Ajotauko inssin jälkeen

Moro, sain ajokortin kaksi viikkoa sitten... En ole vielä uskaltanut yksikseni lähteä liikenteeseen, mutta enköhä tässä pikkuhiljaa uskalla lähteä... Parkkeeraaminen tuottaa vain liikaa hankaluuksia, joten koitan nyt saaha enemmä ajotuntumaa autoon, siten että kyydissä istuu varmuuden vuoksi toinen henkilö tarvittaessa neuvomasssa...

Meni kai siinä 15min ku lähin ajeleen kaljakauppaan inssin jälkeen.

Mulla oli ehkä hieman yli kuukaus taukoo inssin jälkeen. pakko myöntää, ettei ollu ihan helppo lähtee taas ajamaan ja varsinkaan peruuttamaan, mutta siitä se sitten vähitellen lähti.. ekalla ajokerralla inssin jälkeen pyysin äidin kyytiin, että selviäisin paremmin kun ei oikein uskallusta ollut ;)

Vaikka tuntuis vaikealta lähteä ajamaan niin eikun vaan, ei ne taidot katoa, siinä vaan on alkujännitystä. ja jos toi tauko pitkittyy niin on vaan yhä vaikeampaa alkaa taas ajamaan autoa - kynnys vaan nousee

kerran kun sen oppii niin sen osaa aina, sama kuin polkupyörällä ajo! Paitsi jos on naisesta kyse niin sitten on eriasia

Heti seuraavana päivänä lähdin 70 kilsan matkalle.
Oli vai pelkkää suoraa ajoa, helppoa. Ainoa ongelma oli autokoulun audostavaihto perheen lainaamaan autoon erilainen kytkin. Laian auto oli niin vanha, joten piti pitkänä totutella kytkimen käyttöä ja monestikki liikennevaloissa auto sammui. Nolostuttihan se aina.

Hei!

Minulla oli likemmäs neljä kuukautta taukoa ajossa inssin jälkeen. Ensimmäisellä yrittämällä ei edes mennyt läpi ja auton roposeen säästetyt rahat menivätkin uusintakertaan. Vieraiden autojen rattiin en joko päässyt tai uskaltanut. Hirveä paine päällä. Lopulta sain oman auton. Alkuun jännitti ihan hirveästi. KAIKKI tieto tuntui vain kaikonneen päästä. Sydän pompotti ja kylmä hiki pukkasi aina uusissa tilanteissa. Kannattaa alkuun ottaa vaikka joku kaveri henkiseksi tueksi. Ja ajella iltaisin pikkuteillä.

Ajelin vaan sinnikkäästi joka päivä. Pikku hiljaa itseluottamusta kerääntyi ja tajusikin ettei se ajaminen ole mitään rakettitiedettä. Ja nyt ajaminen onkin jo ihan arkista rutiinia! Koska auton hallintaan liittyvät seikat ovat jo konemaisia (vaihteet, vilkut jne.) on aikaa keskittyä itse liikenteeseen enemmän. Kertaakaan en ole vielä autoani mihinkään tunaroinut tai kolhinut. Malttia vaan mukaan.

Ainoa mikä minulle vielä tuottaa jännitysmomentteja on uusilla reiteillä ajaminen. Varsinkin ruuhkassa moottoritiellä on kuumottavaa jos ei tarkkaan tiedä mistä pitäisi poistua jne. Mutta navigaattorit yms. auttavat aika hyvin suunnistamisessakin.

ajamalla sitä vaan oppii! :) Rohkeasti siis ratin taakse!

Tais olla max. viikko ajamatta oloa. Siitä eteenpäin säännöllistä ajoa omalla koslalla.

Itse lähdin ajamaan ekan kerran inssin jälkeen viikon päästä iskän autolla ja ajelin sillä muutamia kertoja. Nyt en ole pariin kuukauteen sillä ajanut, mutta oman auton hankkiminen syksyllä on ajankohtaista, jolloin voi olla melkeinpä puoli vuotta sitten, kun olen viimeksi ajanut ja sitä ajokokemustakaan, kun ei hirveästi kerennyt tulemaan niin kyllä jännittää :)