Minulla se on todellinen ongelma, koska molemmat on, sydänvika (vsd 7mm aukko, mitraalivuoto, aorttavuoto ym.) ja paniikkihäiriö.
Viimeksi kun kävin sydäntutkimuksissa-joka muuten uhkaa jäädä viimeiseksi- kardiologi lyttäsi asiani jo ovella tokaisten että "hyvinhän sä jaksat kävellä" (kun olin kertonut jossain vaiheessa uupuvani lyhyelläkin matkalla). Noh, tämä lääkäri vaikutti olevan itse hieman tasapainoton punaisen naaman ja erittäin huonon hygienin takia, ja minäpä siinä sitten sain pienen paniikkikohtauksen! Unohdin kaiken mitä piti sanoa, että oli uusia oireita muun muassa. Sönkötin jotain niistä, mutta lääkäri ivallisesti ehdotti että ehkäpä se on jotain psyykkistä laatua. Ultrassa sitten sydän hakkasi kuin vimeistä päivää. Lääkäri sanoi että ihan hyvinhän tämä toimii. Onneksi sydän aloitti kivat rytmihäiriöt tutkimuksen aikana, jonka vuoksi lääkäri ihan "varmuuden vuoksi" määräsi mulle vuorokauden seurannan. Paitsi etten mennyt sinne, koska tuli ihan hirveä paniikki siitä käynnistä.
Piti hänelle sanomani, että mahtaako olla paniikkia jos on ihan rauhallinen, nukkumaan menossa ja yhtäkkiä syke nousee yli 200. Se jatkuu ja jatkuu. Ok, ajattelen että eipä hätää sillä sehän on vain harmitonta paniikkia. Yhtäkkiä sydän lyö todella raskaan lyönnin ja minulta lähtee taju. Ja tämmöisiä sykkeen laukkoja tulee aina rasituksen jälkeen.
Siniset huulet ulkona reippailun jälkeen..ehkä jokin tiedostamaton paniikki? Usein käy niin että ei vain jaksa hengittää. Raajat menee kylmiksi ja voimat lähtee jne. Paniikkia vai ei? Voiko paniikkia olla ilman tunteita tai ajatuksia, siis ihan normaalituulella?
lähihoitajan työtä kokeilin ja oireet tuli raskaasta työstä. Siellä oli käväisemässä 2 ensihoitajaa, joista toinen pyysi minut sivummalle juttelemaan. Kokeili pulssia ja kysyi onko minulla sydänvika.. just niin. Että näkyi jo uloskin päin. Kyllähän minä meinasin 2 kertaa pyörtyä työaikana, kovan rasituksen jälkeen. Totesin että en uskalla tehdä raskasta työtä.
Vaan kardiologi se on sitä mieltä että jos on psyyken ongelmia niin ei voi olla mitään muita sairauksia.
Viimeksi kun kävin sydäntutkimuksissa-joka muuten uhkaa jäädä viimeiseksi- kardiologi lyttäsi asiani jo ovella tokaisten että "hyvinhän sä jaksat kävellä" (kun olin kertonut jossain vaiheessa uupuvani lyhyelläkin matkalla). Noh, tämä lääkäri vaikutti olevan itse hieman tasapainoton punaisen naaman ja erittäin huonon hygienin takia, ja minäpä siinä sitten sain pienen paniikkikohtauksen! Unohdin kaiken mitä piti sanoa, että oli uusia oireita muun muassa. Sönkötin jotain niistä, mutta lääkäri ivallisesti ehdotti että ehkäpä se on jotain psyykkistä laatua. Ultrassa sitten sydän hakkasi kuin vimeistä päivää. Lääkäri sanoi että ihan hyvinhän tämä toimii. Onneksi sydän aloitti kivat rytmihäiriöt tutkimuksen aikana, jonka vuoksi lääkäri ihan "varmuuden vuoksi" määräsi mulle vuorokauden seurannan. Paitsi etten mennyt sinne, koska tuli ihan hirveä paniikki siitä käynnistä.
Piti hänelle sanomani, että mahtaako olla paniikkia jos on ihan rauhallinen, nukkumaan menossa ja yhtäkkiä syke nousee yli 200. Se jatkuu ja jatkuu. Ok, ajattelen että eipä hätää sillä sehän on vain harmitonta paniikkia. Yhtäkkiä sydän lyö todella raskaan lyönnin ja minulta lähtee taju. Ja tämmöisiä sykkeen laukkoja tulee aina rasituksen jälkeen.
