Kopion vastaukseni Eräsmiehelle tänne:
Kai täällä on turha kysellä asialinjan perään. Ihmiset tykkäävät purkaa tunteitaan nimimerkin takaa ja kai se on jotenkin inhimillistäkin.
Nämä kaksi kysymystä eivät kyllä vie keskustelua yhtään eteenpäin. Toisaalta niillä halutaan kai luoda käsitystä, että tarkoitusperäni olisivat epärehellisiä. Pitäisikö jokaiseen vihjaukseen vastata ja onko hiljaisuus myöntymisen merkki? Lukija voi itse arvioida näiden kysymysten arvon tämän keskustelun kannalta. Eräsmies vaihtaa todennäköisesti nimimerkkiä ja jatkaa kyselyään.
Tekisi mieli luovuttaa ja jättää tämä keskustelualue ennalleen ja "sokea ohjaa sokeaa"-meininki saisi jatkua. Jotenkin tällainen vastaaminen ihmisten kysymyksiin vain tuntuu minusta hyvältä ja koen että minullakin on moraalinen velvollisuus tällaiseen toimintaan.
"Onko pelkästään lääketeollisuuden edustajien linja asialinjaa?
Maksetaanko sinulle siitä että propagoit lääketeollisuuden tuotteita keskustelupalstoilla?"
Kai täällä on turha kysellä asialinjan perään. Ihmiset tykkäävät purkaa tunteitaan nimimerkin takaa ja kai se on jotenkin inhimillistäkin.
Nämä kaksi kysymystä eivät kyllä vie keskustelua yhtään eteenpäin. Toisaalta niillä halutaan kai luoda käsitystä, että tarkoitusperäni olisivat epärehellisiä. Pitäisikö jokaiseen vihjaukseen vastata ja onko hiljaisuus myöntymisen merkki? Lukija voi itse arvioida näiden kysymysten arvon tämän keskustelun kannalta. Eräsmies vaihtaa todennäköisesti nimimerkkiä ja jatkaa kyselyään.
Tekisi mieli luovuttaa ja jättää tämä keskustelualue ennalleen ja "sokea ohjaa sokeaa"-meininki saisi jatkua. Jotenkin tällainen vastaaminen ihmisten kysymyksiin vain tuntuu minusta hyvältä ja koen että minullakin on moraalinen velvollisuus tällaiseen toimintaan.
"Onko pelkästään lääketeollisuuden edustajien linja asialinjaa?
Maksetaanko sinulle siitä että propagoit lääketeollisuuden tuotteita keskustelupalstoilla?"
Vastaukset 30
Vanhimmat
Oletko oikeasti psykiatri?
Se on minun toiveammatti.
Jos pääsisi töihin esim. vankimielisairaalaan.
Olisi valtaa jota käyttää ihmisiin huonolla tavalla.
Eikö olekin mahtava vallantunne kun päätät miten ihminen elää?
Määräät vähän liikaa lääkkeitä, ja potilaasta tulee kivan rauhallinen.
Ihanaa! Rakastaisin sitä työtä!
äläkä välitä kaikenlaisista Leopoldeista. Kirjoituksiasi on ollut hyvä lukea. Ne on auttanut minua ja uskon että on monta muutakin.
Näitä "sokeita" ohjaajia on muutenkin liian paljon näitten häiriköitten lisäksi tälläkin palstalla.
Minun nimeni on Rockefeller. Olen maailman suurimpien mielenlääkkeitä valmistavien tehtaiden omistaja ja minulla on rahaa niin paljon, että ette edes käsitä sitä. Minun tehtaani tekee bisnestä ja vain bisnestä. Millään muulla ei ole väliä koska raha tulee rahan luokse. On teitä helppo naruttaa ja jymäyttää oikein kunnolla. Onneksi minulla on pienet apurini, psykiatrit apunani, he järjestävät minulle asiakkaat ja uudet mielisairaudet eli bisnekseni on taattu. Eli kyykistykää köyhät edessäni! Olen herranne ja valtiaanne!
