Olen silloin tällöin lueskellut tätä palstaa. Monet ovat yksinäisiä ja tuntevat toivottomuutta.
Itse olen jo kypsässä iässä oleva, työssäkäyvä, yksinäinen, vapaa mies. Työ on satunnaista, mutta kylläkin jokapäiväistä. Asustelen Hämeenlinnassa pienessä kellarihuoneessa.
Olen kokenut jo elämässäni kaiken, jotenka mikään ei ole uutta.
Vapaa-aikoinani (sitä on vähänlaisesti) pelailen nettishakkia ja lueskelen. Joskus käyn ankkalammella ruokkimassa lintuja. Siellä on muitakin ihmisia, mutta kukaan heistä ei ole kiinnostunut minusta, enkä minäkään lähesty ketään.
Työssäni (sosiaalialalla) tapaan ihmisiä, joita parhaani mukaan autan. Yhtään ystävää minulla ei ole. Lapseni ovat jo aikuisia. Heillä on oma elämänsä. Tapaan heitä ja viittä (5) lastenlastani harvoin, ehkä kerran vuodessa, koska he asuvat kaukana.
Olen kaikille kiltti. Olen kiinnostunut mm. uskonnollisista asioista sekä kotimaan ja maailman politiikasta.
Jospa sattuisi löytymään joku SIELUNKUMPPANI, joka tykkäisi silloin tälläin majailla minun kanssani ja olla kaverinani / ystävänäni, niin ihan mukavaahan se olisi.
Jäi sanomatta, että köyhä olen. Pari kertaa viikossa kaitän kattilallisen keittoa, jonka turvin pysyn hengissä. Eihän sitä ihminen elämässään niin kovin paljoa tarvitse.
Jos tyydyt yksinkertaiseen oleilemiseen ja tykkään mm. keskustella (eli tunnet Sielunkumppanuutta), tekstaile tai soita: 044 914 9901.
Koskaan en ole harkinnut itsemurhaa. Luulen, etten tule harkitsemaankaan. MInulla on positiivinen elämänasenne.
Elämä on meille Jumalan lahja. Elämme siitä niissä piuitteissa, kuin Jumala on suonut. Läheskään aina kaikki ei ole mennyt niin kuin itse olisimme toivoneet, mutta siltikin sopii olla kiintollinen joistakin asioista: esimerkiksi terveydestä ja kauniista ilmoista (talvelle tietenkin täytyy kirota pakkasia, mutta onhan se turmeluksen osa meillä kaikilla).
Jos tuntuisi mukvalta niin soita 044 914 9901.
Itse olen jo kypsässä iässä oleva, työssäkäyvä, yksinäinen, vapaa mies. Työ on satunnaista, mutta kylläkin jokapäiväistä. Asustelen Hämeenlinnassa pienessä kellarihuoneessa.
Olen kokenut jo elämässäni kaiken, jotenka mikään ei ole uutta.
Vapaa-aikoinani (sitä on vähänlaisesti) pelailen nettishakkia ja lueskelen. Joskus käyn ankkalammella ruokkimassa lintuja. Siellä on muitakin ihmisia, mutta kukaan heistä ei ole kiinnostunut minusta, enkä minäkään lähesty ketään.
Työssäni (sosiaalialalla) tapaan ihmisiä, joita parhaani mukaan autan. Yhtään ystävää minulla ei ole. Lapseni ovat jo aikuisia. Heillä on oma elämänsä. Tapaan heitä ja viittä (5) lastenlastani harvoin, ehkä kerran vuodessa, koska he asuvat kaukana.
Olen kaikille kiltti. Olen kiinnostunut mm. uskonnollisista asioista sekä kotimaan ja maailman politiikasta.
Jospa sattuisi löytymään joku SIELUNKUMPPANI, joka tykkäisi silloin tälläin majailla minun kanssani ja olla kaverinani / ystävänäni, niin ihan mukavaahan se olisi.
Jäi sanomatta, että köyhä olen. Pari kertaa viikossa kaitän kattilallisen keittoa, jonka turvin pysyn hengissä. Eihän sitä ihminen elämässään niin kovin paljoa tarvitse.
Jos tyydyt yksinkertaiseen oleilemiseen ja tykkään mm. keskustella (eli tunnet Sielunkumppanuutta), tekstaile tai soita: 044 914 9901.
Koskaan en ole harkinnut itsemurhaa. Luulen, etten tule harkitsemaankaan. MInulla on positiivinen elämänasenne.
Elämä on meille Jumalan lahja. Elämme siitä niissä piuitteissa, kuin Jumala on suonut. Läheskään aina kaikki ei ole mennyt niin kuin itse olisimme toivoneet, mutta siltikin sopii olla kiintollinen joistakin asioista: esimerkiksi terveydestä ja kauniista ilmoista (talvelle tietenkin täytyy kirota pakkasia, mutta onhan se turmeluksen osa meillä kaikilla).
Jos tuntuisi mukvalta niin soita 044 914 9901.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.