Olen havainnut tällä palstalla, että vl-taho katsoo hyveeksi sen, että ummistetaan silmät toisten vioilta ja virheiltä. Ehkä se on joillekin jo sääntö, että silmät kiinni.
Kuinka se sopii elävään kristillisyyteen ? Jokainen uskonpuhdistaja ja LLL on kaikin tavoin tähdännyt terävän kritiikkinsä "toisten" siis kirkon ihmisten ja suruttomien vikoihin ja virheisiin, unohtamatta nuhdella, neuvoa ja opettaa jo uskomassa olevaa seurakuntaa.
Olisiko Uusi heräys ja lihallisen vapauden eriseura aikoinaan riistäytynyt susilaumana valloilleen, jos seurakunnan takapenkin tahvot ja mökin miinat olisivat nosteet heristelevän sormensa pystyyn ja vaihtaneet juu-huutonsa ei-huutoon ? Vai olisiko sekään auttanut kun Jumala sanno että Minä lähetän väkevän eksytyksen jne ?
Entä 60-luku ja 70-luku niin el-kuin vl-tahoilla ? Lakihenkeä ja eriseuraa, isompaa ja pienempää klimppiä, yksilökohtaista tragediaa. Olisiko auttanut jos olisikin nähty ja kuulutettu nokkamiesten viat niistä varoittaen ?
Onhan jo maallisen viisaudenkin kautta ymmärretty, että kriisitilaan ajautunut ihminen peittää omia psyyken ongelmiaan siten, että vatvoo pakkomielteisesti muitten vikoja. Mutta hän on psyykkisesti poikkeavalla tolalla. Hän ei hoidu, jos ei tiedosta omaa tilaa, ihan psyykkisesti.
Samoin hengellisesti, omat synnit unholassa toisten elämää tarkkaillen, ei taivaaseen pääse.
Mutta onko näistä hengellisistä ja psyykkisistä ääritapauksista väänetty ohjenuora joka muotoutuneena on näin: Ei pidä vikoilla. Siinä jää "rauhaan" seurakunnan ja perheen vinoutumat, jos tästä ohjenuorasta tulee kaikenkattava, ohittaen Raamatun ohjeistuksen.
Kuinka se sopii elävään kristillisyyteen ? Jokainen uskonpuhdistaja ja LLL on kaikin tavoin tähdännyt terävän kritiikkinsä "toisten" siis kirkon ihmisten ja suruttomien vikoihin ja virheisiin, unohtamatta nuhdella, neuvoa ja opettaa jo uskomassa olevaa seurakuntaa.
Olisiko Uusi heräys ja lihallisen vapauden eriseura aikoinaan riistäytynyt susilaumana valloilleen, jos seurakunnan takapenkin tahvot ja mökin miinat olisivat nosteet heristelevän sormensa pystyyn ja vaihtaneet juu-huutonsa ei-huutoon ? Vai olisiko sekään auttanut kun Jumala sanno että Minä lähetän väkevän eksytyksen jne ?
Entä 60-luku ja 70-luku niin el-kuin vl-tahoilla ? Lakihenkeä ja eriseuraa, isompaa ja pienempää klimppiä, yksilökohtaista tragediaa. Olisiko auttanut jos olisikin nähty ja kuulutettu nokkamiesten viat niistä varoittaen ?
Onhan jo maallisen viisaudenkin kautta ymmärretty, että kriisitilaan ajautunut ihminen peittää omia psyyken ongelmiaan siten, että vatvoo pakkomielteisesti muitten vikoja. Mutta hän on psyykkisesti poikkeavalla tolalla. Hän ei hoidu, jos ei tiedosta omaa tilaa, ihan psyykkisesti.
Samoin hengellisesti, omat synnit unholassa toisten elämää tarkkaillen, ei taivaaseen pääse.
Mutta onko näistä hengellisistä ja psyykkisistä ääritapauksista väänetty ohjenuora joka muotoutuneena on näin: Ei pidä vikoilla. Siinä jää "rauhaan" seurakunnan ja perheen vinoutumat, jos tästä ohjenuorasta tulee kaikenkattava, ohittaen Raamatun ohjeistuksen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Rakas Eliza, yritän lähestyä sinua rakkauden hengessä ja antakoon Jumala minulle viisautta ja taitoa se oikein tehdä etten minä sinua pahentaisi tai murheelliseksi saattaisi vaan, että kiittäisit Jumalaa, että Hän on sinua lähestynyt.
*****
"Olen havainnut tällä palstalla, että vl-taho katsoo hyveeksi sen, että ummistetaan silmät toisten vioilta ja virheiltä. Ehkä se on joillekin jo sääntö, että silmät kiinni."
Jumalan lapsi ei ummista silmiään vioilta ja virheiltä. Meille kaikuu se vuorisaarnaan tuttu teksti, josta kuulee puhuttavan myös Kristuksen kirkkolakina. Se opettaa meitä lähestymään rakkauden hengessä vikaan joutunutta. Jos täällä tuntuu siltä, on se pikemminkin silmien ummistus juoruille ja pahoille puheille, sillä niistä Raamattu varoittaa ja Jumalan lapsi siinä itsensä vikaan saattaa, että tuon kirkkolain halpana pitää.
Emme me ole myöskään kuten katolinen kirkko, jossa ilmeisenkin anonyymisti syntikuormaa voidaan purkaa ja syntivelat saadaan anteeksi. EI, pois se. Jumala on meille Pojassaan selkeästi ilmoittanut, kuinka meidän tulee toimia. Ei tämä anonyymi-internetpalsta ole Raamatun mukainen esim.ripittäytymispaikka. Jos Jumalan lapsi hätääntyy, jokin asiaa vaivaa häntä, ei Raamattu missään opeta, että se hätä tuodaan ensimmäisenä tänne julki ja etenkin anonyymina eli aivan kuin haluttaisiin seistä Jumalan selän takana. Tämä paikka tulisi olla aivan kuin äärimmäinen keino huutaa: "Isä rakas, auta minua!". Esim.keskustellessani x-vl:n kanssa halusin tarjota hänelle mahdollisuutta minun yhteydenottoon ja asian hoitamiseen siten kuin Jeesus meitä opettaa.
*****
"Jokainen uskonpuhdistaja ja LLL on kaikin tavoin tähdännyt terävän kritiikkinsä "toisten" siis kirkon ihmisten ja suruttomien vikoihin ja virheisiin, unohtamatta nuhdella, neuvoa ja opettaa jo uskomassa olevaa seurakuntaa"
Tätä on Jumalan lapset kaikkina aikoina tehneet. Minäkin olen rakkaudella yrittänyt ilmoittaa monille, että onko se ja se asia oikein tai yrittänyt Jumalan sanalla viestittää, että kyse on synnistä. Se on Jumalan voima, jolle Hän sitten sen avaa. Olen halunnut myös hyvinkin suoraan sanoa mm.nimittämällä tätäkin sukupolvea huorintekijäin sukupolveksi, mutta tällöin meidän täytyy muistaa, että myös Luther, Lestadius, jne. kaiken sen suoraan sydämeen käyvän Jumalan sanan julistuksen alla julistivat kuitenkin äärimmäisen rakkaalla tavalla Jumalan hyvyyttä ja lohduttivat kuulijaansa. Ei Jumala ole millään ajalla sanaansa ainoastaan ns.paasauksen kautta antanut vaan Hän on kullakin ajalla nähnyt tarpeelliseksi sen, minkä on tarpeelliseksi nähnyt.
****
Eriseuroja syntyy aina. Näin Raamattukin todistaa useissa paikoissa. Se on Jumala, joka välillä perkaa laumaansa, jotta ne, jotka valitut ovat, eivät liikaa väsyisi ja uskoaan toisten lasten takia menettäisi.
*****
"Onhan jo maallisen viisaudenkin kautta ymmärretty, että kriisitilaan ajautunut ihminen peittää omia psyyken ongelmiaan siten, että vatvoo pakkomielteisesti muitten vikoja. Mutta hän on psyykkisesti poikkeavalla tolalla. Hän ei hoidu, jos ei tiedosta omaa tilaa, ihan psyykkisesti."
Älkäämme koskaan ihmisviisautta laittako Jumalan viisauden rinnalle. Ihmisviisaus on Jumalalle hulluus kuten Raamattu opettaa.
t.Rohveetta
Jumala minua auttakoon, että minä suorana seison ja kaikessa rakkaudessa puhdas ja opettavainen olisin.