Älä nyt iso mies heittäänny tunteelliseksi, menetät silloin otteesi.
vieläkään?
Olen muutaman kerran korostanut lääkkeiden merkitystä tilanteessa jossa oireet ovat niin voimakkaat että ne estävät psykoterapian.
On täysin järjetöntä altistaa ihmisiä summanmutikassa kemikaaleille joiden vaikutusmekanismia aivoissa ei tunneta tarkkaan ja jotka aiheuttavat sivuvaikutuksia, joissain tapauksessa jopa psykooseja ja/tai hengenvaaran.
Lievissä mielialahäiriöissä olisi mielekkäämpää nähdä ihminen kokonaisuutena ja pyrkiä vaikuttamaan mm. välittäjäaineisiin ravitsemus- ja nautintoaineiden tasapainoa säätämällä sekä sitä tukevalla psykoterapialla.
On aivan liian yleistä kirjoittaa pelkästään resepti jollekin muodikkaalle onnellisuuspillerille ja jättää ihminen oman onnensa nojaan jopa vuosikausia kestävään lääkekierteeseen josta irtipääsy on usein kovemman työn takana kuin alkuperäisen vaivan käsittely luonnollisemmalla toimintamallilla.
Tässä suhteessa mieleen keskittyvä lääketieteen haara elää pimeää keskiaikaa, aivojen toimintaa ei vielä tunneta ja niiden säätelyyn käytettävät kemikaalit ovat yhtä alkeellisella tasolla kuin kirurgia oli 100 vuotta sitten ja lääkärit ovat teknikkotasoisia remonttireiskoja jotka toimivat tosiasiassa lääketeollisuuden ehdoilla ja sen hyväksi.
Mielialavaikeudet kaiketi ovat lisääntymään päin elämäntapojen etääntyessä sellaisesta mallista joka, yleisesti ottaen, olisi ihmiselle sopivampi.
Tässä suhteessa lääke- ja psykoterapia ovat pelkkää paikkailua kun pitäisi itseasiassa pyrkiä muuttaamaan länsimaisen kulttuurin useita osa-alueita luonnollisemman elämäntavan mahdollistamiseksi.
Kyllä se meni perille mutta se on sinun näkemyksesi asiasta. Kärjistät asiat aivan äärimmilleen enkä voi välttyä ajatukselta, että olet itse saanut avun ja uskot vakaasti että kaikki muutkin saavat avun samoista konsteista kuin sinä. Näin tuskin on.
Kun nyt kerran vertaat psykiatriaa kirurgiaan, niin tätä asia käsiteltiin juuri eilisessä Mediuutisten numerossa. Todettiin psykiatriassa on tehty yli 18 000 kontrolloitua tutkimusta ja se on huomattavasti enemmän kuin kirurgiassa.
Näet psykiatrin kovin dominoivana. Tarjoan lievissä masennuksissa AINA potilaalle sekä lääkitystä että terapiaa. 90 % potilaista haluaa ainakin aloittaa lääkkeillä. Jos katson terapian täysin välttämättämättömäksi ja lääkkeiden hyödyn minimaaliseksi, valtaosa haluaa silti lääkkeitä. Olen asiasta keskustellut tuhansien potilaiden kanssa ja uskon että tiedän tämän puolen asiasta hyvin.
Olen joutunut keskustelemaan usein myös siitä että potilaan oireiden takana on liian suuri työtaakkaa (joko töissä tai omaishoitajana tms). Uskomatonta mutta potilaat haluavat usein väen vängällä tässäkin tilanteessa lääkkeitä.
Tämä kuvaus voi antaa vääristyneen kuvan siitä, että potilaat yleensä haluaisivat tai vaatisivat lääkkeitä. Näin ei suinkaan ole. Kyllähän niitä saa välillä oikein tyrkyttää.
ei sitten millään.
