Alkuun pitää sanoa että en ole Perussuomalaisten äänestäjä vaan äänestän Kokoomusta joka erittäin valitettavasti jatkaa RKP:n epäoikeudenmukaisuuskoneistoa. Lisäksi suurin osa tekstistä on lainattu sivuilta www.pakkoruotsi.net ja Wikipedia. Jos modetaattori haluaa siirtää viestin muualle niin ihan vapaasti.
Ruotsinkieliset palvelut
Pakkoruotsin yleisin perustelu on ruotsinkielisen vähemmistön palvelujen turvaaminen. Suomessa on noin 2,44 miljoonaa työpaikkaa (2006), jotka tuottavat palvelut noin 5,2 miljoonalle ihmiselle. Ruotsinkielisiä on Manner-Suomessa noin 260 000. Karrikoidusti sanottuna tästä siis noin puolet (130 000) riittää luomaan ruotsinkieliset palvelut Suomeen. Todellisuudessa luku on vain murto-osa tästä, sillä ainoastaan itse palvelun, ja ainostaan julkisella sektorilla, tulee olla ruotsinkielistä – hallinto voi olla lähes kokonaan suomenkielinen. Kun asioita rationalisoidaan, periaatteessa Suomen ruotsinkieliset riittävät ylläpitämään ruotsinkieliset palvelut Suomessa.
Ruotsin kielen tarve työelämässä
Fakta on että suureen osaan työpaikoista joissa vaaditaan ruotsinkielenosaamista palkataan enimmäkseen sitä äidinkielenä puhuvia.
Elinkeinoelämän keskusliiton selvitys (2005) "Työelämän murros heijastuu osaamistarpeisiin. Osaavaa henkilöstöä yrityksiin" luettelee Suomen työelämässä tarvittaviksi vieraiksi kieliksi seuraavat kielet: englanti, ruotsi, saksa, venäjä, ranska, espanja, italia ja kiina. Jos vieraan kielen pakollisuutta perustellaan kyseisen kielen tarpeella Suomessa, pitäisi kouluissa olla pakollisena kaikki edellä mainitut kahdeksan kieltä. Tarve ei siis voi olla peruste pakollisuudelle, vaan tarve on ainoastaan peruste sille, että kyseisen kielen opetusta tulee tarjota kouluissa.
Toinen kotimainen
Termi ”toinen kotimainen” ei perustu millekään, sillä saamen kielet ovat myös kotimaisia kieliä. Jos Ruotsin kielen kotimaisuutta saamen yli perustellaan sillä että ruotsin kielellä on historia Suomessa se on virheellinen sillä saamelaiset tulivat Suomeen ennen ruotsalaisia. Jos periaate on, että kotimaisten kielten tulee olla pakollisia koulussa, tulisi myös saamen kielten olla pakollisia. Myöskään muualla maailmassa ei tällaista termiä käytetä. Valtioiden lainsäädännöissä on kansalliskieliä sekä virallisia kieliä, mutta ei ”kotimaisia” ja ”ei-kotimaisia” kieliä.
Ruotsin kieli on osa suomalaista identiteettiä
Pakkoruotsin perusteeksi on annettu myös se, että ruotsi on osa suomalaista identiteettiä. Asiassa käytetään väärin identiteetin käsitettä. Identiteetistä voidaan esimerkiksi erottaa kansallinen identiteetti ja yksilön identiteetti. Esimerkiksi kristinusko on olennainen osa Suomen historiaa ja osa suomalaista identiteettiä. Uskonto on kuitenkin myös osa yksilön identiteettiä ja tämän takia Suomessa on uskonnonvapaus.
Myös kieli on osa yksilön identiteettiä. Kun ruotsin pakollisuutta perustellaan sillä, että ruotsi on osa suomalaista identiteettiä, on kysymyksessä vastaava ajattelu, kuin jos vaadittaisiin poistamaan uskonnonvapaus sillä perusteella, että kristinusko on osa suomalaista identiteettiä. Tältä perustalta katsottuna pakkoruotsi voidaan nähdä jopa ihmisoikeusrikkomuksena, pyrkimyksenä pakottaa tietynlainen kielellinen identiteetti kansalaisille.
Rkp:n perustelu
Kysymys: Miksi ruotsin kieltä pitää lukea suomenkielisissä kouluissa?
Rkp:n vastaus: "Rkp:n lähtökohta kielikysymyksessä on Suomen perustuslaissa, jonka mukaan Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Suomen kansa on tämän jälkeen demokraattisesti päättänyt (eduskuntaan valitsemien edustajiensa kautta), että molemmat kieliryhmät opiskelevat toistensa kieliä, tasavertaisuuden nimessä. Mielestämme tämä on todella iso rikkaus monimuotoisessa maailmassamme, eikä mitenkään "pois" mistään muusta."
Rkp on päättänyt, että kansalliskieli on samalla kielitaitovaatimus, vaikka tällaiselle ajattelulle ei lödy pohjaa mistään. Kansa ei myöskään ole päättänyt, että molemmat kieliryhmät opiskelevat toistensa kieliä, vaan suurin osa kansasta vastustaa nykyistä tilannetta. Suomessa on lisäksi myös muita kieliryhmiä. Pakollinen ruotsin opiskelu on myös suoraan pois muusta opiskelusta.
