Olen nelikymppinen naimisissa oleva mies, joka rakastaa suuseksiä ja erityisesti vielä antavana osapuolena.
Oikeastaan kaikki johtaa villeihin nuoruusvuosiin, jolloin tajusin, että seksissä laukean monesti ainakin omasta mielestäni liian nopeasti. Osittain tämä johtuu siitä, että silloin oli aina niin kiire päästä "panemaan". Lupasin tuolloin itselleni, että nainen täytyy saada nauttimaan viimeiseen saakka jotta homma olisi kivaa kummastakin. Suuseksin kunnollinen opettelu oli ratkaisun avain ja monet kiitokset olen asian tiimoilta sen jälkeen saanut. Iän myötä naisen kiihottuminen tuli koko homman jujuksi, minun nautintoni tulee siitä kun saan nähdä naisen nauttivan. Mielestäni ei ole mitään niin kaunista ja kiihottavaa näkyä kuin nainen, joka kiemurtelee orgasmin partaalla kieleni tehdessä tutkimusmatkaansa klitoriksella, aaah. Koko homman juju on mielestäni kiireetön eteneminen alkaen esim suudelmista kaulalle, siirtyminen pikkuhiljaa rinnoille, siitä vatsakummun ja lanteitten kautta sisäreisille ja pikkuhiljaa kohti pyhintä, kiusoitellen ja etsien juuri tälle kertaa sopivinta loppuhuipentumaa.... Huh, aivanhan tässä kiihotuu kun ajatteleekin miten saisi seurata naisen ilmeitä, eleitä, ääntelyä ja liikehdintää hänen taistellessa orgasmia vastaan.
No, sitten tapasin tulevan vaimoni. Alkuun hän ei hyväksynyt suuseksiä ollenkaan. Hänestä oli hyvin hävettävää olla nuoltavana ja ei halunnut ollenkaan sitä. Sain pikkuhiljaa suostuteltua hänet mukaan ja hänkin oppi nauttimaan, lopulta oikein tosissaan :) Mutta lapsen syntymän jälkeen kaikki romahti. Hän ei halua olla enää nuoltavana ollenkaan, häpeää kuulemma synnytyksen aiheuttamia muutoksia alhaalla, ei osaa enää nauttia ollenkaan, henkinen lukko iskee päälle.
Luulin, että tämä on ohimenevää mutta nyt on kulunut jo vuosia. Minä, joka pidän suuseksistä en täysin nauti pelkästä ees-taas hommasta, hän taas ei halua suuseksiä. Toki minä olen aina valmis vaikka pikapanoihin, mutta huomaan ettei hänkään oikein nauti. En taas viitsi toista kinuta hommaan joka vaikuttaa pakkopullalta, hänen puoleltaa aloitteita ei tule. Pikkuhiljaa koko homma on hiipunut, seksiä meillä ei enää harrasteta kuin muutaman kerran vuodessa. Koko seksistä on tullut kompastuskivi. Tässäkö tämä sitten oli? Pääsenkö enää koskaan nauttimaan kiihottuneen, kiimaisen naisen taistelusta orgasmiaan vastaan.... Kertokaa naiset miten tästä päästään eteenpäin.
Oikeastaan kaikki johtaa villeihin nuoruusvuosiin, jolloin tajusin, että seksissä laukean monesti ainakin omasta mielestäni liian nopeasti. Osittain tämä johtuu siitä, että silloin oli aina niin kiire päästä "panemaan". Lupasin tuolloin itselleni, että nainen täytyy saada nauttimaan viimeiseen saakka jotta homma olisi kivaa kummastakin. Suuseksin kunnollinen opettelu oli ratkaisun avain ja monet kiitokset olen asian tiimoilta sen jälkeen saanut. Iän myötä naisen kiihottuminen tuli koko homman jujuksi, minun nautintoni tulee siitä kun saan nähdä naisen nauttivan. Mielestäni ei ole mitään niin kaunista ja kiihottavaa näkyä kuin nainen, joka kiemurtelee orgasmin partaalla kieleni tehdessä tutkimusmatkaansa klitoriksella, aaah. Koko homman juju on mielestäni kiireetön eteneminen alkaen esim suudelmista kaulalle, siirtyminen pikkuhiljaa rinnoille, siitä vatsakummun ja lanteitten kautta sisäreisille ja pikkuhiljaa kohti pyhintä, kiusoitellen ja etsien juuri tälle kertaa sopivinta loppuhuipentumaa.... Huh, aivanhan tässä kiihotuu kun ajatteleekin miten saisi seurata naisen ilmeitä, eleitä, ääntelyä ja liikehdintää hänen taistellessa orgasmia vastaan.
