En oikein tiedä tai saa aikaan, miten hoidan tämän alakuloni. En ole jaksanut uusituttaa reseptejäni, en ole jaksanut soittaa hammaslääkäriä, en ole jaksanut siivota, en ole jaksanut pestä pyykkiä, mielelläni olisin vuoteessa. Minulla on myöskin unihäiriöitä. Olen myöskin melko yksinäinen. Asun yksin, muutamaan sukulaiseen on yhteyksiä. Ystävä on, mutta asuu 400 km:n päässä. Tässä pikku kaupungissa minulla ei ole yhtään ystävää tai sellaista tuttua, jonka voisin kutsua vaikkapa kahville. Lapsia minulla ei ole eikä lemmikkiä.
Olen viiskymppinen masentunut
tannukkatoo
9207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Moro! Itsellä oli alakuloisuutta noin pari vuotta sitten, kunnes väkisin menin ihmisten ilmoille ja tein kaikkea mitä ihmiset yleensä tekevät. Reippaasti vain vaikka aluksi rupeat käymään kaupassa, jossa liikkuu ihmisiä, tai hanki jokin harrastus, jossa tulee myöskin olla ihmisten kanssa tekemisissä. Minua ainakin auttoi se että olin jatkuvasti uusien ihmisten kanssa tekemisissä. Vaihtelu tekee hyvää.
Ei kannata linnottautua kotiin koska sitten sieltä ei pääse minnekkään. Elämä rajoittuu ja menee liian kapeakatseiseksi.
Harrastus tms on hyvä paikka tutustua muihin ihmisiin. Rohkeasti vain ulos kodista elämään elämää! Voimia!
Hei,
olen yli kuusikymppinen masentunut mies. Asun yksin ja olen varsin yksinäinen, osin tahallani. Arvelen että kirjeenvaihtokaveri olisi hyvä ajatus. Mieluummin nainen, sillä miesten kesken syntyy helposti kilpailua. En halua kilpailla. Hoidan itseäni lääkkeillä ja kulkemalla luonnossa. Molemmista on paljon apua. Kokemusta masennuksesta on jo toistakymmentä vuotta.
Tulin lukemaan keskustelua masennuksesta löytääkseni täältä kaverin joka tietää mitä masennus on. Terveiden kanssa on vaikea keskustella. Niinpä jos haluat kokeilla kirjeenvaihtoa niin laita viesti osoitteeseeni [email protected]. Ihan vaikka siitä miten päivä on mennyt.
Oka
Aikaa onkulunut, kun kirjoitin. Nyt on jo vuosi kulunut ja Juhannusaatto. Joten Hyvää Juhannusta kaikille teille!
Tilanne kohdallani ei ole juurikaan muuttunut. Muutaman harrastuksen olen aloittanut ja yrittänyt jaksaessani olla ihmisten ilmoilla, mutta vähän kuitenkin. Tuntuu vaan ettei niitä voimavaroja oikeen ole. Itsekkin ajattelen, mitkä ovat ne asiat, jotka saavat alakuloa ja masentuneisuutta aikaan.
Onhan minulta jo tähän ikään tultuani niin kuin monelta muultakin maan povessa jo ihania ihmisiä paljon, joihin ennen olin yhteydessä ja jotka olivat hyvin hyvinkin tärkeitä minulle. Mutta eteenpäin pitäisi jaksaa mennä.
Kertokaahan Juhannuksestanne. Minulla tämä Juhannnusaatto menee ihan yksin kotosalla.
,....jatkan. Hammaslääkärissä olen käynyt ja reseptinikin olen uusituttanut. Jonkin verran jopa matkustellut kotimaassa vuoden aikana. Pyykit on pesty ja siivottukin on välillä ja kaupoissa on käyty. Uusia vaatteitakin olen ostanut. Muutamia suklaisianikin olen tavannut.
No hyvä,että vointisi on vähän jaksavampi !! Se,että saa arjen pyörimään osaa ottaa koville ja vatii joskus ponnisteluja,mutta kukas ne hommat tekee jos et itse...
Kirjottele vaikka tänne tilanteestasi ja ajatuksistasi,eiköhän niihin joku vastaile.Saattaa tulla asiattomiakin kommentteja,mutta älä niistä välitä.
Pidä kiinni harrastuksistasi ja lähde välillä ihmisten ilmoille jos vaan jaksat.
Oletko puhunut lääkärille olostasi?? Nimittäin kuulostaa masennukselta.Siihen on olemassa hoitoa,joka helpottaa oloa ja auttaa selviytymään arjessa.Ihan vaan varalta mainitsen,en tarkoita,että olisit välttämättä sairastunut siihen.Mutta voisi olla hyvä poissulkea se kuitenkin.
Itsellä kuluu juhannus lähinna levon ja nukkumisen merkeissä,aika tiukka työputki takana.Mutta koetetaan tehdä olomme mukaviksi eikä synkistellä liikoja.Hyvää juhannusta !
Minnuu v*tuttaa!
Lääkkeitä tuputetaan, jotta olis hiljaa ja ettei häirittis parempia kansalaisia.
S*tna, verorahat kuitennii kelpaa. Muutan kekkulavieköön poes, vaikka Espanjaan, jotta saapi ainakin aurinkoo. Sama kiukuttelu viranommaisten kera sielläki nii jatkuu, mutta onpaha hauska aina välillä käydä rannalla kävelemässä.
No tervemenoa sitten vaan!
VAI NIIN