Ruotsinkieliset palvelut
Pakkoruotsin yleisin perustelu on ruotsinkielisen vähemmistön palvelujen turvaaminen. Suomessa on noin 2,44 miljoonaa työpaikkaa (2006), jotka tuottavat palvelut noin 5,2 miljoonalle ihmiselle. Ruotsinkielisiä on Manner-Suomessa noin 260 000. Karrikoidusti sanottuna tästä siis noin puolet (130 000) riittää luomaan ruotsinkieliset palvelut Suomeen. Todellisuudessa luku on vain murto-osa tästä, sillä ainoastaan itse palvelun, ja ainostaan julkisella sektorilla, tulee olla ruotsinkielistä – hallinto voi olla lähes kokonaan suomenkielinen. Kun asioita rationalisoidaan, periaatteessa Suomen ruotsinkieliset riittävät ylläpitämään ruotsinkieliset palvelut Suomessa.
Ruotsin kielen tarve työelämässä
Fakta on että suureen osaan työpaikoista joissa vaaditaan ruotsinkielenosaamista palkataan enimmäkseen sitä äidinkielenä puhuvia.
Elinkeinoelämän keskusliiton selvitys (2005) "Työelämän murros heijastuu osaamistarpeisiin. Osaavaa henkilöstöä yrityksiin" luettelee Suomen työelämässä tarvittaviksi vieraiksi kieliksi seuraavat kielet: englanti, ruotsi, saksa, venäjä, ranska, espanja, italia ja kiina. Jos vieraan kielen pakollisuutta perustellaan kyseisen kielen tarpeella Suomessa, pitäisi kouluissa olla pakollisena kaikki edellä mainitut kahdeksan kieltä. Tarve ei siis voi olla peruste pakollisuudelle, vaan tarve on ainoastaan peruste sille, että kyseisen kielen opetusta tulee tarjota kouluissa.
Toinen kotimainen
Termi ”toinen kotimainen” ei perustu millekään, sillä saamen kielet ovat myös kotimaisia kieliä. Jos Ruotsin kielen kotimaisuutta saamen yli perustellaan sillä että ruotsin kielellä on historia Suomessa se on virheellinen sillä saamelaiset tulivat Suomeen ennen ruotsalaisia. Jos periaate on, että kotimaisten kielten tulee olla pakollisia koulussa, tulisi myös saamen kielten olla pakollisia. Myöskään muualla maailmassa ei tällaista termiä käytetä. Valtioiden lainsäädännöissä on kansalliskieliä sekä virallisia kieliä, mutta ei ”kotimaisia” ja ”ei-kotimaisia” kieliä.
Ruotsin kieli on osa suomalaista identiteettiä
Pakkoruotsin perusteeksi on annettu myös se, että ruotsi on osa suomalaista identiteettiä. Asiassa käytetään väärin identiteetin käsitettä. Identiteetistä voidaan esimerkiksi erottaa kansallinen identiteetti ja yksilön identiteetti. Esimerkiksi kristinusko on olennainen osa Suomen historiaa ja osa suomalaista identiteettiä. Uskonto on kuitenkin myös osa yksilön identiteettiä ja tämän takia Suomessa on uskonnonvapaus.
Myös kieli on osa yksilön identiteettiä. Kun ruotsin pakollisuutta perustellaan sillä, että ruotsi on osa suomalaista identiteettiä, on kysymyksessä vastaava ajattelu, kuin jos vaadittaisiin poistamaan uskonnonvapaus sillä perusteella, että kristinusko on osa suomalaista identiteettiä. Tältä perustalta katsottuna pakkoruotsi voidaan nähdä jopa ihmisoikeusrikkomuksena, pyrkimyksenä pakottaa tietynlainen kielellinen identiteetti kansalaisille.
Rkp:n perustelu
Kysymys: Miksi ruotsin kieltä pitää lukea suomenkielisissä kouluissa?
Rkp:n vastaus: "Rkp:n lähtökohta kielikysymyksessä on Suomen perustuslaissa, jonka mukaan Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Suomen kansa on tämän jälkeen demokraattisesti päättänyt (eduskuntaan valitsemien edustajiensa kautta), että molemmat kieliryhmät opiskelevat toistensa kieliä, tasavertaisuuden nimessä. Mielestämme tämä on todella iso rikkaus monimuotoisessa maailmassamme, eikä mitenkään "pois" mistään muusta."
Rkp on päättänyt, että kansalliskieli on samalla kielitaitovaatimus, vaikka tällaiselle ajattelulle ei lödy pohjaa mistään. Kansa ei myöskään ole päättänyt, että molemmat kieliryhmät opiskelevat toistensa kieliä, vaan suurin osa kansasta vastustaa nykyistä tilannetta. Suomessa on lisäksi myös muita kieliryhmiä. Pakollinen ruotsin opiskelu on myös suoraan pois muusta opiskelusta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hyvää tekstii vaikka kaiken kopioitkin!
Miksi äänestät Kokoomusta, vaikka sen nykyinen svekojohto on pakkkoruotsituksen suurin syyllinen?
Jetsulleen niin
En äänestä Kokoomusta, mutta sen äänestämiselle löytyy kyllä yksi hyvä syy.
Nimittäin JOS ja kun äänestää pakkoruotsituksen vastustajaa, joita on monia hyviä ehdokkaita puolueessa.
Kokoomuksen svekojohdon pahin vastustaja ja uhka löytyy puolueen sisältä, ei ulkopuolelta. Sen todisti puoluekokous ja Kataisen ahdinko.
Pakko- ja virkamiesruotsi ovat niin iso kusetus, että sitä ei moni suomenkielinen ymmärrä. Vielä. Suomenkielisen ei tarvitse osata sanaakaan ruotsia Suomessa. Tällaista velvoitetta ei ole olemasssa. Ja että suomenkielinen joutuu pakko-oppimaan ruotsin, jotta pystyisi kilpailemaan työpaikoista virastoissa ruotsinkielisen kanssa, omassa maassaan Suomessa, on niin järjetöntä, että sen takia kusetus on onnistunut.