Omistan tuollaisen pumppuzoomin 100 - 400 millisen. Olen jonninverran lukenut että paras "piirto" ja nätein "bokeh" löytyvät 100 - 300 mm polttovälialueelta. Tai sitten aukon tai pari "himmentämällä".
Kysymys kuuluu: Mitä tuo aukon himmentäminen tarkoittaa?
1. Tarkoittaako se että, laitan valotuksen korjauksen miinus kahteen (-2) ja pidän muut asetukset samana.
2. Ottaisin kuvan aukolla 5,6, mutta koska haluan himmentää kahdella aukolla, niin otan kuvan 7,6 (8) aukolla?
Vai tarkoittaako nämä kaksi asiaa palttirallaa samaa?
Kiitos ja anteeksi, kamerani on Canon 7D
Kysymys aukosta
Aukkomies
38
374
Vastaukset
- sinnepäin..
Oikeampi vastaus on 2.
Oikea vastaus tuon selityksesi mukaan taas on joka käyttää objektiivissa polttoväliä 100-300 käyttäen suurinta mahdollista aukkoa TAI 300-400 polttoväliä himmentäen juuri kuten vaihtoehdossa 2 kerroit. Tuo selitys vain hieman ontuu sikäli, että kyllähän tuo piirto paranee välillä 100-300 myös himmentämällä, mutta huomaatko sitä?
Valotuksen korjaus taas tekee kuvasta pimeämmän eli joko pienentää aukkoa, muuttaa ISO-arvoa tai valotusaikaa riippuen kamerassasi käytössä olevasta ohjelmasta ja siitä annatko kameran säätää itse isoarvoa vai etkö.
Harjoitus tekee mestarin ja näin digiaikana ei tule filmikustannuksiakaan, niin miksi et vain kokeile eri mahdollisuuksia?- sinnepäin..
Unohtuipa sitten mainita tuo bokeh juttukin.
Nätein bokeh tulee yleensä täydellä aukolla, koska tällöin aukko on pyörein. Ongelma vain on, että täydellä aukolla kuvaan tulee muita virheitä, joista taas suurin osa paranee himmentämällä.
Kaksteränen miekka sano.. - boukeeee
sinnepäin.. kirjoitti:
Unohtuipa sitten mainita tuo bokeh juttukin.
Nätein bokeh tulee yleensä täydellä aukolla, koska tällöin aukko on pyörein. Ongelma vain on, että täydellä aukolla kuvaan tulee muita virheitä, joista taas suurin osa paranee himmentämällä.
Kaksteränen miekka sano..nätein bokeh...
kukahan markkinamies tuon bokehinkin on keksinyt? ne pallerot kuvassa on itse asiassa linssin virhe, tekninen vika. hyvässä linssissä niitä ei pitäisi ollakaan.
jos joku ihminen paljailla silmillään näkisi jotain sellaista hän olisi luultavasti vakavasti sairas, silmistään tai aivoistaan. - aukkomiäs.
boukeeee kirjoitti:
nätein bokeh...
kukahan markkinamies tuon bokehinkin on keksinyt? ne pallerot kuvassa on itse asiassa linssin virhe, tekninen vika. hyvässä linssissä niitä ei pitäisi ollakaan.
jos joku ihminen paljailla silmillään näkisi jotain sellaista hän olisi luultavasti vakavasti sairas, silmistään tai aivoistaan.Totta, paljon pitäs päässä viirata, että niitä paljaalla silmällä näkee. Ehkä näenkin?
Valokuvaaminen on taidetta.
Lisäksi minulla on niin vähän rahaa, että linssejä ostaessani saan myös teknistä virhettä kaupan päälle. - boukeeee
aukkomiäs. kirjoitti:
Totta, paljon pitäs päässä viirata, että niitä paljaalla silmällä näkee. Ehkä näenkin?
Valokuvaaminen on taidetta.
