Olen onnellinen... Olemme olleet suhteessa jo jonkin aikaa, ja emme ole sen kummemmin puhuneet tunteista toisiamme kohtaan. Olen tuntenut häntä kohtaan aitoa rakkautta, tuntuu monesti kuin sydän pakahtuisi kun olen hänen lähellä..Olemme 30v ja ainakin minulle tämä on vahavinta tunnetta mitä koskaan..En ole puhunut siitä tunteesta hänelle. Olen jo tähän ikään mennessä oppinut että teot merkitsevät enemmän kuin sanat. Olen kuullut monia tyhjiä rakkauden tunnustuksia, jotka eivät ole hetkauttaneet, ja olen myös niitä itsekkin helpommin päästänyt ilmoille aiemmassa elämässäni..turhaan..Niitä varoo näköjään jos rakastaa oikeasti.. Eilen makasimme mieheni kanssa vierekkäin, ja hän nousi ja katsoi silmiini ja sanoi, että hän tietää että rakastan häntä, hän näkee ja tuntee sen..ja sanoi että -Sano jos olen väärässä, mutta jos sanoisin sille, että mene kanssani huomenna naimisiin, suostuisin, Koska rakastan häntä oikeasti. Hän oli ihan oikeassa, hän tietää mitä tunnen, ilman sanoja. Ja niin tiedän minäkin hänen tunteensa.., Hän lisäsi vielä, että hän haluaa antaa minulle kaikki, ihan kaikki,paitsi rahaa että minulla ja meillä olisi hyvä. Ja se oli suurin ja kaunein ja ihanin rakkauden tunnustus ikinä. Ei vain sanan helinää ja tiedän että se on totta mitä hän sanoi. Ei tarvita sanoja, tarvitaan tekoja, niin se on.. olen onnellinen tiedän että rakastan ja että minua rakastetaan.
Miehen rakkauden tunnustus
faleriesa
3522
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voit ihan huoletta tunnustaa ja näyttää rakkautesi miehellesi ,MUTTA älä missää nimessä pilaa sitä jollain naimisiin menolla ,se on aina enimmäinen askel eroon.
tarvitse sanoja ! Onnea teille !
Omassa edellisessä suhteessa, koitin osoittaa paljon teoilla mitä tunnen, sanoilla myös, niin monilla asioilla koitin rakkauttani osoittaa, selittää, vaikka olin masentunut ja työtön siihen elämäni aikaan, etsin aktiivisesti töitä, en saanut, toinen vain sätti ja kiukutteli, että olisi myötäelänyt ja tukenut, sanonut jotain positiivista, se ei tainnut olla rakkautta, mitä on aito rakkaus, jotain kuvailemaasi? omat tunteeni sinä ajan jaksona mureni pikkuhiljaa mitättömäksi, sain töitä ja ero tuli ja hyvä niin. Ihastuin, mutta miten voin enää luottaa mihinkään, tunne kun oli vielä niin vahva, epätoivoinen yritykseni, sain vain enemmän lokaa niskaan, vaikka mielestäni mitään pahaa sanonut ja kaikki huonot muistot epämiellyttävän lopun jälkeen. Kerroin oman tarinani teoista ja miten omat tekoni tais olla täysin merkityksettömiä. Ihmiset on joskus niin raakoja, vai onko vain väärät henkilöt osuneet tielleni, en tiedä. Tai sitten minussa on jotain, miksi minua se koettelee.
Haluisin vain rakastaa tulla rakastetuksi, välittää tulla välitetyksi, arvostaa tulla arvostetuksi, taitaa olla mahdoton tehtävä, sitten sanoilla tai teoilla.