Mitä ihmeen tekemistä kontrolloitujen tutkimusten *määrällä* on alan edistyneisyyden kanssa, oletko tyhmä vai teeskenteletkö vain sellaista?
Jaytka sinä vain hommaasi ... opeta ihmisille elämisen taitoja pillereillä.
Onko mielestäsi minulla ongelma, jos en usko maallikon mielipidettä? Voisiko maallikolla ongelma, jos häntä ei uskota? Mikä on oma ammattisi? Kuinka suhtaudut (vastaa rehellisesti) jos joku tulee esittämään osasta alasta jotain aivan päätöntä? Ja tiedät 100%:n varmuudella että nuo ohjeet menevät pieleen ja jopa ihmishenki voi olla vaarassa? Nukutko yösi rauhassa kun annat ihmisten tehdä niinkuin kuvittelevat parhaaksi?
Tutkimusten määrällä on sikäli merkitystä että on voitu tutkia erilaisia häiriöitä eri potilasryhmissä. Suurin merkitys on tietenkin tutkimusten laadulla ja siinä olet aivan oiekassa. Valtaosa tutkimuksista on julkaistu erittäin arvostetuissa kansainvälisissä lehdissä ja myös muut kuin psykiatrian alan lehdet julkaisevat niitä (ettet heti lähede miettimään salaliittoa). Onko siis mielestäsi todennäköistä että tuhannet hyvin tehdyt tutkimukset aivan sattumalta antavat saman suuntaisia hoito-ohjeita? Kannattaisiko näitä tutkimuksia uskoa ennemmin kuin maallikkoa nimimerkillä "Eräsmies", jonka tietotaso saattaa olla kansalaiskoulutasolla ja joka ei välttämättä ole ikinä lukenut yhtään näistä tutkimuksista (niin kuin luulen). Vakuuta minut paremmasta tietotasosta.
on tietotasolla ja ymmärryksellä?
Piiloudu vain auktoriteettien taakse, niinhän lääkärit yleensä tekevät.
Kerro nyt kaikille ammattisi ja koultuksesi niin osaamme suhtautua "ohjeisiin" oikeassa suhteessa. Ja muista vastata edellisiin kysymyksiin.
ei ole ymmärryksen merkki.
Tärkeätä ei ole viestin lähettäjän muodollinen koulutausta, vaan haänen viestinsä sisältö.
Kaipa se ammatti antaa jotain osviittaa? Älä esitä tyhmää.
diplominheiluttelu eikä se että vetoat lääketieteen ammattijulkaisujen auktoriteettiasemaan.
Kysyin edellä seuraavaa:"Onko mielestäsi minulla ongelma, jos en usko maallikon mielipidettä? Voisiko maallikolla ongelma, jos häntä ei uskota? Mikä on oma ammattisi? Kuinka suhtaudut (vastaa rehellisesti) jos joku tulee esittämään osasta alasta jotain aivan päätöntä? Ja tiedät 100%:n varmuudella että nuo ohjeet menevät pieleen ja jopa ihmishenki voi olla vaarassa? Nukutko yösi rauhassa kun annat ihmisten tehdä niinkuin kuvittelevat parhaaksi?
Tutkimusten määrällä on sikäli merkitystä että on voitu tutkia erilaisia häiriöitä eri potilasryhmissä. Suurin merkitys on tietenkin tutkimusten laadulla ja siinä olet aivan oiekassa. Valtaosa tutkimuksista on julkaistu erittäin arvostetuissa kansainvälisissä lehdissä ja myös muut kuin psykiatrian alan lehdet julkaisevat niitä (ettet heti lähede miettimään salaliittoa). Onko siis mielestäsi todennäköistä että tuhannet hyvin tehdyt tutkimukset aivan sattumalta antavat saman suuntaisia hoito-ohjeita? Kannattaisiko näitä tutkimuksia uskoa ennemmin kuin maallikkoa nimimerkillä "Eräsmies", jonka tietotaso saattaa olla kansalaiskoulutasolla ja joka ei välttämättä ole ikinä lukenut yhtään näistä tutkimuksista (niin kuin luulen). Vakuuta minut paremmasta tietotasosta."