Lisäksi minulla on niin vähän rahaa, että linssejä ostaessani saan myös teknistä virhettä kaupan päälle.minullakin on vähän rahaa mutten siltikään välitä mistään palleroista kuvissa : )
- a.ukkomies
Ei kumpikaan vaihtoehto. Oikea vaihtoehto on nr 3. Kun aukko 5.6 himmennetään kaksi aukkoa, on aukko silloin 11.
5.6->8= 1 aukko
5.6->11= 2 aukkoa
8->11=1 aukko - alottelija97
olen hankkimassa luontokuvaukseen objektia ,,mutta mikä näistä putkista olisi paras juuri siihen hommaan `??
-canon 18-200 IS
-canon 55-250 IS
-canon 70-300 usm
-tai cano 70-300 is mutta vähän kallis- Perusasiat kuntoon
Se on OBJEKTIIVI joka liitetään kameraan ja OBJEKTI on se kohde jota kuvaat.
- Joo, siis ei
Ei mikään. Halvin luontokuvaustele on f/4.0 300mm. Lyhyeksi teleksi sen rinnalle f/2.8 100mm macro.
- Kompromissi:
Joo, siis ei kirjoitti:
Ei mikään. Halvin luontokuvaustele on f/4.0 300mm. Lyhyeksi teleksi sen rinnalle f/2.8 100mm macro.
Zoomeista jotkut käyttävät kompromissina f/2.8 70-200mm:stä 1,4 konvertterilla. Kuulemma toimii kohtuullisesti. Yhdistelmä f/4.0 300mm ja f/2.8 100mm macro on kuitenkin edullisempi ja macroa ei tarvitse ostaa vielä erikseen.
- aukkomiäs
Tjaa.. Kiitoksia vastauksista. Eli kaksi aukkoa himmentämällä, minun tulee kuvata F11. Kiitos. Halusin vain tiedon, mitä tämä "himmentäminen" todellisuudessa meinaa.
Juup, kokeilla pitää ja olen kokeillutkin aika paljon. Kuvaan tällä hetkellä AV- tilassa ja säätelen tuota ISOa itse. Notta jatkamma harjootuuksia ja kuvaamme täydellä että ilman :)
Että paras putki, jooo o, makuasia sano kissa kun... Riippuu mitä haluat kuvata, lintuja.... ....hirviä? Itsellä on tuo 100 - 400 mm. Sen verta voin sanoa, että veljen kanssa kuvasimma karhuja kojulla. Veljellä oli kiinteä 300 millinen. Minä sain enemmän tilanne kuvia, takaa-ajo meininkiä, maisemallista karhukuvaa jne.. Sen takia sain kun oli tuo polttovälialue käytössä. Veljen 300 mm oli monesti aivan liikaa.
Kyse oli kuitenkin vain karhukuvauksesta. Lintukuvauksessa kiinteät putken on varmasti parempia. Piirtävät paremmin jne.. Se on vähän niin, että köyhä kun ostaa, niin parasta ei saa, aina joutuu jossain joustamaan. 70 - 200 is on hyvä putki ja sillä pärjää varmasti todella todella pitkälle monen eri elukan ja kasvin kuvaamisessa.
Sori taas.- num3rot
Kun aukkoa suurennetaan tai pienennetään yhden aukon verran, niin alkuperäinen aukkoluku jaetaan tai kerrotaan 1.4:llä.
8 x 1.4=11.2 eli pyöristettynä 11.
5.6x1.4=7.84 eli pyöristettynä 8.
5.6/1.4=4
2.8/1.4=2
Puolen aukon muutoksissa käytetään lukua 1.2. - WB
num3rot kirjoitti:
Kun aukkoa suurennetaan tai pienennetään yhden aukon verran, niin alkuperäinen aukkoluku jaetaan tai kerrotaan 1.4:llä.
8 x 1.4=11.2 eli pyöristettynä 11.
5.6x1.4=7.84 eli pyöristettynä 8.
5.6/1.4=4
2.8/1.4=2
Puolen aukon muutoksissa käytetään lukua 1.2.Se on tuo 1,4 vähän ”hatusta” vedetty
Täsmällinen kerroin on √2 (=neliöjuuri 2),
ns. Pythagoraan vakio, positiivinen reaaliluku, joka itsellään kerrottuna on 2.
