Perussuomalaiset jäivät eilisessä eduskunnan hallitusohjelmakeskustelussa sivurooliin. Puheenjohtaja Timo Soinin EU-kritiikki oli vanhan toistoa, eikä ryhmänjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner löytänyt hallitusohjelmasta uusia epäkohtia.
Perussuomalaisten rovaniemeläinen kunnallispoliitikko Hemmo Koskiniemi kehottaakin Puheenvuoro-blogissaan puolueen eduskuntaryhmää ryhdistäytymään. Hän on tyytymätön omiensa esitykseen.
–Hallituspuolueille tilanne oli tietenkin herkullinen, sillä vastassa oli kokematon ja täysin uusi suuri eduskuntaryhmä, joka istui vanhojen puolueiden oppitunnilla, Koskiniemi tulkitsi eilistä keskustelua.
Hänen mielestään perussuomalaisilla on nyt ”jämäköitymisen paikka”. Eduskuntaryhmästä täytyy jatkossa löytyä laajalla rintamalla oman politiikan puolustajia ja asiaperusteisia puheenvuoroja, Koskiniemi katsoo.
–Timo Soini puheenjohtajana on tietenkin selvä keulakuva eduskunnassa ja puolueessa, mutta nyt on aika muidenkin rynnistää esille eduskunnassa ja keskittyä hallitusrintaman kritisointiin ja huonon politiikan esilletuontiin.
Samassa keskustelussa hallituspuolueet syyttivät perussuomalaisia vastuun pakoilusta ja totesivat jytkyn jääneen ”tussahdukseksi”. Koskiniemen mukaan tämä oli odotettua.
–Kuuden puolueen shokki-hallitus kävi perussuomalaisten eduskuntaryhmän kimppuun hämätäkseen omat ristiriidat ja erisuuntiin kulkevan hallitusohjelman, hän kritisoi.
Perussuomalaisten rovaniemeläinen kunnallispoliitikko Hemmo Koskiniemi kehottaakin Puheenvuoro-blogissaan puolueen eduskuntaryhmää ryhdistäytymään. Hän on tyytymätön omiensa esitykseen.
–Hallituspuolueille tilanne oli tietenkin herkullinen, sillä vastassa oli kokematon ja täysin uusi suuri eduskuntaryhmä, joka istui vanhojen puolueiden oppitunnilla, Koskiniemi tulkitsi eilistä keskustelua.
Hänen mielestään perussuomalaisilla on nyt ”jämäköitymisen paikka”. Eduskuntaryhmästä täytyy jatkossa löytyä laajalla rintamalla oman politiikan puolustajia ja asiaperusteisia puheenvuoroja, Koskiniemi katsoo.
–Timo Soini puheenjohtajana on tietenkin selvä keulakuva eduskunnassa ja puolueessa, mutta nyt on aika muidenkin rynnistää esille eduskunnassa ja keskittyä hallitusrintaman kritisointiin ja huonon politiikan esilletuontiin.
Samassa keskustelussa hallituspuolueet syyttivät perussuomalaisia vastuun pakoilusta ja totesivat jytkyn jääneen ”tussahdukseksi”. Koskiniemen mukaan tämä oli odotettua.
–Kuuden puolueen shokki-hallitus kävi perussuomalaisten eduskuntaryhmän kimppuun hämätäkseen omat ristiriidat ja erisuuntiin kulkevan hallitusohjelman, hän kritisoi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niinpä, perussuomalaisten jäivät auttamatta puolustuskannalle hallitusohjelmakeskustelussa... leukojen louskuttelu ja sutkautukset eivät enää oikein riitä. Tarvitaan jo näyttöä politiikan tekemisestä ja siitä, että persuissa olisi oikeasti asiantuntevaa ja järkevääkin porukkaa.
Tyhmyytesi estää tajuamasta? Luulet kaikkea!
Tappiopuolueesi syöksykierre on varma!
En ole minkään puolueen jäsen ja äänestän sen mukaan kuka parahaiten ajaa asioitani. Mutta on kuitenkin kaksi puoluetta joita en ole koskaan äänestänyt enkä tule äänestämään: RKP ja Kristilliset. Nyt myös persut on nousemassa tähän porukkaan; on niin yksioikoista, hurmosmielistä ja muutenkin joukossannen on aika epämääräistä ainesta, joten ei kiitos myös persuille.
Oma asiasi. Sinulle sopii luopiot paremmin!
