Hei,
Ensiksi kiitoksia kaikille tänne kirjoitteleville. Välillä lohdutta lueskella näitä kirjoituksia. Tämä on ihan ensimmäisiä kirjoituksiani netissä, kun ulosanti on hieman hakusessa ja näillä tuntemiksilla, joita oma järki pitää aivan typerinä, ei kehtaa palstoja täyttää. Nyt tekee vaan niin kipeää, että on pakko jotain suoltaa.
Näin muutaman päivän tauon jälkeen työkaverini ja oli mennä jalat alta. Hän näytti uskomattoman kauniilta ja tajusin, että olen taas ihastunut ihan väärään ihmiseen.
Minulla kun nuo tunteet syttyvät todella hitaasti, vuoden parin tuntemisen jälkeen, ja siinä vaiheessa nainen on jo älynnyt iljettäväksi luuseriksi. Työkaveri ei ole antanut mitään vihjeitä edes siihen suuntaan, että voisi pitää minusta. Enemmänkin päinvastoin, ei vastaile keskusteluun ja pyörittelee puheille silmiä. Tähän tietysti voi vaikuttaa se, että kun omaa elämää ei ole niin keskusteluyritykseni voivat kuullostaa tenttaamiselta tai uteluilta. Toki hän on yleensä erittäin ystävällinen ihminen.
Yllätävän kova kolaus oli myös kun hän kertoi jättävänsä työt. Tietysti se on tässä tapauksessa hyvä juttu. Kokemuksen mukaan näkemättä tämä menee puolessavuodessa ohi.
Elikä on siis tapahtunut ennenkin. Silloin menin möläyttämään kiinnostukseni, vaikka taas oli ihan selvää ettei takaisinpäin ole mitään tunteita, eikä sen jälkeen ollut miestä pyörimään samoissa porukoissa.
Nyt alkaa taas itsesensuuri ottamaan yliotetta, joten lyön tämän nopeasti lautaan, ettei tule pyyhittyä koko roskaa.
Kyselisin, jotta olisiko muilla samanlaisin tilanteita ja miten selviydytte?
Ensiksi kiitoksia kaikille tänne kirjoitteleville. Välillä lohdutta lueskella näitä kirjoituksia. Tämä on ihan ensimmäisiä kirjoituksiani netissä, kun ulosanti on hieman hakusessa ja näillä tuntemiksilla, joita oma järki pitää aivan typerinä, ei kehtaa palstoja täyttää. Nyt tekee vaan niin kipeää, että on pakko jotain suoltaa.
Näin muutaman päivän tauon jälkeen työkaverini ja oli mennä jalat alta. Hän näytti uskomattoman kauniilta ja tajusin, että olen taas ihastunut ihan väärään ihmiseen.
Minulla kun nuo tunteet syttyvät todella hitaasti, vuoden parin tuntemisen jälkeen, ja siinä vaiheessa nainen on jo älynnyt iljettäväksi luuseriksi. Työkaveri ei ole antanut mitään vihjeitä edes siihen suuntaan, että voisi pitää minusta. Enemmänkin päinvastoin, ei vastaile keskusteluun ja pyörittelee puheille silmiä. Tähän tietysti voi vaikuttaa se, että kun omaa elämää ei ole niin keskusteluyritykseni voivat kuullostaa tenttaamiselta tai uteluilta. Toki hän on yleensä erittäin ystävällinen ihminen.
Yllätävän kova kolaus oli myös kun hän kertoi jättävänsä työt. Tietysti se on tässä tapauksessa hyvä juttu. Kokemuksen mukaan näkemättä tämä menee puolessavuodessa ohi.
Elikä on siis tapahtunut ennenkin. Silloin menin möläyttämään kiinnostukseni, vaikka taas oli ihan selvää ettei takaisinpäin ole mitään tunteita, eikä sen jälkeen ollut miestä pyörimään samoissa porukoissa.
Nyt alkaa taas itsesensuuri ottamaan yliotetta, joten lyön tämän nopeasti lautaan, ettei tule pyyhittyä koko roskaa.
Kyselisin, jotta olisiko muilla samanlaisin tilanteita ja miten selviydytte?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei ole ihan samanlaista kokemusta, mutta entä jos keräisit rohkeuden ja kysyisit työkaveriasi vaikka kahveille tai muuten tapaamaan joskus jatkossa, nyt ennen kuin hän lopettaa työt? Jos ei suostu, niin sittenhän ei tarvitse häneen törmäilläkään, kun ei ole enää samalla työpaikalla. Jos suostuu, niin sitten ei tarvitse lakata näkemästä mukavaa ihmistä vaikka työpaikka vaihtuukin. :-)
Hän on muuttamassa ihan toisaalle, mutta saattaa olla, että tulee joskus myöhemmin samoihin töihin. Olen kyllä tässä vuosienmittaan parikertaa kysellyt, ihan kaveruus mielessä, muttei ole mihinkään työn ulkopuoliseen suostunut.
Siis se on selvää ettei hän ole kiinnostunut. Olen ostellut työkavereille joulukukat ja hän vaikuttaa lähinnä loukkaantuvan tai huvittuvan niistä. Muutenkin minun kohteliaisuuksiin asennoidutaan lähinnä nenää nyrpistäen.
Onko kukkien osto työkavereille muuten naisten mielestä epäsoveliasta? Ihan vain ilahduttamis mielessä olen näin tehnyt.
Ok, noiden aiempien kuvaustesi perusteella en olisi vielä päätellyt, ettei kiinnostusta voisi toisella puolen olla. Mutta jos tiedät varmasti, että homma ei voi edetä, niin silloin on ehkä hyvä koittaa pelkän itsen syyttelyn sijaan ajatella niin päin, että tuo tuttavuus ei vain ollut se omaltakaan kannalta oikea ja toimiva, ja siirtyä eteenpäin, etsiä jotain parempaa.
Joulun, synttäreiden tai muun juhlan aikaan kukan osto on mun mielestä ok.
Mutta muuten mua kyllä ahdistaisi jos miespuoleinen työkaveri ostaisi mulle jotain kasveja! :)