Numeerinen arvo on noin 1,414213562373095.
Objektiivin aukkolukujen perusarvo on 1 ja muut ovat sen √2 kerrannaisia (=ns. hopeinen suhde) - kylmä fakta.
WB kirjoitti:
Se on tuo 1,4 vähän ”hatusta” vedetty
Täsmällinen kerroin on √2 (=neliöjuuri 2),
ns. Pythagoraan vakio, positiivinen reaaliluku, joka itsellään kerrottuna on 2.
Numeerinen arvo on noin 1,414213562373095.
Objektiivin aukkolukujen perusarvo on 1 ja muut ovat sen √2 kerrannaisia (=ns. hopeinen suhde)Kaikki valokuvauksessa käytetyt arvot on hatusta vetäisty. Käytä kamerasi huollossa ja mittauta valotusajat. Lupaan ettei yksikään valotusaika ole tarkalleen se joka ilmoitettu. Sama on aukkolukujen ja polttovälien kanssa. Mitta käteen, yksikään polttoväli ja ilmoitettu aukko ei ole se mitä objektiivissa lukee. Myös kameramerkkien ja mallien välillä on herkkyyksissä isoja heittoja. Toisen iso200 on sama kuin toisen kameran iso100. Heittoa heiton perään. Silloin se on ihan v.i.t.u.n. sama onko käytetty kerroin 1.4 vai 1,414213562373095. Reunapiirronrunkkaajien touhua.
- Aukkomiäs.
kylmä fakta. kirjoitti:
Kaikki valokuvauksessa käytetyt arvot on hatusta vetäisty. Käytä kamerasi huollossa ja mittauta valotusajat. Lupaan ettei yksikään valotusaika ole tarkalleen se joka ilmoitettu. Sama on aukkolukujen ja polttovälien kanssa. Mitta käteen, yksikään polttoväli ja ilmoitettu aukko ei ole se mitä objektiivissa lukee. Myös kameramerkkien ja mallien välillä on herkkyyksissä isoja heittoja. Toisen iso200 on sama kuin toisen kameran iso100. Heittoa heiton perään. Silloin se on ihan v.i.t.u.n. sama onko käytetty kerroin 1.4 vai 1,414213562373095. Reunapiirronrunkkaajien touhua.
Kohtuullisen asiaton kommentti. Sanoisin jopa, että asiattomaksi kommentiksi jopa ihan hyvä kommentti.
Totta se, että 1,414.... versus 1.4 on valokuvaamisessa yksi ja sama asia. - Mitta käteen?
kylmä fakta. kirjoitti:
Kaikki valokuvauksessa käytetyt arvot on hatusta vetäisty. Käytä kamerasi huollossa ja mittauta valotusajat. Lupaan ettei yksikään valotusaika ole tarkalleen se joka ilmoitettu. Sama on aukkolukujen ja polttovälien kanssa. Mitta käteen, yksikään polttoväli ja ilmoitettu aukko ei ole se mitä objektiivissa lukee. Myös kameramerkkien ja mallien välillä on herkkyyksissä isoja heittoja. Toisen iso200 on sama kuin toisen kameran iso100. Heittoa heiton perään. Silloin se on ihan v.i.t.u.n. sama onko käytetty kerroin 1.4 vai 1,414213562373095. Reunapiirronrunkkaajien touhua.
Miksi ulostat tänne tuollaista soopaa kun et tiedä mitään asiasta.
Mitä ideaa on siinä, että kertoo ”melkein” oikeita tietoja.
Mitenkäs sinä luulet siillä mitalla mittaavasi aukkoluvun ja objektiivin polttovälin.
Et siis edes ymmärrä mitä noilla arvoilla tarkoitetaan kun kuvittelet, että niitä voi mitata ”mitta käteen”.
Taidat ihan aikuisten oikeasti uskoa tuohon:”se on ihan v.i.t.u.n. sama onko käytetty kerroin 1.4 vai 1,414213562373095”
Kokeileppa laskea tuolla 1,4:llä esim 1:stä alkaen 16 EV:n himmennys, saitko tuloksi v.i.t.u.n. sama vai joku todellinen aukkoarvo. - yksi ja sama?
