Totuus Suomen veroista

Google kertoo kyllä.

Esim: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Suomen verotus Euroopan ankarimpia/1135231296120

"Progressio on erityisen kova lisätuloon kohdistuvissa marginaaliveroissa. Keskituloisten marginaaliverotus on Suomessa 6,4 prosenttiyksikköä korkeampaa kuin eurooppalaisissa vertailumaissa. Pienten palkkatulojen verotus on sen sijaan jopa hieman eurooppalaista keskitasoa kevyempää."

Edellinen vastaaja sanoikin jo ison osan ongelmista eli Euroopan pienin pienituloisten verotus ja suurin keskituloisten verotus.

Lisäongelmia ovat kaikenlaiset tuet joita jaetaan pienituloisille, ei vaan kannata mennä töihin kun saman saa kotona makaamalla. Esimerkiksi kaksilapsisen yksinhuoltajan kuukausitulot nousevat kokonaista 27 euroa kuussa jos palkka nousee 1500 eurosta 3500 euroon. Siinä keskivaiheilla jää jopa tappiolle jos menee kokopäivätöihin.

Sitten on tietenkin firmojen tuplaverotus joka aiheuttaa kaikenlaisia ei-toivottuja sivuilmiöitä. Esimerkiksi pörssiyhtiöt jakavat osinkoja 7 miljardia mistä pitäisi kertyä 1700 miljoonaa verotuloja. Nykyisin kertyy 170 miljoonaa eli yhdeksän kymmenestä ei maksa.

Toinen tilannetta vääristävä ja kilpailukykyä huonontava asia on perintövero. Kun ihmiset eivät halua maksaa 13 prosenttia omaisuudesta veroina niin tehdään kaikenlaisia järjestelyjä jotka eivät liiketoiminnan kannalta ole järkeviä mutta kumminkin tuottoisia kun verot vähenevät.

Oikein rikkaat jopa muuttavat Ruotsiin tai Italiaan joissa perintöveroa ei ole.

Tuplaverotus ei koske rahastoja ennen kuin niistä otetaan rahat pois.
Ei taitane koskea vakuutusyhtiöitäkään jotka osaavat sumplia asiansa niin ettei veroja mene.

Sitten on täysin lailliset holdingyhtiöjärjestelyt.

Ja tietenkään valtio ei maksa veroja omistamistaan osakkeista.

Poliitikot sitten päättivät että sen 10 prosentin veroja on korotettava oikeudenmukaisuuden nimissä ja itse sanoivat että eihän siitä taida paljon rahaa tulla kassaan. :-)

Joo, Soininvaara on enempi niitä kakunjakajia.

Onhan tuota propagandaa ollut koko ajan, joskus mellastivat sillä että siellä on liiketoimintakiellossa olevia talousrikollisia.

No silloin siellä oli joku 300 liiketoimintakiellossa olevaa mikä ei välttämättä tarkoita talousrikosta, jotain pikkukeplottelua toki voi olla. Silloin firmoja oli siellä kai 3000.

Nyt on jo 16.000, hyvin on Soininvaara onnistunut.

Ai niin, yksi täysin laillinen keplottelukonsti näyttää olevan se että osakeomistukset ovat virolaisen firman nimissä jolloin niistä maksetaan Suomeen lähdevero 15% minkä muutkin ulkkarit maksavat. Viron lakien mukaan on kuulemma tämän jälkeen verotonta kun siitä on jo verot maksettu.
En ole tarkistanut, joku virolainen kertoi.

Verotyypit

Veroja voidaan luokitella eri tavoin. Eräs luokittelu on jako välillisiin ja välittömiin veroihin. Välillisiä ovat verot, jotka myyjän tulee periä tuotteen ostajalta sen hankinnan yhteydessä tai maksaa tuodessaan tuote maahan. Tällaisia veroja ovat muun muassa arvonlisävero, tullit ja valmisteverot. Välittömiksi kutsutaan niitä veroja, jotka veronmaksaja maksaa suoraan verottajalle. Näitä ovat muun muassa tulovero, yhteisövero, lähdevero ja kiinteistövero. Käytännössä myös välittömän veron maksu tapahtuu usein, kun tulon maksaja suorittaa maksettavasta erästä ennakonpidätyksen. Jako välittömiin ja välillisiin ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, vaan siihen liittyy usein kysymys verotuksen kohtaannosta. Kohtaanto tarkoittaa sitä kuka viime kädessä maksaa veron aiheuttaman rasituksen. Tutkijat lähtevät usein siitä, että maksaja on luonnollinen henkilö. Muodollinen kohtaanto nähdään verolakia luettaessa.
[muokkaa] Verot ulkomailla

Verojen määrä vaihtelee eri valtioissa riippuen julkisten palvelujen määrästä ja julkisen sektorin toimintojen tehokkuudesta. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa verotus on suhteellisesti korkea, koska yhteiskunta rahoittaa monia asioita (mm. sosiaaliturvan, julkisen terveydenhuollon, koulutuksen, julkisen liikenteen jne.) ja tähän tarvitaan rahaa. Alhaisemman verotuksen maissa nämä menot tulee maksaa itse jolloin käytettävissä oleva rahamäärä ei välttämättä ole sen kummempi. Veroparatiisi on paikka, jossa verotus on vähäistä. Nämä ovat usein saaria (Jersey, Guernsey, Bermuda, Cayman jne.) tai kaupunkivaltioita, esimerkiksi Monaco, Liechtenstein, Singapore, Hongkong ja Andorra.
[muokkaa] Kokonaisveroaste

Suomen kokonaisveroaste, mukaan lukien sosiaaliturvamaksut oli vuonna 2006 43,5 % Euroopan tilastokeskuksen mukaan, mikä oli samassa sarjassa keskieurooppalaisten maiden Ranskan 44,2 %, Saksan 39,3 % ja Italian 42,3 % kanssa, ja huomattavasti toisia pohjoismaalaisia hyvinvointivaltioita Ruotsia 48,9 % ja Tanskaa 49,1 % vähemmän.[2] Suomessa verotusta on määrätietoisesti laskettu 1990-luvun talouslaman jälkeen.

Verojen kaltaisia veroluonteisia maksuja ei aina lueta veroiksi, joten ne eivät välttämättä ole mukana laskennallisessa kokonaisveroasteessa. Joissakin vertailuissa toisista maista puuttuvat esimerkiksi pakolliset lakisääteiset eläkemaksut, vaikka Suomen kohdalla ne on laskettu siihen mukaan. Tämä hankaloittaa verotuksen tilastollista vertailua eri maiden välillä.
[muokkaa] Verojen haitat talouskasvulle

OECD:n mukaan yritysten verottaminen on talouskasvulle haitallisinta, työn (palkan) verottaminen seuraavaksi haitallisinta, sitten omaisuuden ja perintöjen verottaminen, sitten kulutuksen verottaminen (alv) ja vähiten haitallista kiinteistöverotus[3].