Levosta

melkoista jeesustelua teidän juttunne.

Tosin jumalan puutteessa ymmärrettävää, eipä olemattomasta mielikuvitsuhahmosta paljoa voi vääntää.

Mielenkiintoinen kysymys, sillä kohdallani lepääminen on ollut vähän ongelmallinen. Kun en oikein osaa levätä, laiskotella kyllä. Teen paljon töitä, kevät meni suunnilleen siten että olin puoli kahdeksasta viiteen koulussa, kesä taas on mennyt kahdeksantuntisiin työpäiviin.

Sitten kun tulen kotiin, en jaksa siivota, vaan löjähdän sohvalle ja nukahdan siihen paikkaan. Öisin en unta saa, koska mietin asioita turhan paljon.

Rentoudun parhaiten kirjoittamalla ja valokuvaamalla, myös piirtäminen sekä maalaaminen yms. ovat mukavia ajanvietteitä. Siten minä kai lepäänkin?

Yksi keino rauhoittua, on rukoilu. Myös taivaalle tuijottelu, järven rannalla istuminen sekä hevimusiikin kuuntelu ovat tapojani rauhoittua. Tapansa kullakin.

Kiva, Rosa-m, kun vastasit noin eloisasti omasta suhteestasi lepoon ja rauhoittumiseen.
Pakko kommentoida tuohon musiikkiasiaan, itsekin kuuntelen tiettyyn mielentilaan nimenomaan heviä , siinäkin on paljon sellaista joka rauhoittaa. Etenkin jos oma pää on jotenkin sekava ja kaaoksessa, se ilmaisee niitä(kin) tunteita ja omalla tavallaan levollistuttaa. Kaikki eivät toki koe kyseistä genreä näin.
Ilo on monet eri musiikin lajit! Kaikkia tarvitaan omalla paikallaan, virsistä metalliin ja popista tuutulauluihin!

terveisin diakoni Meiju

Heiniä täytyy korjata

Ihminen tarvitse levonkin kaikilla kolmella ulottuvuudellaan.

Pelkkä fyysinen lepo auttaa usein jo paljon, koska ihmisessä kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Jos ihmisellä kuitenkin sillä hetkellä psyyke on se, joka on rasittunein, pelkkä fyysinen lepo ei vielä helpotusta tuo. Voi jopa pahenta tilannetta.

Hengellisen levon ihminen saa syvimmillään vasta yhteydessä Jumalaan.

Minä löydän levon luonnosta, kun puhelin, tietokone ja muut laitteet on suljettu, eikä kelloon tarvitse vilkuilla. Silloin sydämestä nousee myös rukous ilman suorittamista.

Viime kesänä pääsin hektistä elämää karkuun ystäväni mökille, keskelle hiljaisuutta. Istuin rantakalliolla auringon laskiessa, seurasin aaltojen liikkeitä ja annoin luonnon tuoda Jumalan rauhan mieleeni ja sieluuni.

pappi Sonja

Ajatus levosta nosti mieleeni Rebekka ja Konsta Jylhän suvivirren:

Ylistys, Isä nimellesi, sinä, pyhä ja ihmeellisin!
Sinun kunniaas kaikuvi maa, sulle metsät ja puut humajaa.
Miksen kiittäisi myös minäkin? Suvi taas meillä on suloisin.

Sinä niitylle kukkasit tuot, kesän kauneuden lapsille suot.
Tahdon kiittää mä Vapahtajaa, suven suloisen lahjoittajaa.
Olen, Herra, sun hoidossasi kuten linnut ja kukkasesi.

Talvi kylmä jo mennyt on pois. Kuinka sydän ei riemuita vois?
Sulaa hyvyyttäs kaikki on tää, kesän vehreys kun hymyää.
Isä taivainen, yksin sun on kiitos, kunnia loppumaton.

Olet hellästi mua hoitanut, käsin rakkahin ain kantanut.
Ilman sua täällä oon koditon, mutta luonasi rauhani on.
Sanas ikuinen, katoomaton, ilon, riemun se antava on.

Pyhä sanas on turvanani, siihen luottaa mä saan iäti.
Siitä sieluni voimansa saa, taivas on minun toivoni maa.
Kiitos, että sä Pojassasi taivaan aukaisit armossasi.

pappi Sonja

Mä lepäisin jos saisin taloudellisen turvallisuuden. Eli työpaikan tai vaikka lottovoiton, ettei enää tarvitsisi koko ajan murehtia sitä, että riittävätkö rahat elämiseen vaan voisi vain olla ja elää. Ostaa sen mitä tarvitsee kulloinkin. Kuten vaikka uudet silmälasit tai talvitakin. En tarkoita mitään kohtuutonta rikkautta vaan, että olisi edes se mitä ihminen Suomen olosuhteissa elämiseensä tarvitsee. Se olisi mulle lepoa.

Kiitos Meiju, että aloitit tämän keskustelun levosta!

Minulle tuli mieleeni hiljaisuuden retriitit. Retriittivieraille kaikki on valmiina eikä mistään tarvitse itse huolehtia. Vieraat herätetään aamulla, kutsutaan rukoushetkiin ja aterioille.

Aikaa jää runsaasti lepoon ja ulkoiluun. Yhdessäoloa rytmittävät yhteiset rukoushetket, joista niistäkin voi olla joskus poissa, jos väsyttää.

Ympäröivän kauniin luonnon lisäksi retriittivieras saa nauttia kauniisti valmistellusta retriittitilasta, kauniista musiikista ja huolellisesti valmistelluista virikepuheista ja rukoushetkistä. Ehtoollinen yhteisen hiljaisuuden keskellä on ainakin minulle ollut mieleen jäävä, koko ihmistä hoitava kokemus.

Retriitissä on siis lupa levätä. Työasioiden mukaan ottaminen on
jopa ankarasti kielletty. Tuntuu, että monasti tosiaan tarvitsee oikein luvan ennen kuin uskaltaa ja malttaa levätä.

Elämä on lepoa, kun unohtaa Raamatun ja kaikki kirkon harjaopit.
Rakasta lähimmäistäsi , siinä rikkaus.

Unohtaa tappamisen käsky. rosa-m.

En saa lepoa en rauhaa lapinkairaa kiertämällä, noitarummun pärinässä. En kaipaa hiljaisuuden retriitteihin enkä seurakseni tekouskovia teeskentelijöitä, jotka oudosti hymyillen ja päätään nyökytellen, lymyävät ohitseni. Menen asuntooni suljen ovenperässäni ja olen niin yksin, niin yksin.... ja lepään, jos Herrani levon suo. Muuten valvon ja huokailen, elämäni tuskissa piehtaroiden, huudan Herralleni kysymyksen Miksi?

Voi helkkari, mitä jeesustelua. Millä älyn lahjoilla oikein diakoniksi pääseekään?

Kesä on naisia minihameissa kaduilla, bikinejä uimarannoilla ja olutkuppiloita kävelykaduilla. Siten nautitaan kesästä ja siten myöskin silmät lepäävät! Siihen kesän nauttimiseen, naisten kattelemiseen, ohrapirtelön juomiseen jne. Siihen mitään Jumaloja seuraksi tarvita.

""Myös Jumala on kehottanut ihmisiä lepäämään ""

Älä viitsi valehdella Meiju.
Jumala on satua ja höpötystä.

Olkaa rehellisiä.

ateistit jättäköön uskovaiset rauhaan.

Raunioilta rauhaan cd:ltä Rauhani, turvani

http://www.myspace.com/trubajuge/music/songs/rauhani-turvani-43922892

pappi Sonja

Pappi Sonja. Ihan vaan mielenkiinnosta, oletko avioliitossa?? Tai vakio parisuhteessa?

Vakio parisuhteessa. Yhtä lailla mielenkiinnosta, kuinka sitä tuli mieleen kysyä?

pappi Sonja

No olisi se nyt Jumalan vääryys että noin kaunis nainen olisi ilman miestä....
Ja hieman välillä mielipiteistäsi kuultaa läpi että olisit yksin. Tosin se on vain minun tuntemukseni ja näköjään väärä. Mutta miehellesi, kuka lieneekin, vilpittömät onnittelut. Paikkaa vaihtaisin hänen kanssaan välittömästi!!
Hyvää kesänjatkoa sinulle Sonja!!

Niin, kauniita sanoja Sonjasta mutta kaikki totta. Nähnyt hänet monet kerrat ja ihmetellyt miksi noin kaunis nainen on pappi. Mutta miksi ei?
Ihan vain tiedoksi, itselläni suhde tuonne ylös ei ole paras mahdollinen tai siis kaveri on kyllä itse aloittanut minun sorsimisen joten ns. uskovainen en ole. Enkä varmastikaan koskaan tule. Kirkossa käyn vain pakolliset mutta toisten uskomiseen minulla ei ole mitään sanottavaa. Tosin kirkko instituutiona varsinkin katolinen kirkko on syypää aika moneen asiaan. Väestönkasvu on yksi suurimmista synneistä, lasten hyväksikäytöistä puhumattakaan.
Paljon olisi asiasta puhuttavaa mutta parempi tässä vain kehua Sonjan ulkonäköä. Siis täysin missiainesta....

Oho.. Siinäpä veti noinhan se mutkat suoriksi.En tarkoittanut asiaa noin mutta onhan sitä saarnaa mukavampi kuunnella kun sitä tekee kaunis nainen kuin mies. Asia kun ei muutu mitenkään siitä kuka sitä kertoo. Tosin en kuuntele kumpiakaan.. Kun en kerran käy useasti kirkossa. Mutta jos halutaan lisää seurakuntalaisia niin enemmän vaan Sonjan tapaisia kirkkoon töihin!!