No, sitten tapasin tulevan vaimoni. Alkuun hän ei hyväksynyt suuseksiä ollenkaan. Hänestä oli hyvin hävettävää olla nuoltavana ja ei halunnut ollenkaan sitä. Sain pikkuhiljaa suostuteltua hänet mukaan ja hänkin oppi nauttimaan, lopulta oikein tosissaan :) Mutta lapsen syntymän jälkeen kaikki romahti. Hän ei halua olla enää nuoltavana ollenkaan, häpeää kuulemma synnytyksen aiheuttamia muutoksia alhaalla, ei osaa enää nauttia ollenkaan, henkinen lukko iskee päälle.
Luulin, että tämä on ohimenevää mutta nyt on kulunut jo vuosia. Minä, joka pidän suuseksistä en täysin nauti pelkästä ees-taas hommasta, hän taas ei halua suuseksiä. Toki minä olen aina valmis vaikka pikapanoihin, mutta huomaan ettei hänkään oikein nauti. En taas viitsi toista kinuta hommaan joka vaikuttaa pakkopullalta, hänen puoleltaa aloitteita ei tule. Pikkuhiljaa koko homma on hiipunut, seksiä meillä ei enää harrasteta kuin muutaman kerran vuodessa. Koko seksistä on tullut kompastuskivi. Tässäkö tämä sitten oli? Pääsenkö enää koskaan nauttimaan kiihottuneen, kiimaisen naisen taistelusta orgasmiaan vastaan.... Kertokaa naiset miten tästä päästään eteenpäin.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tuu antaan mulle suuseksiä. ;) Se on aivan ihanaa.
Täällä olisi sulle tumma, 180/85 siisti intohimoinen kielimies salaisiin tapaamisiin!!
os. [email protected] odottelen viestiäsi.
Mistä päin olet? Ja ikäsi.
Moi,
keskisuomesta olen ja ikää kertynyt 38v.
Laita vain rohkeasti s-postia ; )
Hei!
Tuo on vaikea ilanne mutta toki ratkaistavissa. Vaimosi on varmaan jollakin tavoin menettänyt naiseutensa sen puolen johon kuuluu naiseudesta nauttiminen ja heittäytyminen. Naiset tarvitsevat mieheltä palautetta siitä että ovat kauniita ja
haluttavia sekä kahdenkeskistä aikaa erotiikkaa varten.
Yritä tätä kautta mutta jos tulosta ei synny kehoittaisin sinua etsimään itsellesi naisen joka osaa seksistä nauttia. On oma asiasi miten sen hoidat, joko rinnakkaissuhteessa tai muuten. On sääli jos et pääse nauttimaan seksistä.
Se on tärkeä voimavara meille kaikille!
Tosin olen itse huomannut usein sen että ne jotka siitä nauttivat eivät sitä tarpeeksi saa ja ne joilla sitä olisi tarjolla eivät sitä halua. Elämä on kummallista.
Itse olisin valmis suuriinkiin muutoksiin elämässä jos saisin hyvää ja nautinnollista seksiä mukavalta mieheltä!
Ratkaisua olen yrittänyt hakea tähän jo pitkään. Olen kehunut (ja ihan syystä) hänen kauneuttaan, kertonut että hän on yhä näiden vuosienkin jälkeen mielestäni erittäin haluttava, olen antanut omaa aikaa, olen antanut yhteistä aikaa mm. viikonloppureissuina etelä-euroopassa, olen hyväillyt, hieronut, yms. Mutta kun seksiin saakka päästään (hyvin harvoin), hän ei nauti. Joskus kun yritän suuseksiä, hän kieltää. Tavallisessa seksissä näen, että sekin on pakkopullaa. Ja minusta kun seksin paras asia oli nähdä toisen heittäytyvän ja nauttivan... Taidan olla itseni orja. Nautin eniten siitä kun näen toisen nauttivan.
Olen jo aikalailla menettänyt toivoni, tästä umpikujasta ei varmaan enää nousta. Mutta rakastan häntä yhä, kaikki muu on OK mutta tämä mättää. En halua hänen kärsivän, en halua pakottaa ja erota emme halua (tästäkin keskusteltu).
Noin vuosi sitten hairahduin työreissulla sitten yhden ihanan (myös varatun)naisen mukaan. Vietimme kaksi todella mahtavaa yötä ja pitkästä aikaa nautin. Olisimme halunneet jatkaa tapaamisia silloin tällöin mutta valitettavasti 500 km erottaa, kuulumisia vaihtelemme vielä useinkin ja tapaamista joskus suunnittelemme.
Tuosta tapauksesta innostuneena laitoin sitten keväällä parille sivustolle ilmoituksenkin. No, tiedättehän ettei miehet niin kauheasti vastauksia saa. Mutta minäpä sainkin kolme ilmoitusta. Ensimmäisessä haukuttiin pystyyn kun olin kertonut olevani varattu. Toinen pyysi rahaa. Kolmas oli ihan lupaava mutta muutaman kirjeen jälkeen tuntui, että nainen etsi lopulta aviomiestä itselleen, mitä minä taas en pitänyt vaihtoehtona.
Ravintolastahan tietysti löytyy vaikka mitä. Mutta perhe-elämää viettävä mies ei juuri siellä notku, eikä jää yöksi reissuilleen. Ja minäkin mielummin nautin seksistä (varsinkin suuseksistä :) ) kiirreettömänä ja kohtuullisen selvinpäin.
Eli vaihtoehdot on aika: ero, selibaatti, ihme tai jonkun vastaavassa tilanteessa olevan naisen löytäminen. Muuta minulle ei oikein enää tule mieleen.
Hei,
jotenkin tulee vaan mieleen että suhteessanne ei kaikki ole kunnossa: miten muuten voi nainen kieltäytyä hyvästä seksistä? Jos suhde ei toimi se näkyy
ensimmäiseksi seksissä. Seksi on nimittäin myös oiva vallan väline jota kautta
voi toista hallita.
Olet varmaan kaikkesi yrittänyt. En suosittele ravintoloita ja yhden yön juttuja,
siinä satuttaa eniten itseään...sillä hyvään seksiin kuuluu myös hellyys, läheisyys, kiireettömyys
ja toisen huomioiminen. Tai jos siihen pystyt, anna palaa vaan!
Tasan eivät käy onnen lahjat..
Jos jatkat etsimistä, voit löytää aikuisen suhteen jossa voitte nauttia toisistanne vaikka oletkin naimisissa. Eivät kaikki naiset haluaa kiinteää parisuhdetta.
Itselläni ei netin kautta ole tullut hyviä kokemuksia mutta voi toki toimiakin,
onhan monia onnestanut. Osaan kyllä kuvitella että monet naiset reagoivat
kiukulla ilmoitukseesi.
Vain harvat löytävät koko paketin yhdestä ihmisestä. Jokainen vastaamme
omasta elämästämme ja onnesta. Ehkä se onni ei olekaan yhtenäinen paketti vaan koostuu monista osioista.
Itse olen kokenut seksittömän avioliiton ja monet yksinäiset vuodet ilman mieskumppania. En suosittele kenellekään.
Onnea matkaan!
Tuo "vallan väline" sai vähän miettimään erästä aika-ajoin suhteessamme esille nousevaa asiaa. Voi olla että ainakin osa syistä alkaa aukenemaan.... Jos kyse on edes osaltaan tästä vanhasta isosta mutta periaatteellisesta kiistasta, niin ei tämä ainakaan helpommaksi muutu. Valitettavasti.
Yhdenyön jutut eivät minustakaan ole se oikea tai ainakaan minulle paras tie. Tuo toinen vaihtoehto eli tasa-arvoinen aikuinen suhde esimerkiksi jonkun samassa tilanteessa olevan kanssa olisi varmaan vähintäänkin tyydyttävä ratkaisu, tarkemmin ajatellen se voisi olla jopa erittäin hyvä. Mutta. Mistä sellaisen löytää? Kadulla ei ainakaan kannata mennä kyselemään: Anteeksi Rouva, saatko kotona riittävästi tyydyttävää suuseksiä? Voi olla, että korvat kipeytyisivät... Ravintolajutut taas ovat pääasiassa sellaista kännisekoilua, joten tuskin sieltäkään mitään pitempiaikaista aikuista suhdetta helpolla löytyy. Netti-ilmoitustakin tuon kerran kokeilin huonolla menestyksellä...
