Tätä ei suviseuroissa saarnata

Suviseuroissa olisi hyvä tilaisuus jakaa ennalta ehkäisevää tietoa hyväksikäyttäjien riskeistä kerralla suurelle joukolle uskovaisia.

Seuraohjelmassa pitäisi olla info lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja sen estämisestä.

Uhrille se voi olla vaikeaa koska asia on äärettömän kipeä kohdata millään tasolla. Tiedän kokemuksesta.

"Lestadiolaisuus on sisältäpäin äärettömän julma ja piittaamaton heikoimmille."

Pakko sanoa kokemuksesta, tosin eri asiayhteydestä, että näin on.

Piittaamattomuus on kiinni suvusta. Mutta yleisen häpeän ja julkisuuden pelkäämisen vuoksi jätetään auttamatta uhreja. EN voi myöskään ymmärtää että paikkakunnan seurakunta tietää jonkun perheen insesteistä, mutta kukaan ei laita asiaa eteenpäin vaan hiljaisesti nurisee henkilöistä.
Pohjanmaalla eräässä kylässä yksi vanhimmista pojista jahtasi lapsia ja käytti hyväkseen sisaruksiaan, mutta asia hoidettiin hiljaisesti ja poika perheineen muutti Oulun lähelle pienempään kuntaan. Mitenkähän on omien lasten ja naapurin lasten ym hyväksikäyttö? Ja naisen tulee sitten lestadiolaisena olla aviossa loppuelämä tällaisen miehen kanssa, kun "se minkä jumala on yhdistänyt, ihminen älköön erottako".

No muutti sitten kuitenkin kauemmas. Minun veljeni ei muuttanut, vaan tuli vaan entistä lähemmäs asumaan, vaikka hyväksikäyttö oli jo tullut ilmi. En voi auttaa perhettä enkä vaimoa, koska minun on koitettava nyt hoitaa itseäni. Uskon meitä uhreja olevan ympäri Suomen enemmänkin, kunhan vain kaikki uskaltavat sanoa ääneen, miten ovat lapsena pelänneet ja kärsineet. Mitäpä siitä jos sen lapsena kokee ja kuvittelee jättävänsä taakseen, kun se varmaan aina tulee esiin tulevassa elämässä. Ei olekaan niin iisi juttu luoda normaaleja suhteita ihmisiin, kun lapsena lähimmät ovat pettäneet ja käyttäneet seksuaalisesti hyväkseen. Vaikka sen tiedostaa, niin jotenkin toistaa vanhaa väärää kaavaa eikä luota ihmisiin, kun pelkää heillä olevan ihan muita intressejä kuin ystävyys. Näin se vaan menee. Siinä menee helposti elämisenhalu, kun ei voi luottaa. On oltava varpaillaan jokaisen ihmisen kanssa ja yritettävä lukea ovatko he nyt ihan aidosti asialla vai muuten vaan ottamassa itselleen mitä nyt lähimmäisestä voi saada unohtaen ihmisarvon ja toisen koskemattomuuden. Se paha maailma on lähellä kun se on omien korvien välissä ja se häiritsee ihan jokaista päivää, jos sitä ei osaa purkaa ulos mitenkään. Mitä siitä tietää herra yliherra Voittonen, joka tekee kaiken vain kiillotakseen srk:n kilpeä ja muistuttaa kätöksellään puheillaan hyväksikäytettyä kaikista nöyryyttävimmistä hetkistä elämän aiakan, jotka on paras painaa syvimpään unholaan. Eihän nyt tyttölapsi halua sukunsa mainetta pilata, kun ovat niin suuren työn tehneet koko elämänsä ajan jotta lika pysyisi mattojen alla. Kuka nyt tahtoo tieten tahtoen tuoda ilmi jotain josta voisi saada syyt niskoilleen ja luultavimmin vielä tunteen, että on huono ja likainen, ikäänkuin ei olisi joutunut sitä tunnetta kokemaan koko piene elämänsä ajan. Mutta ajat muuttuu eskoseni ja pikku hiljaa alkaa mätä paiseet poksahdella ja luulnempa ettei edes Voittonen enää kauna porskuta valheellisella tiellään jonka on valinnut. Vanhvinkin lopulta joutuu häpeään, kun näkee omien tekojensa seuraukset. Siinä ei auta puheet ja peittelyt, kun kaikki valheet alkaa paljastua ja ihmiset herää unestaan. Annetaan kaikille oma aikansa herätä. Kaikki muuttuu, jopa srk, tai sitten hajoaa kokonaan. Malja sille!