Siniset huulet ulkona reippailun jälkeen..ehkä jokin tiedostamaton paniikki? Usein käy niin että ei vain jaksa hengittää. Raajat menee kylmiksi ja voimat lähtee jne. Paniikkia vai ei? Voiko paniikkia olla ilman tunteita tai ajatuksia, siis ihan normaalituulella?
lähihoitajan työtä kokeilin ja oireet tuli raskaasta työstä. Siellä oli käväisemässä 2 ensihoitajaa, joista toinen pyysi minut sivummalle juttelemaan. Kokeili pulssia ja kysyi onko minulla sydänvika.. just niin. Että näkyi jo uloskin päin. Kyllähän minä meinasin 2 kertaa pyörtyä työaikana, kovan rasituksen jälkeen. Totesin että en uskalla tehdä raskasta työtä.
Vaan kardiologi se on sitä mieltä että jos on psyyken ongelmia niin ei voi olla mitään muita sairauksia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Höh, kirjoitin ihan idioottimaisesti tuosta lääkäristä. Hän siis vaikutti olevan varsinainen stressipakkaus ja kiivas luonteeltaan. Alkoholisoitunut myös. Ja asenne tyyliin "mitä hittoa sä tänne tulet". Ja toinen "sydänoireiden" aiheuttaja oli kuulemma ylipainoni. Minulla siis on 2 kg yli normaalipainon.
Minulla myöskin noita Raskaita lyöntejä tuntuu että joka joka toinen,varsinkin ponnistellessa,mutta mitään vikaa ei löydy mistään,muutamia "harmittomia" lisälyöntejä holterissakin...
No nuo kardiologit on vähän mutkikkaita olentoja. Kun kysyin 8 vuotta minua hoitaneelta reumatologilta, ketä kardiologia hän suosittlee, niin vastaus oli tällainen:
"Kardiologit saattavat olla hieman "kinkkistä" porukkaa, kuten olet nyt saanut kokea. Jos Turussa käyt, niin privatissa ihan pätevä ja "hyvätapainen" kollega on Pulssissa xxxxx xxxxxxxxx, kannattaa kyllä varata sitten tupla-aika. "
Ja totta viedä, tuo hyvätapainen lääkäri oli YLIVETO kardiologeista, joihin olen elämäni aikana törmännyt, ja olen törmäillyt aika moniin kardiologeihin. Kertakaikkiaan loistoluokan kardiologi, jonka vastaanotolle menen jatkossakin turvallisin mielin.
Nyt sitten kutsuttiin aluesairaalaan sydänlääkityksen täsmennystutkimuksiin, niin taas kävi samalla lailla, kuin keskussairaalan sydänklinikalla. Siellä yks kerta lääkäri läväyttää, ettei sulla oo mitään vajaatoimintaa. Ajattelin, et nuori kundi puhuu pehmosia.
Kuitenkin olen syönyt vajaatoiminnan lääkkeitä 4 vuotta. Nyt yks osastonlääkäri väitti taas, ettei ole vajaatoimintaa. Ja hän oli puolestaan vanhempi rouva. Seuraavana päivänä toinen lääkäri kierrolla taas puhui vajaatoiminnasta, ja lisäsi yhden sydämen vajaatoimintalääkkeen. Hän edusti taas nuorempaa versiota lääkäreistä.
Osaston hoitaja kiidätti opaskirjasen sydämen vajaatoiminnasta ja nakkasivat seurantaviihkoset mukaan, johon pitää merkata verenpaine ja käydä vaakalla päivittäin.
En siis tiedä, onko mulla lääketieteellisesti sydämen vajaatoimintaa vai ei, mutta käytännössä tiedän, että on vajaatoiminta. Myös vajaatoimintaa osoittavat entsyymit ovat korkealla. Sydänläpät valskaa kuin karsinoitunut puusammio. Käsiä ei jaksa kohoasennossa pitää, niin että tätä pöytää edes tässä raivaisi. Eilenkin yritin näitä papereitä tästä pöydältä järjestellä, vaan kun ei jaksa niin ei.
Tämä kirjoittelu käy kun on Ergorest kyynärtuet, joiden päällä kyynärvarret leepää, ei tartte pitää käsi koholla.
Minun täytyy alkaa sanomaan, ettei mulla oo vajaatoimintaa, mutta sydämen vajaatoiminnan lääkkeet on. Ottakoot siitä sitten selvää! Lääkityksestä kuitenkaan ei pysty luopumaan.