Aukkomiäs. kirjoitti:
Kohtuullisen asiaton kommentti. Sanoisin jopa, että asiattomaksi kommentiksi jopa ihan hyvä kommentti.
Totta se, että 1,414.... versus 1.4 on valokuvaamisessa yksi ja sama asia.”1,414.... versus 1.4 on valokuvaamisessa yksi ja sama asia”
Näinkö on? No kokeillaanpa:
1:1,4 = 0,714285714185714 (po. 0,7)
1x1,4 = 1,4
1,4x1,4 = 1,96 (po. 2)
1,96x1,4 = 2,744 (po. 2,8)
2,744x1,4 = 3,8416 (po 4)
3,8416x1,4 = 5,37824 (po. 5,6)
5,37824x1,4 = 7,529536 (po. 8)
7,529536x1,4 = 10,5413504 (po. 11)
0,5413504x1,4 = 14,75789056 (po. 16)
14,75789056x1,4 = 20,661046784 (po. 22)
20,661046784x1,4 = 28,9254654976 (po. 32)
Tuliko ”yksi ja sama asia” vai (todellisia aukkoarvoja)? - tarkemmin laskettuna
yksi ja sama? kirjoitti:
”1,414.... versus 1.4 on valokuvaamisessa yksi ja sama asia”
Näinkö on? No kokeillaanpa:
1:1,4 = 0,714285714185714 (po. 0,7)
1x1,4 = 1,4
1,4x1,4 = 1,96 (po. 2)
1,96x1,4 = 2,744 (po. 2,8)
2,744x1,4 = 3,8416 (po 4)
3,8416x1,4 = 5,37824 (po. 5,6)
5,37824x1,4 = 7,529536 (po. 8)
7,529536x1,4 = 10,5413504 (po. 11)
0,5413504x1,4 = 14,75789056 (po. 16)
14,75789056x1,4 = 20,661046784 (po. 22)
20,661046784x1,4 = 28,9254654976 (po. 32)
Tuliko ”yksi ja sama asia” vai (todellisia aukkoarvoja)?2:n neliöjuuri potenssiin 10 = 31,999... eli likimain 32. kyllä noilla desimaaleilla on merkitystä ainakin laskuissa.
- 1 ja sama!!!
yksi ja sama? kirjoitti:
”1,414.... versus 1.4 on valokuvaamisessa yksi ja sama asia”
Näinkö on? No kokeillaanpa:
1:1,4 = 0,714285714185714 (po. 0,7)
1x1,4 = 1,4
1,4x1,4 = 1,96 (po. 2)
1,96x1,4 = 2,744 (po. 2,8)
2,744x1,4 = 3,8416 (po 4)
3,8416x1,4 = 5,37824 (po. 5,6)
5,37824x1,4 = 7,529536 (po. 8)
7,529536x1,4 = 10,5413504 (po. 11)
0,5413504x1,4 = 14,75789056 (po. 16)
14,75789056x1,4 = 20,661046784 (po. 22)
20,661046784x1,4 = 28,9254654976 (po. 32)
Tuliko ”yksi ja sama asia” vai (todellisia aukkoarvoja)?Yksi ja sama asia. Ota huomioon myös valotusaikojen ja herkkyyksien heitto kameran ilmoittamaan arvoon nähden. Aukkoarvoja laskiessa käytetään arvona sitä mistä muutos halutaan tehdä, eli se luku mikä putkessa lukee, koska se on riittävän tarkka siinä tilanteessa ja siitä sitten lasketaan tarvittavalla kertoimella 1.4/1.2 jne koska ne on helppo laskea päässä. Vai oletko nähnyt jonkun kuvaajan näpyttelevän laskukonetta kesken kuvaustilanteen? En minäkään.