Olen kasvanut lapsuuteni vahvalla lestadiolaisalueella ja hurmoshenkisyys ja yksisilmäinen usko ei todellakaan kiinnosta, se on vastenmielistä.Oli kyse politiikasta tai uskonnosta.
Työttömien määrä väheni viime vuonna 10,5 prosenttia. Samaan aikaan pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien määrä kuitenkin kasvoi 20 000 henkilöllä, ilmenee Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta.
Vuoden 2010 lopulla työttömiä oli yhteensä 268 235. Miesten osuus joukosta oli 58 prosenttia.
Työttömyys väheni vuodesta 2009 miesten keskuudessa 13,3 prosentilla ja naisten 6,4 prosentilla.
Kokonaistyöttömyysaste putosi reilulla prosenttiyksiköllä 10,4 prosenttiin.
Selvimmin työttömyys väheni alle 30-vuotiaiden kohdalla. Nuorten miesten työttömyys väheni kahdellakymmenellä prosentilla ja nuorten naisten kymmenellä prosentilla vuoden takaiseen verrattuna.
Alle 30-vuotiaiden työttömyysaste laski 2,3 prosenttiyksikköä 11,6 prosenttiin.
Työelämästä työttömiksi joutuneiden osuus oli viime vuoden lopulla pienempi kuin vuosina 2008 ja 2009
Pitkäaikaistyöttömyys yleisintä
yli 55-vuotiailla
Vuoden 2010 lopussa työttömänä olleista 53,4 prosenttia oli ollut samassa tilanteessa vuotta aikaisemmin. Vuonna 2009 vastaava luku oli huomattavasti pienempi, 40,9 prosenttia.
Määrällisesti pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien määrä kasvoi vuoden 2009 122 600 henkilöstä 143 100 henkilöön.
Reilu neljännes työttömiksi työnhakijoiksi viime vuoden lopulla ilmoittautuneista oli vuotta aikaisemmin ollut töissä ja kymmenisen prosenttia opiskelemassa.
Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömyys oli yleisintä 55 vuotta täyttäneiden työttömien ikäluokassa, jossa 67 prosenttia oli ollut työttöminä myös vuoden 2009 lopussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien ryhmässä pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien osuus oli 28 prosenttia.
Ilman töitä yhtäjaksoisesti oli vuoden 2010 lopun työttömistä ollut lähes 60 000 henkilöä.
Nuoret miehet suurimmassa
työttömyysvaarassa
Vuonna 2010 suurin riski työnsä menettämiseen oli 18–24-vuotiailla miehillä. Työttömyysriski tässä ikäryhmässä oli 4,8 prosenttia.
Työttömyysriski kuvaa työllisistä työttömäksi joutuneiden osuutta.
Miesten kohdalla työttömyysriski oli naisia korkeampi kaikissa ikäryhmissä. Suurin ero oli nuoremmissa ja vanhemmissa ikäluokissa.
Vuoden takaiseen verrattuna miesten työttömyysriski väheni viime vuonna 2,2 ja naisten 1,1 prosenttiyksikköä. 18–24-vuotiaiden miesten työttömyysriski väheni 9,4 prosentista 4,8 prosenttiin.
Alueellisesti tarkasteltuna suurin riski joutua työttömäksi oli Kainuussa, jossa työttömäksi joutui 5,1 prosenttia työllisistä. Vaara oli suuri myös Pohjois-Karjalassa, 4,8 prosenttia.
Pienin työttömyysriski, 1,2 prosenttia, oli Ahvenanmaalla. Uudellamaalla riski päätyä työttömäksi oli 2,4 prosentin luokkaa.
Työttömyysriski korkein
rakennusalalla
Toimialoista eniten työttömiksi viime vuoden aikana työntekijöitä päätyi teollisuudesta, 28 700 henkilöä. Työttömiksi päätyi määrällisesti runsaasti työntekijöitä myös rakentamisen sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialoilta, 12 800 ja 12 600 henkilöä.
Työttömyysriski oli toimialoista suurin rakentamisessa 8,2 prosentilla. Riski oli pieni sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa 1,2 prosentilla sekä rahoitustoiminnassa 2,2 prosentilla.
Miesten riski joutua työttömäksi on lähes kaikilla toimialoilla suurempi kuin naisilla. Poikkeuksina tästä ovat sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon, koulutuksen sekä informaation ja viestinnän toimialat.
Erot miesten ja naisten työttömyysriskeissä ovat tasoittuneet vuodesta 2009.
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteriin.