Olen 22-vuotias mies ja mulla ainaki masennus aiheuttaa agressiivisuutta. Silloin tuntuu että vihaan kaikkia jopa omia kavereitani. Kaikki pienimmätki asiat alkaa ärsyttään toisissa ihmisissä. En ole kuitenkaa näyttäny agressiivisuuttani kenellekkää vaikka monta kertaa olis mieli tehny. Tarkotan siis sitä että olisin alkanut ilkeeks kaikille. Olenkin vihannut monia omissa ajatuksissani. Kuitenki lopulta käy niin että viha muuttuu surun tunteeks ja silloin tulee joku totaalinen romahdus. Ensi saan raivokohtauksen ja sitte alan itkemään. Olen kyllä hakenut apua ongelmaani eli syön lääkkeitä ja saan keskusteluapua. Mun ongelmat on siis sosiaalisten tilanteiden pelko ja voimakas ahdistus josta seuraa masennusta. Lisäksi mulla on tietysti huono itsetunto. Ei vaan tunnu lääkkeistä ja terapiasta olevan mulle toivottua apua.
Agressiivisuus
*Masentunut*
5490
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mulla myös masennus aiheuttaa agressiivisuutta. En pysty toisinaan kontrolloimaan itseäni ollenkaan. Tulee sanottua välillä ilkeästi toisille vaikkei sitä todellakaan tarkottaisi. Näin jälkikäteen ajateltuna, muistan että samoja tuntemuksia agressiivisuuden suhteen minulla on ollut 10-vuotiaasta lähtien (nyt 23-vuotias). Diagnoosina mm. masennus, epämääräinen ahdistus. Samalla tavoin tuntuu että lääkkeistä ja terapiasta ei ole mitään apua. En tiedä mistä sitten olisi...
Mulla on ongelmana se että jos suutun jollekki niin en pysty ilmasemaan suuttumustani kasvotusten vaikka siihen olis aihettaki ja jään sitten vihaamaan sitä tyyppiä mielessäni. Eli olen ihan liian kiltti. Enkä todellakaan halua loukata ketään tahallani henkisesti enkä varsinkaan fyysisesti.
Itse en luota masennuslääkkeisiin vaan mäkikuismaan, mitä mm. Saksassa lääkärit määräävät paljon masennukseen, se on tutkitusti tehokasta. Siellä sitä saa ruokakaupastakin, Suomessa vaan apteekista, jos saa.
http://www.tohtori.fi/?page=5184117&id=6713095
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/38749-masentavat-masennuslaakkeet
Niin, sellaista se on. Sosiaalisten tilanteiden pelko aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta, mikä aiheuttaa kateutta muita ihmisiä kohtaan, mikä aiheuttaa vihamielisyyttä kateuden kohteita kohtaan ja pyrkimystä mitätöidä niitä/heitä.
Masentuneet ihmiset voivat olla valtavan aggressiivisia siinä mielessä, että heissä on paljon vihaa, kiukkua, jopa raivoa. Tämä voi näkyä reaktionmuodostuksen takia niin, että ollaan korostetun uhrautuvaisia, kilttejä yms. Sieltä se kiukku sitten joskus pulpahtelee pintaan ärtyneisyytenä, tiettynä ylimielisyytenä, muiden vähättelynä, "tavallisten" ihmisten halveksintana (tosiasiassa kateutta)...
Masentunut mieli ja sosiaalisten tilanteiden pelko aiheuttavat jatkuvan stressin, jossa ärtyneisyys lisääntyy.
On hirveän positiivista, että pystyt itkemään! Tästäkin näkee, että ongelma on vahvasti stressiongelma. Kiukkuisuus johtuu stressitilasta, jossa elimistösi on, ja kiukun purkautuminen itkuun johtuu "systeemisi" pyrkimyksestä lievittää tuota stressiä itkulla. (Itkeminen helpottaa stressiä ihan fysiologisesti vähentämällä stressihormonien eritystä eli näin keho mieli pyrkivät pitämään yllä tasapainoa.).
Ehkä tämän asian tiedostamisesta on jotain hyötyä.
Kiitän vastauksista. On totta että se on hyvä asia jos pystyy itkemään. En mä kuitenkaa kovin usein siihen kykene. Yleensä vaan silloin kun henkiset paineet kasautuu liian koviksi eli ylittää mun kantokyvyn rajan. Nyt olen itkenyt kunnolla korkeintaan 2 kertaa vuoden sisällä.