Mutta käytetään nyt tämäkin mahdollisuus heti tässä eli kaikki fiksut, mukavat naishenkilöt yhteyttä ottamaan ;-) Voisi olla jopa parempi, jos siviilisäädyn kohdalla lukee rouva, niin molemmat tietävät missä mennään. Ja lottovoittoa hipoo, jos asuinpaikka on lähelläkään Pirkanmaata. Toki muualtakin mielenkiinnolla odotellaan yhteydenottoja. En toki ole heti hyppäämässä vuoteeseen kaikkien(?) ilmoittautuneiden kanssa mutta jos samalla aaltopituudella oleva löytyy, niin uskoisin että en tuota pettymystä vastapuolellekaan :-)
Eli täältä löytyy [email protected] Kysellä ja kuulostella saa.
Vinkkinä esimerkiksi tässä viestiketjuissa kirjoitelleille parille naishenkilölle...
Hmmm...sen verran kiinnostuin että kiitos tarjouksesta! Ja ei pelkästään suuseksin takia vaan myös kirjoitustyylin. Valitettavasti asuinpaikkani on kauempana, tarkemmin sanottuna Varsinais-Suomessa ja sen kauneimmassa kesäkaupungissa. Tietty autot on keksitty:)))
Jos esitän oman mielipiteeni Varsinais-Suomen kauneimmasta kesäkaupungista ja se osuu oikeaan, niin laitathan postia :)
Ja oikea vastaus on Naantali.
Huh, tulikohan otettua liian kova riski :)
He ovat ketkä?
Kyllä, aikamoinen riski:))
Elämä on tosiaan kummallista.Monet laittaa suuren paino arvon peniksen koolle.
Miehen muut hyvät ominaisuudet ei välttämättä silloin paina.Sääli.
Vaikka miten olis hyvä ja estoton kielimies jolle ei helposti tule raja vastaan.Me pieni veitikkaiset kyllä tehdään kaikkemme naisen nautinnon eteen.Kaikille ei ole isoja vehkeitä annettu.Joillekki pieniäki. Ulkonäköä taas sit enemmän ku monilla yhteensä.. Minusta mikään ei ole niin ihanaa ku naisen kiimainen maku ja tuoksut :) Ollappa joku itsestään huolehtiva nainen naaman päällä istumassa..
No minä olen vastaavassa tilanteessa oleva nainen. Mieheni ei ole nuollua mua koskaan, ei vaan ole tehnyt sitä koko elämänsä aikana ja annan hänen olla tuon asian suhteen.
Mutta mä en vaan voi elää ilman suuseksiä! Nään unta, että joku mies nuolee mua...ei mitään paria lipasua vaan kunnon session ja joka paikasta. Tuntuu, että asiasta on tullut jo pakkomielle....ja toki olen käynyt vieraissa saamassa tätä hoitoa.
Täällä olisi sulle tumma, 180/85 siisti intohimoinen kielimies salaisiin tapaamisiin!!
os. [email protected] odottelen viestiäsi.
Oih, onko tollaisia miehiä olemassa! Itse elän aika surkeassa tilanteessa seksin suhteen. Olen ollut aina suhteessani se enemmän seksiä haluava osapuoli ja nyt lapien saannin jälkeen seksielämämme on totaalisesti kuivunut kasaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Otin taannoin asian puheeksi ja esitin toivomukseni seksin määrän ja laasun suhteen. Mieheni kommentoi siihen että ei aina viitsi erdes yrittää kun lämpiämiseni kestää liian kauan. Hänen tyylinsä on muutaman pakaranpuristelun jälkeen muutaman kerran ronkkia sormilla ja sitten jo kysytään " Saako jo tulla sisään". Tosi turn off mulle ja olis varmasti kelle tahansa. Minun nautinto ei kiinnosta häntä ollenkaan, tai ei ainakaan osoita sitä millään lailla. Olen hyvännäköinen itsestään huolta pitävä nainen, hyvässä fyysisessä kunnossa lapsien saannin jälkeenkin ja totaalisen puutteessa. Tää on niin VÄÄRIN! Joskus panettaa ja vituttaa niin että itkettää. Onneks voi haaveilla sun kaltaisista miehistä, mut tietty tosielämä voittais kaikki haaveet..
Meitä on paljon huonossa suhteessa eläviä. Itse olen mies ja avioliitosta huolimatta ilman elävä..
