Olen nyt viimepäivinä nähnyt kyykäärmeitä lenkillä käydessäni joka päivä useitakin ja läheltäni (n.puolimetriä) meni poikanen. Ainahan niiden näkeminen hirvityttää ja inhottaa, mutta näin kesän alussa niihin törmäilee usein koska ovat ottamassa aurinkokylpyjä. Eräs musta kyy varsinki on ollut liikkeellä paljonki, ellei sitten ollut joku toinen. Saa vain varoa ettei astu päälle, kun eivät mene piilonkaan, vaikka olen tulossa.
Kammottava
kyy
14949
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minä rakastankin eläimiä, mutta on yksi ainut poikkeus ja se on käärme. Inhoan kaikkia käärmeitä ja matelijoita. En voi sille mitään, mutta jos joskus, harvoin tosin törmään käärmeeseen, vaikka myrkyttömäänkin, niin ihoni nousee inhosta ja kammosta kananlihalle ja kirkaisen automaattisesti. Ajatelkaahan nyt!
Metsäpolulla lenkkeillessänne näette jäniksen...inhottaako ja kauhistuttaako se. Ei.
Käärme sitävastoin on äärettömän vastenmielinen.
Kuitenkaan en tahdo vahingoittaa sitä millään tavalla, mutta kummeksun ihmisiä jotka pitävät kodissaan lemmikkinä käärmettä. Anteeksi, sanon hyi!
"Hyi hyi, yäk! Mä en ymmärrä kuinka sä pystyt..!
Tälläistä kommenttia tulee jatkuvasti, kun ihmiset saa selville, että omistan käärmeitä.
Eläinten puolesta sanoo, että käärme on vastenmielinen. Miksi? "Kun se on niin limanenkin..." Eihän se oo. "Ja se kieli, hyi olkoon.." Ihmiset tietenkin pelkää ja kammoksuu kaikkea erilaista, mutta siltikään en ymmärrä. Eikö se pelko olekin pelkästään ihmisen itsensä luomaa? Mielikuvitusta? Kuinka moni käärmeitä pelkäävä/inhoava voi ihan oikeasti rehellisesti väittää, että pelko johtuisi siitä, että joku käärme joskus on tehnyt pahaa/purrut? Näin ajatellen pelkoonhan ei oikeasti ole mitään konkreettistä syytä.
Puhuimme kärmeistä ja muistakin eläimistä erään tuttavani kanssa ja ihmettelin miksi en pidä käärmeistä, vaikka kaikista muista eläimistä pidänkin.Tämä tuttuni ei löytänyt muuta selitystä kuin sen että käärme on Jumalan kiroama.
Kysyin:"SIIS MITÄ?!!! Hän kehoitti minua lukemaan raamatusta ensimmäisen Moseksen kirjan, kolmannen luvun neljännentoista jakeen.Luin ja jospa se on siinä.Olen "hyi, hyi" kaverin kanssa aivan samaa mielta ja kokenut samaa, käärme on kammottava ja inhottava, vaikka emme tietäisi kirouksesta mitään. En minäkään ollut tiennyt.Nyt uskallan sanoa, että käärmettä lemmikkinään pitävä ihminen on jotenkin epänormali. Hyi!
1.Moos 3:14
" Herra Jumala sanoi käärmeelle: "Koska tämän teit, olet kirottu. Toisin kuin muut eläimet, karja ja pedot, sinun on madeltava vatsallasi ja syötävä maan tomua niin kauan kuin elät."
Voidaanko ihan oikeasti vedota Raamatun kohtiin tälläisissä asioissa? Raamattu on pullollaan erilaisia käskyjä ja ohjeita mitä ei pitäisi tehdä tai sanoa. Eikä niitä noudateta.
Minkätakia käärme olis sillon poikkeus siinä uskoako Raamattua vai ei.
Jos käärme on Jumalan kiroama, ihminen tietäisi sen alitajuisesti ja olisi varuillaan ja peloissaan käärmeen nähdessään, niin miksi sitä pelkoa/inhoa ei ole kaikilla ihmisillä? Vai onko nekin Jumalan kiroamia?
Otin pölyyntyneen raamattuni esiin kirjahyllystä.
En ole tarvinnut kyseistä teosta oikeastaan koskaan, mutta eläinrakkaana ja käärmeitäkin arvostavana tahdoin tietää mitä Jumala sanoo, sillä kyllä minä Häneen uskon.
Erittäin mielenkiintoinen on kyseisen raamatun kohdan seuraava jae.Johtuukohan joidenkin ihmisten...ehkä useimpien luontainen käärmekammo ja inho sitten siitä, että käärme on kuitenkin jotenkin muista eläimistä poikkeava. En minäkään pidä käärmeistä. Tietenkin kaikki eläin lajit poikkeavat toisistaan, mutta käärme on vastenmielinen, ehkä ei nyt mitään "hyi, hyi" kommentteja ansaitsisi.Varuillaan ja peloissaan useimmat luonnossa liikkuvat ovat kyllä käärmeen suhteen. Petojahan pelkäämme, selvä se, mutta käärmehän on kooltaan niin pienikin...eihän sen pitäisi pelkoa herättää. Tarkoitan Suomessa esiintyvät käärmeet.Helli sinä Hellä vain lemmikkejäsi! Jotkut tosin sanovat, että koirakin on usein isäntänsä näköinen ja tyylinen.