Vastauksena on vain viittauksia jorinoihin ja diplomin heilutteluun. Etkö todella pysty paremmin vakuuttamaan lukijoita siitä että ihan oikeasti tiedät näistä asioista? Ihmettelet miksi näkemyksesi ei mene perille. Pitäisikö meidän yhtäkkiä alkaa uskoa sinun kirjoituksiisi ennemmin kuin tutkittuun tietoon, joka on kulkenut kymmenien seulojen läpi ennen julkaisemista? Ehkä ihmettelet vielä ensi vuonnakin kuinka sinua ei uskota.
ongelma joka on hyvin monella lääkärillä (sikäli kun yleensä olet lääkäri) et kuuntele ihmistä vaan piiloudut auktoriteetin taakse ja toistelet papukaijamaisesti opettelemiasi loitsuja.
Potilaalla on yleensä lähtökohtaisesti ongelma jos/kun hän hakeutuu lääkärille, liian usein lääkärin autoritäärinen, kuuro asenne jättää ongelman koskemattomaksi tai jopa pahentaa sitä.
Omasta alastani puhuminen menee aika kauas foorumin aiheesta, nämä eivät ole mitenkään vertailukelpoiset. Mistä muuten *tiedät* että tietosi yleensä ovat validit, lääketieteelliset totuudet kun tapaavat pitää paikkansa vain niin kauan että uudet tutkimukset kumoavat ne.
Vetoat auktoriteettiin sen sijaa että toisit esille jotain konkreettista, se on kaiketi yleisimpiä tapoja väistellä epämiellyttäviä aiheita kun asiaan liittyvät järjelliset argumentit ovat loppumassa.
Jos esiinnyt lääkärinä tällaisella foorumilla niin miksi ihmeessä et tee sitä omalla nimelläsi?
Mitä salattavaa sinulla on?
Et vieläkään huomannut vastata. Väität siis edelleen että hallitset nämä asiat. Esitäpä mielipiteesi adekvaatista hoidosta skitso-affektiiviseen häiriöön, sekä sen lääkehoitoon että terapeuttiseen lähestymistapaan silloin kun oirekuva on rajatilatyyppinen. Katsotaan tämän konkreettisen esimerkin avulla sinun tietotasosi.
Kysyin edellä seuraavaa:"Onko mielestäsi minulla ongelma, jos en usko maallikon mielipidettä? Voisiko maallikolla ongelma, jos häntä ei uskota? Mikä on oma ammattisi? Kuinka suhtaudut (vastaa rehellisesti) jos joku tulee esittämään osasta alasta jotain aivan päätöntä? Ja tiedät 100%:n varmuudella että nuo ohjeet menevät pieleen ja jopa ihmishenki voi olla vaarassa? Nukutko yösi rauhassa kun annat ihmisten tehdä niinkuin kuvittelevat parhaaksi?
Tutkimusten määrällä on sikäli merkitystä että on voitu tutkia erilaisia häiriöitä eri potilasryhmissä. Suurin merkitys on tietenkin tutkimusten laadulla ja siinä olet aivan oiekassa. Valtaosa tutkimuksista on julkaistu erittäin arvostetuissa kansainvälisissä lehdissä ja myös muut kuin psykiatrian alan lehdet julkaisevat niitä (ettet heti lähede miettimään salaliittoa). Onko siis mielestäsi todennäköistä että tuhannet hyvin tehdyt tutkimukset aivan sattumalta antavat saman suuntaisia hoito-ohjeita? Kannattaisiko näitä tutkimuksia uskoa ennemmin kuin maallikkoa nimimerkillä "Eräsmies", jonka tietotaso saattaa olla kansalaiskoulutasolla ja joka ei välttämättä ole ikinä lukenut yhtään näistä tutkimuksista (niin kuin luulen). Vakuuta minut paremmasta tietotasosta."
että sinulla on aivan ilmeisesti ongelma joka koskee ihmisen kuuntelemista ja hänen sanomansa ymmärtämistä mutta se ei ole harvinainen lääkäreillä (sikäli kun olet sellainen).