Luettele ne objektiivit joihin on aukoiksi ilmoitettu arvot 20,661046784/14,75789056/10,5413504 jne, niin minä lupaan luetella jokaista objektiivia kohden ainakin kolme sellaista joissa on ilmoitettu laskukoneella saadun tuloksen tilalle pyöristetty (kertoimilla 1.4/1.2jne) saatu arvo. Listaa odotellessa... ;) - mittaamaan mars!
Mitta käteen? kirjoitti:
Miksi ulostat tänne tuollaista soopaa kun et tiedä mitään asiasta.
Mitä ideaa on siinä, että kertoo ”melkein” oikeita tietoja.
Mitenkäs sinä luulet siillä mitalla mittaavasi aukkoluvun ja objektiivin polttovälin.
Et siis edes ymmärrä mitä noilla arvoilla tarkoitetaan kun kuvittelet, että niitä voi mitata ”mitta käteen”.
Taidat ihan aikuisten oikeasti uskoa tuohon:”se on ihan v.i.t.u.n. sama onko käytetty kerroin 1.4 vai 1,414213562373095”
Kokeileppa laskea tuolla 1,4:llä esim 1:stä alkaen 16 EV:n himmennys, saitko tuloksi v.i.t.u.n. sama vai joku todellinen aukkoarvo.Polttovälin ja aukon voi mitata vaikka viivottimella. Linssit irti ja mittaamaan. Aukkoluku on polttovälin pituus/himmentimen aukko, arvoina voi käyttää vaikka millimetriä.
- viivottimella???????
mittaamaan mars! kirjoitti:
Polttovälin ja aukon voi mitata vaikka viivottimella. Linssit irti ja mittaamaan. Aukkoluku on polttovälin pituus/himmentimen aukko, arvoina voi käyttää vaikka millimetriä.
Heh!
No koetappa itse mitata edes yhden objektiivin polttoväli ”vaikka viivottimella” niin ehkä ymmärrät miten höpöjä kirjoittelet!
Tasan yhtä mahdoton on mitata aukkoa viivottimella objektiivia purkamatta! - niinpä... ;)
1 ja sama!!! kirjoitti:
Yksi ja sama asia. Ota huomioon myös valotusaikojen ja herkkyyksien heitto kameran ilmoittamaan arvoon nähden. Aukkoarvoja laskiessa käytetään arvona sitä mistä muutos halutaan tehdä, eli se luku mikä putkessa lukee, koska se on riittävän tarkka siinä tilanteessa ja siitä sitten lasketaan tarvittavalla kertoimella 1.4/1.2 jne koska ne on helppo laskea päässä. Vai oletko nähnyt jonkun kuvaajan näpyttelevän laskukonetta kesken kuvaustilanteen? En minäkään.
Luettele ne objektiivit joihin on aukoiksi ilmoitettu arvot 20,661046784/14,75789056/10,5413504 jne, niin minä lupaan luetella jokaista objektiivia kohden ainakin kolme sellaista joissa on ilmoitettu laskukoneella saadun tuloksen tilalle pyöristetty (kertoimilla 1.4/1.2jne) saatu arvo. Listaa odotellessa... ;)UP! Edelleenkin listaa odotellaan...
- odottele vaan
niinpä... ;) kirjoitti:
UP! Edelleenkin listaa odotellaan...
siinäpähän odottelet, mutta on turha toivoa tosiasioiden muuttumista mielikuvitustasi vastaavaksi.
Voisit odotellessasi opetella ymmärtämään mistä on kysymys ihan aikuisten oikeasti.
Ei nuo ilmoitetut aukkoarvot ole mitään lakukoneella saatujen tulosten pyöristyksiä vaan en ovat suhdelukuja jotka ilmoittavat kunkin aukon halkaisijan ja objektiivin polttovälin suhdetta (äärettömään tarkennettuna).
K=f/D (aukkosuhde) jossa f on polttoväli (äärettömään tarkennettuna) ja D valon sisääntuloaukon halkaisija. Esim 50 mm polttovälillä aukkosuhde f/4 tarkoittaa aukon halkaisijan olevan 12,5 mm.