En tiedä kuinka paikkansa pitävä tämä väite on, mutta olen kuullut, että ihmisillä on luontainen pelko käärmeitä kohtaan siitä syystä, että joskus muinoin, kun ihmiset ovat olleet toisen näköisiä ja kokoisia,ja asuneet luolissa ja eläneet muutenkin vähän toisenlaisissa oloissa kuin nykyään, niin käärmeet ovat olleet uhka ihmisille. Ja vaikka ihminen onkin vuosien saatossa kehittynyt, niin se pelko on siellä päässä seurannut mukana. Mutta se ei silti selitä sitä, miksi kaikilla ihmisellä ei tuota pelkoa ole.
Toki ihmiset saavat tykätä mistä haluavat, en tarkoita että kaikkien tulisi tykätä käärmeistä. Mutta se alkaa pikkuhiljaa kyllästyttään, kun vuodesta toiseen kuulee samat yäk yäk-kommentit ihmisiltä. En minäkään hauku kenenkään berhandilaista, niin ällöttävä kuin se mun mielestä onkin poskilla roikkuvine kuolavanoineen. Tai kun sua pidetään valtakunnan pahimpana murhaajana, kun olet niin kylmä ja tunteeton, että pystyt jollekin niin iljettävälle otukselle syöttämään jotain niin ihanaa kuin pienen hiiren. Sehän on luonnollisesti aivan eri asia, jos naapurin ah, niin suloinen kissa raahaisi suussaan sitä samaista pientä hiirtä.
Olen seurannut tätä keskustelupalstaa ja tänään, vapaapäivänäni enemmän kuin tavallisesti.Erittäin mielenkiintoisia ja minulle täysin uusia näkökulmia keskusteluun tuo Hellän puheenvuoro, jossa hän hän kertoo kuulleensa, että aikoinaan, jolloin ihmiset olivat toisen näköisiä ja kokoisia ja asuivat luolissa, niin käärmeet olivat uhka ihmisille.
En todellakaan tiedä, eikä biologi ystävänikään ole moisesta kuullut.Soitin hänelle ja hän sanoi tarkistavansa asian.
Jos se pelko käärmeitä kohtaan on seurannut ihmisellä "siellä päässä mukana", niinkuin Hellä kirjoitti, niin kuinka käärmekammo sitten olisi ihmisen "itsensä luoma" ja "mielikuvitusta?!" Minusta näyttää tosi pahalta kun kissa syö hiirtä, tai pahinta siinä on se kun se leikkii saaliillan.Minulla kuitenkin on kissa, sekä koira. Kissaa, tuota pikku petoa, pidän mielelläni sylissäni ja silittelen ja hellin sitä. Kuinka sattuikaan, että minulla on koiranani roikkuvaposkinen bernhardilainen, joka on varmasti rumempi kuin käärme, mutta kuitenkin......
Enkös minä sanonutkin, etten tiedä kuinka paikkansa pitävä väite se on? Sanoin kuulleeni niin. En missään vaiheessa, että se olisi mun mielipiteeni. Enkä taatusti missään vaiheessa sanonut itse uskovani siihen, enhän? Mä uskon, että ihmisten pelko käärmeitä kohtaan on todella meidän omaa mielikuvitusta.
*totaalinen repeäminen*
oliko se tyyppi kironnut myös hämähäkit ym yleistä varovaisuusviettiä herättävät myrkylliset eläimet, vaiko pelkästään tuon seksuaalisia patoutumia paljastavan, seksuaalisuutta symboloivan matelijan???
Ihmettelen näitä kaikkia kommetteja siitä, miksi käärmeitä pelätään. Omasta mielestäni käärmeet eivät ole ällöttäviä muussa mielessä, kuin ruokailunsa puolesta. Sama pätee kissaan. Kissa ei kuitenkaan omaa myrkkyhampaita, tai luultavastikaan kuristaisi minua hengiltä. Jotenka eiköhän siis ne käärmeet luontaisesti ja ensisijaisesti pelota ihmisiä sen vuoksi, että voivat viedä ihmisen hengen (suomennos: ovat vaarallisia).
Voisinpa itseasiassa jopa pitää käärmeestä, jos niistä ei tätä mahdollista ja todennäköistä vaaraa olisi. Madot ja hämpyt ovat taas omalla kammo-listallani :)
On tiedossa ainoastaan yksi tapaus, jossa lemmikkikäärme on varmuudella kuristanut omistajansa, on tapahtunut USA:ssa joskus 80-luvulla. Onhan olemassa myös käärmeitä, jotka ei ole myrkyllisiä, eikä kuristajia. Sukkanauhakäärme esimerkiksi. Kuitenkin se tuntuu olevan ihan yhtä yäk.
Koska seuraan palstaa, missä keskustellaan eläimistä, niin aloin oikein ajatella käärmettä, mistä en kyllä koskaan aikaisemmin ole ollut kovin kiinnostunut. Kuvittelin mielessäni tilannetta, missä joku eläin uhkaisi minua. Ajattelin vihaista koiraa, joka tulisi minua kohti "pahoissa aikeissa." Jähmettyisin kauhusta. Pelkäisin hirveästi. Samoin jos vihaisena pidetty hevonen juoksisi minua kohti. Pelkäisin mielettömästi. Käärmeen madellessa kauniin lumoavasti, tunteeni olisivat jotenkin toisenlaiset. Vaikka tietäisin sen olevan vaaraton, niin pelkäisin. Se pelko olisi luonteeltaan erilaista. Siinä olisi inhoa ja vastenmielisyyttä. Syvää puistattavaa inhoa. Sille en voi mitään. Tiedän että käärmeiden ystävät eivät voi tätä ymmärtää ja siksi haluaisinkin "ulkopuolisten" mielipiteitä. Mikä käärmeissä useampia ihmisiä kammottaa?
mä en oo koskaan nähnyt käärmettä!!!