Tutkimusten lukeminen ei liene kehittänyt ymmärrystäsi merkittävässä mittakaavassa.
Kysyin edellä seuraavaa:"Onko mielestäsi minulla ongelma, jos en usko maallikon mielipidettä? Voisiko maallikolla ongelma, jos häntä ei uskota? Mikä on oma ammattisi? Kuinka suhtaudut (vastaa rehellisesti) jos joku tulee esittämään osasta alasta jotain aivan päätöntä? Ja tiedät 100%:n varmuudella että nuo ohjeet menevät pieleen ja jopa ihmishenki voi olla vaarassa? Nukutko yösi rauhassa kun annat ihmisten tehdä niinkuin kuvittelevat parhaaksi?
Tutkimusten määrällä on sikäli merkitystä että on voitu tutkia erilaisia häiriöitä eri potilasryhmissä. Suurin merkitys on tietenkin tutkimusten laadulla ja siinä olet aivan oiekassa. Valtaosa tutkimuksista on julkaistu erittäin arvostetuissa kansainvälisissä lehdissä ja myös muut kuin psykiatrian alan lehdet julkaisevat niitä (ettet heti lähede miettimään salaliittoa). Onko siis mielestäsi todennäköistä että tuhannet hyvin tehdyt tutkimukset aivan sattumalta antavat saman suuntaisia hoito-ohjeita? Kannattaisiko näitä tutkimuksia uskoa ennemmin kuin maallikkoa nimimerkillä "Eräsmies", jonka tietotaso saattaa olla kansalaiskoulutasolla ja joka ei välttämättä ole ikinä lukenut yhtään näistä tutkimuksista (niin kuin luulen). Vakuuta minut paremmasta tietotasosta."
riippuu tuossa tapauksessa siitä mistä on kysymys ja mikä on maallikon mielipide.
Jos et edes kuuntele maallikon mielipidettä, voisit harkita ammatinvaihtoa.
Maallikolla voi olla ongelma, ensinnäkin se jonka vuoksi hän hakeutuu lääkärille, toiseksi se että lääkäri ei kuuntele häntä.
Minulle on esitetty usein omalta alaltani täysin päättömiä toimintamalleja, ihmiset kuitenkin toimivat omien päätöstensä mukaisesti jos eivät usko asiantuntijaa ... vastuu toiminnasta on silloin heillä itsellään.
Nukun yöni rauhassa sellaisissakin tilanteissa joihin en ole pystynyt vaikuttamaan.
Voisitko esittää tuollaisen tutkimustuloksen jossa käy yksiselitteisesti ilmi että esim masennuksen/ahdistuksen hoidossa saadaan pitkällä tähtäimellä parempia tuloksia esim. pelkällä SSRI-lääkityksellä kuin kokonaisvaltaisella ravinto- ja nautintoaineiden tasapainottamisella, liikunnalla, ja niitä tukevalla psykoterapialla.
Alla kysymykset. Miksi et vastaa niihin?
Vai pitäisikö ymmärtää että nukut yösi rauhassa vaikka tiedät omaan alaasi verrattuna maallikon voivan kuolla? Onko todella näin??? Jos näin on, on helppo ymmärtää että sinua ei paljoa hetkauta vaikka ihmisiä kuolee ja sinä olet levollinen kun kerran "sinulla on tieto asioista".
