minusta on joskus surullista seurata näyttelytoimintaa. koirat ( tai ihan mitkä eläimet vain ) laitetaan järjestykseen näön perusteella. näyttelyihmiset jalostavat koiria ja näyttelykuntoinen pentu pidetään aina pentueesta. mitäpä sitten, kun koira muuttuu ulkonäöltään vanhempana. koira myydään uuteen perheeseen ja taas lisää pentuja. mitäpä koiran ulkonäöstä, annetaan vain sydämen vaikuttaa!
minulla on koira, jota entiset omistajat pitivät näyttelykoirana. me ostimme koiran, ja vaikka ihaievia katseita ja näyttelykutsuja on saatukin, koiraa ei olla kertaakaan viety näyttelyyn. en välitä kuinka kaunis koiramme on, se on vain minun oma pörröinen lemmikkini! toki näyttelyyn voi hyvinkin viedä koiransa, etenkin jos koira siitä tykkää. mutta kaikki vain koiransa näköön ihastuneet, koiraansa ulkomaille näyttelyyn vievät ihmiset, pitäkää koiraanne kotirauhassa ja näyttäkää sille että todellakin pidät siitä.
minulla on koira, jota entiset omistajat pitivät näyttelykoirana. me ostimme koiran, ja vaikka ihaievia katseita ja näyttelykutsuja on saatukin, koiraa ei olla kertaakaan viety näyttelyyn. en välitä kuinka kaunis koiramme on, se on vain minun oma pörröinen lemmikkini! toki näyttelyyn voi hyvinkin viedä koiransa, etenkin jos koira siitä tykkää. mutta kaikki vain koiransa näköön ihastuneet, koiraansa ulkomaille näyttelyyn vievät ihmiset, pitäkää koiraanne kotirauhassa ja näyttäkää sille että todellakin pidät siitä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
olen osittain samaa mieltä kanssasi. jotkut ovat ihastuneita koiran " karvaan " ja jalostelevat pentuja kuin koti olisi kenneli. vaihtakaa hyvät ihmiset ohmeessa johonkin mukavaan koiraharrastukseen, kuten agilityyn. siinä koira saa jotain muutakin hyödyllistä kuin ruusukkeita!
Tämä on nyt vähän asian vierestä, mutta liittyy kuitenkin näyttelyihin.
Otin sijoituskoiran, jolla on todella hyvä sukutaulu ja todella kaunis koira. Olisi ulkonäön puolesta pärjännyt näyttelyissä.
Omistaja vei näyttelyyn ja olin mukana kattomassa. Omistaja ei pahemmin koiran kanssa ollut sitä ennen. Koira tärisi kun se nostettiin pöydälle tuomarin kosketeltavaksi. Yritti peruuttaa alas pöydältä, pyysi omistajan syliin. Tämä vaan yritti ja yritti pakottamalla saada koiraa pysymään paikallaan. Melkein puolen tunnin tahimisen jälkeen tuomari antoi EVO:n. Luojan kiitos, ajattelin kehän reunalla. Olin porannut jo silmäni punaisiksi katsellessani sitä kiusaamista.
Omistaja vei koiran toiseenkin näyttelyyn ja sama toistui.
Lopulta meillä meni omistajan kanssa niin sukset ristiin, että ostin koiran itselleni. Emme tule koskaan menemään kehään.
Koirani rakastaa agilityä yli kaiken. Sitä piukkuiseni kanssa harrastamme.
En tarkoita tätä viestiä pahana. Koirasta näkee, jos se ei pidä näyttelystä. Mutta miksi ihmeessä sitä täytyy silloin pakottaa ja pakottaa? Kasvattajan ahneutta tämä vaan oli.
Niinhän se vähän tuntuu olevan noiden näyttelyjuttujen kanssa. Harvat koirat siitä pitävät, juoksentelusta remmi kireänä ympäri kehää.
Mielestäni koiran kanssa kuuluisi harrastaa enemmän sellaisia lajeja, joista koira itse pitää, kuten vauhdikas agility, mejä tms..
minäkin olen katsellut hieman pahalla silmällä kissa näyttelyitä, missä kissan rääkyy kopeissaan. itselläni on kaksi näyttelytasoista kissaa, muutamia kertoja käytiin, mutta innostus typpäsi siihen. kisat eivät olleet moksiskaan näyttelyistä, nukkuivan kopissa vain. mutta ne ovat muutenkin niin rauhallaisia.
mutta joitain jyrsijänäyttelyitä en ymmärrä. monena kesänä jyrsijänäytelyissä kuolee jopa kymmeniä eläimiälämpöhalvaukseen. tiedämpä, että jonkun 3 hamsteria oli kuollut ennen kuin päästiin lähtemään näyttelypaikalle (hamsterit olivat olleet kuljetusboxeissa autossa) ja siltikin lähdettiin, ja lisää hamstereita kuoli vielä samassa näyttelyssä.
Onpas aika mustavalkoinen asenne. Kyllä näyttelyeläinkin voi olla aivan yhtä rakastettu kuin muukin lemmikki. Näyttelyt vain ovat joidenkin ihmisten tapa harrastaa eläimiä. Näyttelyissä käynti ei ole sen stressaavampaa kuin muukaan matkustaminen, kun eläin on tottunut siihen ja sitä kohdellaan matkalla asiallisesti. Kyllä siinä rotuelukoiden jalostuksessa kiinnitetään huomiota muihinkin fyysisiin ominaisuuksiin kuin "ulkonäköön" ja yleensäkin eläinten terveyteen. Eikös se ole kaikkien tulevien jälkeläisten kannalta vain hyvä, että jalostukseen valitaan sopivimmat yksilöt?
Tietysti jalostuksessa ja näyttelyharrastuksessa voi joku sortua ylilyönteihin (niin kuin joka asiassa!), mutta yleisesti ottaen suomalaiset eläinnäyttelyitä harrastavat ihmiset pitävät eläintä tärkeämpänä kuin palkintoa, näyttelyt ovat vain mukava lisäharrastus! Jos joku hurahtanut vaihtaakin koiraa kuin esinettä sen ikääntyessä, ei se ole mielestäni hyvä syy teilata kaikkea eläinnäyttelytoimintaa.
Minulla on koiranäyttelyitä harrastava ystävä ja itse olen kolunnut kanien ja jyrsijöiden kanssa näyttelyissä, joista on vain hyviä muistoja. Oli mukava viettää päivä näyttelyssä - jännittää omien saamia arvosteluja, katsella eläimiä ja tavata toisia eläinrakkaita, sillä niitä ne ihmiset olivat, mukaan lukien myös kaikki tapaamani kasvattajat!