Aukkosuhde ilmoitetaan tavallisesti merkinnällä f/x, jota on tapana kohdella yksittäisenä merkkinä ("f-luku, t. aukkoarvo"). Muita vakiintuneita merkintätapoja ovat 1/x ja fx.
Aukkosuhde voidaan merkitä esim. f/8, 1/8, f16 tai aukko 16".
Jos aukkoarvot olisivat laskukoneella saatujen lukujen pyöristyksiä niin ne pitäisi laskea uudestaan aina kun tarkennetaan tai/ja zoomataan. - ;—(|)
mittaamaan mars! kirjoitti:
Polttovälin ja aukon voi mitata vaikka viivottimella. Linssit irti ja mittaamaan. Aukkoluku on polttovälin pituus/himmentimen aukko, arvoina voi käyttää vaikka millimetriä.
Joopa joo
Zoomissa sitä vasta onkin mittailemista kun mittaa kaikkien polttovälien pituudet viivottimella ja sitten vielä niitä vastaavien aukkojen halkaisijat objektiivista irroitetusta himmentimestä. Ja sitten vielä laskemaan kaikille polttoväleille aukkoarvot — heh! - jep;)
odottele vaan kirjoitti:
siinäpähän odottelet, mutta on turha toivoa tosiasioiden muuttumista mielikuvitustasi vastaavaksi.
Voisit odotellessasi opetella ymmärtämään mistä on kysymys ihan aikuisten oikeasti.
Ei nuo ilmoitetut aukkoarvot ole mitään lakukoneella saatujen tulosten pyöristyksiä vaan en ovat suhdelukuja jotka ilmoittavat kunkin aukon halkaisijan ja objektiivin polttovälin suhdetta (äärettömään tarkennettuna).
K=f/D (aukkosuhde) jossa f on polttoväli (äärettömään tarkennettuna) ja D valon sisääntuloaukon halkaisija. Esim 50 mm polttovälillä aukkosuhde f/4 tarkoittaa aukon halkaisijan olevan 12,5 mm.
Aukkosuhde ilmoitetaan tavallisesti merkinnällä f/x, jota on tapana kohdella yksittäisenä merkkinä ("f-luku, t. aukkoarvo"). Muita vakiintuneita merkintätapoja ovat 1/x ja fx.
Aukkosuhde voidaan merkitä esim. f/8, 1/8, f16 tai aukko 16".
Jos aukkoarvot olisivat laskukoneella saatujen lukujen pyöristyksiä niin ne pitäisi laskea uudestaan aina kun tarkennetaan tai/ja zoomataan.Et siis ymmärtänyt lukemaasi. Eipä mikään yllätys tällä palstalla. Taidat olla Aito Canonisti.
- Aukkomiäs.
Eli vääntäkääpä vielä rautakangesta.
Minun pitää kuvata (canonilla) M-moodissa.
Mittaan ja valotan kohteen aukolla 5,6. Valotusajaksi tulee esim. 1/500
Seuraavaksi pienennän aukon yhteentoista (F11)
Tulee siis asetukset, aukko F11 ja valotusaika 1/500
Tadaa, legendaarinen kahden aukon himmennys on tehty oikeaoppisesti.
???
(Sillä jos kuvaan av-tilassa, niin kamerahan muuttaa tuota valotusaikaa todennäköisesti, esim. 1/250...??)- a.ukkomiäs
Jos aukolla 5.6 on 1/500s niin silloin aukolla 11 on 1/125. Jos haluat pitää valotusajan samana niin silloin herkkyys pitää nelinkertaistaa esim iso200->iso800, tai muutat valotusajaksi 1/250 ja nostat herkkyyttä kaksinkertaiseksi esim. iso200->iso400.
Nämä asiat on syytä jokaisen valokuvausta harrastavan takoa selkäytimeen niin ettei tarvi kuvauspaikalla alkaa asioita ihmettelemään. Muuten voi mennä monta hyvää kuvaustilannetta ohi suun. Maisemakuvaaja ehtii kyllä laskemaan noita mutta lintukuvaaja/urheilukuvaaja ei.