Vastaan tuohon kysymykseesi sen jälkeen kun olen saanut vastaukset näihin jo aikaa sitten esittämiini kysymyksiin. Yrität näemmä vastata vastakysymyksillä ja pitkittää sillä omaa vastausvuoroasi ja odottaa että sinun ei ehkä tarvitsekaan vastata kun kysyjä on jo unohtanut omat kysymyksensä, mutta siihen ansaan en lankea.
Kysyin edellä seuraavaa:"Onko mielestäsi minulla ongelma, jos en usko maallikon mielipidettä? Voisiko maallikolla ongelma, jos häntä ei uskota? Mikä on oma ammattisi? Kuinka suhtaudut (vastaa rehellisesti) jos joku tulee esittämään osasta alasta jotain aivan päätöntä? Ja tiedät 100%:n varmuudella että nuo ohjeet menevät pieleen ja jopa ihmishenki voi olla vaarassa? Nukutko yösi rauhassa kun annat ihmisten tehdä niinkuin kuvittelevat parhaaksi?
Tutkimusten määrällä on sikäli merkitystä että on voitu tutkia erilaisia häiriöitä eri potilasryhmissä. Suurin merkitys on tietenkin tutkimusten laadulla ja siinä olet aivan oiekassa. Valtaosa tutkimuksista on julkaistu erittäin arvostetuissa kansainvälisissä lehdissä ja myös muut kuin psykiatrian alan lehdet julkaisevat niitä (ettet heti lähede miettimään salaliittoa). Onko siis mielestäsi todennäköistä että tuhannet hyvin tehdyt tutkimukset aivan sattumalta antavat saman suuntaisia hoito-ohjeita? Kannattaisiko näitä tutkimuksia uskoa ennemmin kuin maallikkoa nimimerkillä "Eräsmies", jonka tietotaso saattaa olla kansalaiskoulutasolla ja joka ei välttämättä ole ikinä lukenut yhtään näistä tutkimuksista (niin kuin luulen). Vakuuta minut paremmasta tietotasosta."
En voi pakottaa ketään seuraamaan neuvoani, jos kysyjän toimet asian johdosta ovat selkeästi lainvastaiset, voin tehdä tutkimuspyynnön asiasta.
Tähän kysymykseen ei voi vastata tietämättä kyseessä olevaa asiaa, asiantuntijan mielipidettä ja maallikon mielipidettä.
Ammattini ei kuulu sinulle.
Kerron oman mielipiteeni asiasta, ei ole minun käsissäni pakottaa ketään toimimaan ohjeitteni mukaan.
Voit siis mennä kaikessa rauhassa nukkumaan vaikka tiedät 100%:n varmuudella ihmishengen olevan vaarassa. Itse en tuohon pysty. Ehkä tämä kertoo siitä varmuudesta jolla toimit. Tähän sopii hyvin kommentti:"Vastaaja vastaa varmuudella, jonka vain täydellinen asiantuntemattomuus voi suoda". Kun ei todellakaan tiedä yhtään mitään siitä mitä seurauksia omasta tyhmyydestä tai tietämättömyydestä voi olla, voi antaa vaikka millaisia neuvoja.
Et muistanut vastata kaikkiin kohtiin. Jos yrität toimia täällä mielenterveyspuolen asiantuntijana ja vastata (kuten tänäänkin) psyykenlääkkeiden haittoihin, on lukijan tiedettävä millä varmuudella toimit. Saatat olla kaatopaikan vartija, sairaalan lähetti, kansalaiskoulun käynyt sekatyömies, sairaalan sihteeri, sairaala-apulainen, palomies tai siivooja.
Uskon että olet jonkin sortin psykiatri, mutta sinun uskottavuutesi ammatilaisena on täys nolla. Annat narsistin kuvan itsestäsi ja suoraan sanottuna vaikutat hel..yksinkertaiselta. Kauanko olitkaan alalla toiminut ja missä kaupungisssa pidät praktiikkaa?
Olet mielestäni oikeassa siinä, että nykyinen elämäntapa on lisännyt psyykkisiä oireita. Se todella on johtanut siihen, että vain oireita hoidetaan, kun olisi viisasta hoitaa syitä. Mutta. Epäilenpä ettei ole paluuta entiseen.