Kun näitä keskusteluja seuraa ja tosielämää sivusta seuraa niin huomaa olevansa
aivan tyytyväinen omaan sinkkuuteensa!
Kun elelee yksin ja päivän "huippu" tulee suihkussa tai leluilla sitä kaipaa toista
ihmistä elämäänsä. Samoin kun seuraa pariskuntia kävelemässä rantakadulla
ja syömässä yhdessä. Mutta kun tutustuu näiden keskustelujen kautta todellisuuteen se onkin jotain aivan muuta: miksi yhdessäoloon liittyy niin usein
toisen loukkaamista, vähättelyä, nöyryytystä??
Kun elelee yksin on tarkkailijan roolissa. Liian helposti toinen ihminen otetaan
itsestäänselvyytenä parisuhteessa. Arki tuhoaa monet asiat - miksi näin?
Haluammeko liikaa?
Niin, olisi mielenkiintoista keskustella aiheesta kahden kesken, siis naisen kanssa..
Tuo tilanteesi on varmaan aika usealla naiselle tuttu. Moni mies ajattelee niin pirun itsekkäästi ja pelkästää omaa tyydytystään. Mutta seksi ei ainakaan minun mielestä voi olla hyvää, jos se on pelkästään oman tarpeen tyydyttämistä ilman ajatustakaan toiselle. Monelle miehelle tosin tuollainen savolaistyylinen esileikki eli "kiännyhän" riittää ja sitten pikainen "itsetyydytys" toista hyväksikäyttäen.
Minä saan parhaat tuntemukset siitä kun näen naiseni nauttivan. Mielestäni maailman ihanin näky on se, kun näen naisen heittäytyvän täysillä himojensa vietäväksi ja erityisesti se hetki kun hän yrittää kaikin voimin siirtää laukeamistaa vielä hetken eteenpäin, mutta lopulta orgasmi vie hänet mennessään... Minä olen tuon näyn nähnyt useimmiten oikein miellyttävästä näkökulmasta, kieleni kutitellessa naisen herkimpiä alueita. Ja tuon näyn jälkeen tiedän, että yleensä myös nainen tekee kaikkensa että myös minä nauttisin.
Niinkuin tuolla yllä olen kirjoittanut, niin valitettavasti minun osaltani tällaiset hetket ovat jääneet taakse. Ja kun kumppani ei nauti, en minäkään osaa nauttia. Ja se on pirun ikävää :( Ja minun kohdaltani näyttää siltä, että parannusta ei asiaan ole tulossa.
Taitaa aika moni pariskunta elää epätyydyttävässä suhteessa ja varsinkin lapsiperheen arki tuo omat haasteensa suhteeseen. Tilanteessa jossa eletään parisuhteessa, mutta seksi ei toimi on kaikista kiduttavin kuin että eläisi sitten sinkkuna ja seksin puute olisi siitä johtuvaa.
Mutta uskon että jos se oikeanlainen seksuaalinen kemia on kohdallaan niin kaiki haasteet on mahdollista ylittää.
Helpoin "ratkaisuhan" ongelmiin on lähteä pettämään. Itse en halua turvautua siihen keinoon enää. AIkoinani kokeilin ja eipä ne ongelman siinä ratkenneet, päinvastoin. Perinteinen asioista puhuminen ei omassa suhteessa ole tuottanut toivottua tulosta. Tietysti asiantuntijan/terapeutin puoleen kääntyminen ois yksi keino. Ehkä se kivi täytyis vielä kääntää, mutta en tiedä onko oikein halua tai jaksamista enää siihen. Ihan yksinkertaisista asioista kun ei oo kyse.
Rohkeutta vaatii olla oman onnensa seppä. Itse seison lähellä ratkaisuja. Vielä ei ole rohkeutta kun lapsetkin vielä niin pieniä, mutta mä niin tiedän sen että joku päivä siivet ottaa tuulta alleen ja elän just niin kuin haaveilen. Siihen asti "keep on dreaming"...
Sun kohdalla vähän sama juttu, joko jäät tuleen makaamaan tai sitten teet rehellisen ratkaisun suuntaan tai toiseen ja pysyt sitten valitsemasi ratkaisun takana. Oma onnellisuus on valinta kysymys. Surkuttelu ei auta, eikä ainakaan toisen keinotodellisen elämän rakentaminen todellisen kurjuuden rinnalle. Kyllä säkin pääset vielä seksistä nauttimaan, usko pois. Mutta ole rohkea.