Helpoimmalla pääsee kun käyttää manuaaliputkia av-tilassa, mutta silloinkin voi tulla eteen tilanteita joissa em. asiat pitää osata.
- 02o
Mitä tuo aukon himmentäminen tarkoittaa?
Tuo parin aukon himmentäminen tarkoittaa sitä, että ko objektiivissa pitäisi käyttää kolmanneksi suurinta aukkoa.
Nyrkkisääntö: suurimman aukon arvo kerrotaan kahdella
Esim jos objektiivin valovoima (suurin aukko) on 2,8 niin silloin pitäisi käyttää aukkoa 5,6.
Useimmat objektiivit piirtävät terävimmin ja vinjetoivat vähemmän pari aukkoa himmennettynä.
Bokeh:n (taustan sumeus) määrä riippuu käytetyn aukon suuruudesta sekä kohteen ja taustan etäisyydestä, taustan sumeus lisääntyy kun aukko on suurempi, kohde on lähempänä ja tausta kauempana.
Bokeh:n kauneus on makuasia.
Kameran merkki ja malli ei vaikuta asiaan- 02o
jtk edell
”Minun pitää kuvata (canonilla) M-moodissa.”
– no ei pidä voi yhtä hyvin kuvata aukon esivalinta (A/AV”) -moodissa”
Oikeastaan voit kuvata missä tahansa ”moodissa” kunhan laukaisuhetkellä valotusaukko on 2 EV-arvoa pienempi kuin suurin mahdollinen aukko.
Valotuksen mittaamisella ja säädöllä ei ole tässä tapauksessa mitään tekemistä aukkoarvon kanssa. Idea on siinä, että aukko on vakio ja valotusta säädetään valotusaikaa ja herkkyyttä muuttamalla.
- Aukkomiäs.
Ok, kiistos 02o!
Ajattelin, että kun himmennetään, niin kuvan "hämäryys/valoisuus" muuttuisi, ihan samoin kuin ylivalotuksessakin.
Ehkä nyt menee asioita sekaisin.
Kiitos, alan kokeilemaan. - 02o
”Ajattelin, että kun himmennetään, niin kuvan "hämäryys/valoisuus" muuttuisi, ihan samoin kuin ylivalotuksessakin.”
Se on tuo himmentäminen kovin kompleksinen käsite jonka merkitys riippuu asiayhteydestä.
Objektiivin yhteydessä himmentäminen tarkoittaa aina vain aukon pienentämistä (ei kuvan tummentamista).
Yleensä objektiivin himmentämisestä puhuttaessa tarkoitetaan, että samalla valotusaika muuttuu vastaavasti joten kuvan valotusarvo ("hämäryys/valoisuus") säilyy entisellään. Valotuksen korjaus on ihan eri asia. Siinäkin usein puhutaan aukoista, mutta itse korjaus voi tapahtua myös aikaa pidentämällä.
Asetat kameran aukon esivalinnalle (Av) ja säädät aukon 11:een. 5,6:sta yksi aukko on 8 ja kaksi on 11, Kaksi aukkoa himmentäminen tarkoittaa aukkoluvun kaksinkertaistamista. Huomaa, että kun himmennät, aukkoa, täytyy käyttäjän tai kameran automatiikan pidentää valotusaikaa tai nostaa herkkyyttä vastaavasti. Tämä voi johtaa ei-toivottuun lopputukokseen. Lisäksi aukon himmentäminen kasvattaa syväterävyyttä, mikä ei välttämättä ole hyvä asia. Kokeilemalla löydät itsellesi parhaan tavan eri tilanteisiin.- 02o
”usein puhutaan aukoista, mutta itse korjaus voi tapahtua myös aikaa pidentämällä.”
Joo siis termillä himmentäminen ei ole mitään tekemistä valotuksen korjaamisen tai/ja säätämisen kanssa.
Parin aukon himmentämisellä tarkoitetaan aina ja vain sitä, että käytetään n. objektiivin aukkoarvoissa kolmanneksi suurinta aukkoa.