Kuka haluaa luopua pyykkikoneesta, kun moni ei suostuisi luopumaan astianpesukoneestakaan. Kuka tyytyisi kuuntelemaan iltaisin pelkästään radio-ohjemia, kun samaan aikaan voi valita kaapelitv:n tai satelliitin kautta tulevista lukuisista vaihtoehdoista mieleistään katseltavaa.
Todellisuudessa ei voida palata taaksepäin yhdellä osa-alueella ja muilla mennä eteenpäin. Tämä nykyinen hyvinvointi, joka sekään ei ole kaikkien saatavilla edes Suomessa, on vaatinut ja vaatii vastaisuudessakin uhrauksia. Mutta kehityksen pyörän suunnan kääntäminen taaksepäin ei tule saamaan koskaan yksimielistä kannatusta. Pienet muutokset ovat mahdollisia. Sellaisia on tapahtunutkin, mm. saastepäästöjä on rajoitettu, mutta jokainen voi todeta, että vaikutukset ovat hitaita.
Mielestäni, jos tosiasiat tunnustetaan, psyykkinen oireilu tulee jatkumaan, todennäköisesti jopa lisääntymään. Pitäisin itsekin sitä hyvänä, jos niin ei tapahtuisi, mutta vaikuttamismahdoliisuudet ovat kovin pienet.
Lisärahoituksen ohjaaminen terveydenhoitosektorille yleensäkin auttaisi sitä kautta, että voitaisiin hoitaa ajoissa. Siten pystyttäisiin tekemään ihmisistä henkisesti vahvempia, niin että oireilu jäisi mahdollisimman vähäiseksi.
Tämä on pelkästään oma mielipiteeni enkä väitä, että se on kaiken kattava totuus.
Nimimerkin takanahan sinäkin kirjoitat! Voisithan kokeilla sitä että kirjoitat jollain ihan tavallisella nimimerkillä tänne jos palautetta on vaikea kestää..Ei mielenterveyspotilas ole sokea. Ehkä hieman "rampa" sairauden hetkellä, mutta jos kaksi rampaa taluttaa toisiaan niin eteenpäin voidaan päästä. Toinen "rampa" kun ymmärtää paremmin toista "rampaa".
Rockefellerin pikku apulainen. Onko sinulla oikein essu päällä kun olet duunissa? Varo joku voi ihastua vielä sinuun!
Melaa mekkoon vain!
"Kai täällä on turha kysellä asialinjan perään. Ihmiset tykkäävät purkaa tunteitaan nimimerkin takaa ja kai se on jotenkin inhimillistäkin."
Juuri siksihän me kaikki täällä olemme. Sinä myös.
"Tekisi mieli luovuttaa ja jättää tämä keskustelualue ennalleen ja "sokea ohjaa sokeaa"-meininki saisi jatkua."
Mikä saa sinut ajattelemaan, että olet itse "sokea ohjaa sokeaa" -meiningin ulkopuolella?
"Jotenkin tällainen vastaaminen ihmisten kysymyksiin vain tuntuu minusta hyvältä"
Epäilemättä.
"ja koen että minullakin on moraalinen velvollisuus tällaiseen toimintaan."
Se on todellakin vain oma kokemuksesi.
Täällä näkee tusinoittain vastauksia joissa ei ole päätä eikä häntää. Harvemmin kukaan korjaa niitä täysin oikeiksi.
Muistatko yhtään kertaa että vastaukseni asiasisällöstä olisi huomautettu ja se olisi osoitettu vääräksi? Jos muistat niin yksilöi se samantien.
"Muistatko yhtään kertaa että vastaukseni asiasisällöstä olisi huomautettu ja se olisi osoitettu vääräksi?"
Muistan.
"Jos muistat niin yksilöi se samantien."
Miksi?