olet niiiiitä just niiiiiiiiiiitä joitten kanssa ei
      tartte puhua tulevana anoppina ----------Apuva))

      anoppina huuat sitteeeen apuva pitäääääkö niiiiiiiiiiitten miniöiden
      kanssa vielä puhua------------))

      Kyllä vain joudut vääntämään anoppina ollessaskin jotain puhetta
      esiin kun poikas tuo näytille miniän vaikket haluasikaan.
      Ihan vaan anopit joutuvat sietämään niiiiiiiiiiiitä miniöitään
      vuositolkulla

      Alkuperäiseen aiheeseen.

      Jos et saa keskustelua aikaisesksi niin voithan olla mukana
      anoppisi elämässä muullakin tavoin

      Millaista keskutelua kaipaat sinun ja anoppisi välille?

      Voitko käydä lenkillä anoppisi kanssa luonnosta saa usein hyvän
      verukkeen puheenaiheille .
      Yhteiset ateriat poikivat itsestään jotain sanottavaa.
      Joku tekeminen poistaa mukavasti "hiljaisuuden jännitettä"
      jos sellainen vaivaa välejänne.

      Uskon et riität sellaisenaan vaikket mitään erityistä keksisikään jos vain itse tyydyt tilaanteeseen ?

      Sinulla on miellyttävä tilanne kun olette keskenänne sovussa
      vaikkei niitä puheenjuuria syntyisikään vielä tässä vaiheessa
      vuosien kulussa niitä syntyy lisää.

    • an-oppi

      Tilanne voi anopillesikin olla vähän tukala mutta mistä syystä
      kannat huolta ja pelkoa teidän välisestä eroavaisuudesta ?
      Kammota anopin vierailua jo etukäteen ?
      Voisitko ajatella ettei se ole anopillesikaan niin mukava paikka kun
      on tultava yksiin kanssasi ikäeron vuoksi olette vähän eri aikavyöhykkeelläkin
      harrastusten ja ajatusmaailman suhteen.
      Yleensä sitten pikkuväki luontevalla tavalla yhdistää tätä eroa
      jos sen sallitaan tapahtuvan kummankin puolelta.
      No ei kai se anoppi sinua poskeen pistä ta heitä ulos jos
      et osaa puhua jokapäiväisistä asioista
      En itse aikoinaan miniänä ollessa mitään huolta kantanut keskuteluista
      niitä tuli tai sitten oltiin vain hiljakseen samassa kahvipöydässä.

    • Keskustelkaa kaikest

      Vaikka mummo on niin vanha jos hän ei ole tiukkapipoinen uskova.Hänen kanssa voi puhua mistä vaan Jos laajennat puheen aiheita hänellä on elämän kokemusta Kysele häneltä vaikka hänen omaa nuoruuttaan ja miniänä oloa Kyllä textiä tulee tuutin täydeltä Voitte verrata eri aikoja keskenään sillä naisiahan te molemmat olette Tunnen paljon vanhoja ihmisiä Kyselen heiltä sota ajoista minulle ne aiheet on tosi uusia ja mielenkiintoisia Kunnioitan vanhempia ihmisiä sillä ,niillä on ollut paljon vaikeuksia elämässä Nostan hattua ,että ovat kunnialla selvinneet niistä.Toivotan onnistunutta yhteis elämää teille

    • anoppipanoppi

      Itsekkin kolmen miniän anoppina arvostan sitä kaikissa erilaisissa miniöissäni, että he ovat omia itsejään, eikvätkä teeskentele olevansa jotenkin parempia kuin ovat. Ole vain oma mainio itsesi, kyllä se siitä sitten sujuu. Onhan se normaalia, että uusi kohtaaminen miehen äidin kanssa on jo itsessään jännittävä tapahtuma, ja usko pois, että anoppikin jännittää sinua, kaupunkilaistyttöä.
      Luonnollisuus kunniaan ja ei aina tarvitse puhua mitään, voihan se anoppikin keksiä jutun juurta ja kysellä sinusta mitä haluaa tietää.

      Onnea tapaamiseen, toivon että löydätte hyvän ystävyyssuhteen väliltänne, itse ainakin toivon miniöitteni kanssa kestävä ja lämminhenkistä suhdetta loppuelämäkseni.