Valotusta säädetään/korjataan mm. seuraavilla keinoilla
– suodattimilla
– kennon herkkyyttä muuttamalla (jännite tai/ja taustavalaisu)
– valotusaikaa muuttamalla
– objektiivin aukon kokoa muuttamalla (silloin muuttuu aina samalla terävyysalue ja bokeh)
Siksi minusta on viisainta aina ensin säätää aukko halutun terävyysalueen, objektiivin piirtokyvyn ja bokeh:n mukaan, mahdollisuuksien rajoissa.
Sitten vasta säätää haluttu valotus, aikaa (ja kennon herkkyyttä) muuttamalla.
- Aukkomiäs.
No nyt selvisi. Kiitos okaro. Nyt on rautalangasta- ja kangesta väännetty vastauksia. Ymmärrän tässä vaiheessa asian näin:
- Kahden aukon himmennys tarkoittaa aukkoluvun kaksinkertaistamista. f5,6 --> f11.
- Kuvan tummuus/valoisuus ei muutu, koska himmennettäessä valotusaika pitenee. Tai itse säädän kennon herkkyyttä suuremmaksi.
Syväterävyyden merkityksen ymmärränkin. Kiitos. - SäätöHommeleita
Pelkällä EV valotuksen korjauksella saa joskus ihmeit' aikaan toi aukkojen
muuttelu on vähän ISOMPI operaatio nimittäin ainakin autofocus voi lakata
tyystin toimimasta eräis objektiiveis ku menee aukot ja valot hälle oudoiks.
Mutta manuaalitarkennuksella sitä vasta ihmeitä voikin saaha aikaan
hyvä neuvo oli toi koklaaminen.- 36
Himmennys ei vaikuta automaattitarkennukseen, koska kamera tarkentaa ensin ja himmentää aukon vasta sitten.
- koklaa
”hyvä neuvo oli toi koklaaminen”
Puhut veli kultaisia sanoja. Oman kameran automatiikan ominaisuudet voi oppia vain ”koklaamalla”
Kokeileppä tätä.
– laita kamera jalustalle tms sellaiseen paikkaan (esim pihalle) jossa näkyy kohteita parista metristä äärettömään
– herkyysasetus automatiikalle (auto ISO).
– säädä etäisyys n. 3,5 metriin
– kuvanvakain pois ”päältä”
– valitse valotustavaksi aukon esivalinta (A/AV)
– ota kuva kaikilla objektiivin aukkoarvoilla
– vaihda valotustavaksi ajan esivalinta
– ota kuva n. kaikilla valotusajoilla
Vertaa kuvia keskenään niin opit kerralla miten kamerasi automatiikka toimii ja miten terävyysalueen valinta vaikuttaa kuvaan
- WB
Onpa teillä veljet aivan älyttömän hankalat ja työläät kamerat kun aukon tai pari himmentämiseen tarvitaan laskukaavoja, laskukonetta ja viivottimia aukkoarvon laskemiseen. Sitten pitää vielä laskea likiarvoja ja tehdä tehdä kompromisseja. Tai odottaa, että joku täällä selittäisi mitä tehdään kun laskusta tuli pitkä desimaaliluku.
Taitaa tulla pikkuisen kiire kuvaustilanteessa, varsinkin aina objektiivia vaihtaessa – tai voihan sitä tietysti laskea noita kokona valmiiksi ja tehdä nipun muistilappuja kuvaustilanteita varten.
Noilla eväillä minulta taitaisi jäädä koko harrastus ;—)
Onneksi on myös helpompia vaihtoehtoja meille ”laiskemille”:
https://picasaweb.google.com/uN.viikinki/PERSPEKTIIVI#5629909052075646338
Tuossa esim ”aukon tai pari” himmentämiseen ei tarvitse kuin osata laskea kahteen. Riittää kun kiertää aukonsäätörengasta yksi tai kaksi arvoa tuosta kakkosesta pienemmälle (ie. 2,8=aukon himmennys ja 4=kahden aukon himmennys)!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561836Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,491622- 521564
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51507Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61495Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61405Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81306Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121271Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41163Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41128