      • Elämä on ihanaa

        Ole vain oma itsesi-on hyvä neuvo.Minun anoppi on kulttuuriihminen ja minä taas en,anoppini on suurpirteinen siivousten suhteen ja minä taas järjestyksen ihminen.Vaikka olemme monen asian suhteen erinlaisia-arvostamme toisiamme.Anoppi soittaa ja kyselee neuvoja ja mielipiteitä,sisustamisesta,ruoanvalmistuksesta ym.Olen oma itseni,enkä yritä mitään muuta-teeskentely olisi rankkaa.Anoppi ei koskaan puutu elämäämme,enkä minä hänen.


    • anoppi monta kertaa

      relax babies, eikun kossupullo tai viskipullo mukaan plärts

    • gertta

      Tuokin on ihan hyvä huomio, ettei sitä puhuttavaa koko ajan niin vimmaisesti tarvitse olla. Hiljaakin saa hetken olla.

      Eiköhän tämä tästä...

    • a s i a l l i s t a

      Opettele käsimerkit, jos vaikka mummo on kuuro tai mykkä.

    • Sakuia

      Sano että poikasi maksaa meillä kaiken ja siivoaa kotona
      Sinä käyt vieraissa ja elät pojan rahoilla leveösti
      Eiköhän se anoppi keksi jo jutun juurta jos ei mene kahvi väärään kurkkuun

    • steysery

      Ap kysy siltä miten se haluais KUOLLA ja että mieliyvin autat asiassa. Siitä se keskustelu lähtee rullaamaan.

    • Enkäymiehenäidillä

      Anopit on perseestä.

    • Anonyymi

      Kuten teksteistä näkyy. Nykyperheet tuottaa todella huonolla itsetunnolla omistautuvia nuoria naisia. He kasvattavat taas omien näköisiä lapsia. Se "itsensä kehittäminen" kulminoituu jatkuvaan opiskeluun. Kunnolla ei osata mitään. Ennenkaikkea, kaiken perusta on arjen eläminen. Sitä eivät nämä tyttäret osaa...! Hirveetä!

    • Anonyymi

      Kerro omista harrastuksistasi.
      Kysy, onko anoppi käynyt teatterissa(konsertissa/elokuvissa/kirpputorilla. Tarjoudu seuraksi.
      Kerro jokin mukava tapahtuma työstäsi tai kysele anopin valokuva-albumin kuvista. Kerro että haluat lapsesi tietävän sukujuuristaan. Ala panna muistiin lapsesi isovanhempien tietoja, asuinpaikkoja, heidän vanhempiaan. Kysy pula-ajan selviytymiskeinoista, onko anoppisi elänyt 40-50-luvuilla?
      Anoppisi on ehkä elänyt tuppisuumiehen kanssa vuosikymmenet. Ehkä hän vielä uskaltaa avautua, kun osoitat, että olet aidosti kiinnostunut, etkä kysele juorumielessä asioita.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En ole rakastunut

      Tai ihastunut sinuun. Kiinnostuin kyllä heti koska erotut massasta.
      Ikävä
      378
      3680
    2. Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa

      Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit
      Maailman menoa
      209
      1803
    3. Olen ärtynyt koska

      minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.
      Ikävä
      67
      1384
    4. Suomalaiset marjat loppuvat

      Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten
      Maailman menoa
      151
      1260
    5. Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa

      ”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.
      Maailman menoa
      164
      895
    6. Puhutko toisista ihmisistä

      pahaa, jotta näyttäytyisit itse jotenkin paremmassa valossa?
      Ikävä
      117
      883
    7. Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät

      Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu
      Suomussalmi
      57
      870
    8. Mitä teen väärin?

      Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää
      Sinkut
      117
      850
    9. Haluaisin tietää

      mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔
      Ikävä
      49
      830
    10. Oli mukava tavata irl

      Sattuma toi sinut matkani varrelle. Ihmettelin sitä silloin, ehkä vähän vieläkin. Oli ilo jutella ja tuntea, vaikka nyt
      Ikävä
      24
      829
    Aihe