Varaston arvo

> Ei se varmaan kuitenkaan yksi yhteen käy että
> hankintamenot tuotteet=varaston arvo.

Mitäs muita käytännön vaihtoehtoja voisi varaston arvon laskemiseksi, uudelle varastolle, olla, kuin juuri tavaran varastoon hankkimisen hinta? Eurorahamäärä taskusta on muuttunut tavaramääräksi varastossa, ja se on varaston arvo.

Toki jos tavara alkaa vanheta vuosikausia varastossa, niin hävikki- ja epäkuranttiuspoistot tms. tehdään.

No niin, näin tosiaan ajattelin, mutta kun on oppinut noiden valtion laitosten kanssa ettei mikään nyt ainakaan noin yksinkertaista voi olla.

Niin myyntiäkin tietysti oli, niin miten sen yksittäisen tuotteen hankintahinta sitten määritellään? SE ei sentään voi olla vain niin, että nipistetään myyntihinta. Eihän? No ei.

Kannattaa hakeutua yrityskurssille tai etsiä hommansa osaava tilitoimisto.

Tuotteen ostohinta = 100
hankintamenot ovat = 10 = kulut
varaston arvo nousi satasella, kassasta meni 110

Myyntihinta on 150, voittoa jää 40, ellei ole myynnin kuluja.

Jos varaston arvoon saisi laskea kulut mukaan niin silloin ei muuta kannattaisi tehdäkään kuin kuskata tavaraa varastosta toiseen ja tase vaan nousisi...

> varaston arvo nousi satasella, kassasta meni 110

Jos tilaisi vaikka tavaraerän Saksasta ja sille ilmoitetaan CIF Helsinki hinnaksi 110.000€ ja vastaavasti FOB hinnaksi 100.000 €, niin minkä hinnan kirjaisit tästä varaston arvon muutokseksi eri tapauksissa?

Kyllä olen tottunut kirjaamaan varaston tavarahintaan, eli varastoarvoon mukaan myös rahdin jonka tavaran tuonti varastoon on vaatinut.

>Jos varaston arvoon saisi laskea kulut mukaan niin silloin ei muuta
> kannattaisi tehdäkään kuin kuskata tavaraa varastosta toiseen ja
> tase vaan nousisi...

Se kuljettelu ei tietenkään ole ilmaista, vaan on suoraan pois kassasta. Saa sitä kukin tehdä niin paljon kuin huvittaa. Ja kyllä sen tavaran arvo myös kuljetettaessa oikeasti nouseekin, kun vaikka lämmitysöljy rahdataan rekalla Helsingistä 1300 km päähän Utsjoelle.

Kyllähän joka ikinen väliporraskin aina lisää suoraan tavaran hintaan omat rahtikulunsa. Ei oman varastosi arvoksi esim. kuulu kirjata sitä tehdashintaa minkä joku Hollantilainen eurotukkuri on maksanut polkupyöristä tehtaalla Kiinassa.

Vaan se hinta jonka itse maksat, kun pyörät on saatu eri rahtausten kautta omaan varastoosi saakka Suomessa.

MIksi minä sitä oikeasti kuljettaisin ?

Merkkaan varastokirjanpitoon muutaman siirron välillä helsinki-oulu-helsinki, lisään joka kerran arvoon ns siirtokustannukset ja tase kasvaa, vain taivas on rajana.

Ihan oikeasti, tämä ei enää ole sallittua, jos et usko niin mene tilintarkastajan juttusille.

Ei näyttänyt miten teki.

Miten nuo kuljetuskustannukset sitten varaston arvoon oikeasti lasketaan? Onko väärin kirjata varaston arvo niin kuin se oikeasti on (eli on kuitti missä näkyy tuotteiden kappalemäärät ja hinnat) ja kirjaa sitten kuljetuksesta koituneet kustannukset kerralla menoksi?

Toisin päin kysyttynä; jos varaston arvoksi merkitään kuljetus tuotteiden "A, B ja C" hinta, niin miten esimerkiksi tuotteen C myynti vaikuttaa varaston arvoon? Jaetaanko kuljetuskustannukset tuotteiden kappalemäärälle vaikka ne eivät olisi saman hintaisia? Täh?

"Onko väärin kirjata varaston arvo niin kuin se oikeasti on (eli on kuitti missä näkyy tuotteiden kappalemäärät ja hinnat) ja kirjaa sitten kuljetuksesta koituneet kustannukset kerralla menoksi?"

Kirjanopitolaki ei anna kovin yksityiskohtaisia ohjeita tuossa kohtaa, todetaan vain näin:
"5 § Hankintameno
Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336

Tuo tarkoittaa että hyödykkeen "hankintamenoon" kuuluvat myös rahti- ja vakuutuskulut. Taseeseen tuotuna hyödyke eli tavara on varastossa tuon oman hankintamenonsa arvoinen.

Tätä lausetta ei löydy tällaisenaan Kirjanpitolaista, mutta näin varaston arvo kirjanpidossa usein määritellään: "Varasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan."

"Toisin päin kysyttynä; jos varaston arvoksi merkitään kuljetus tuotteiden "A, B ja C" hinta, niin miten esimerkiksi tuotteen C myynti vaikuttaa varaston arvoon? Jaetaanko kuljetuskustannukset tuotteiden kappalemäärälle vaikka ne eivät olisi saman hintaisia? "

Minä en ole päässyt kärryille että PK-yrityksellä, mitä kirjanpidollista hyötyä olisi pitää Rahtikustannuksia jollain omalla erillisellä kirjanpidon tilillään. Ja erikseen sitten tavaran ostohintoja, ilman rahtukuluja, omille tileillään. Ja sitten jotenkin "varaston arvo" märiteltäisiin olevan puhtaasti vain tuo ostohinta, ilman rahtikuluja.

En löydä tästä ajattelusta sitä keskeistä punaista lankaa. Itse teen niinkuin kirjanpitolakia kuuluu oman järkeilyni mukaan tulkita, eli rahtikulu kuuluu mukaan hyödykkeen hankintamenoon ilman muuta.

Ja ostolaskulla oleva könttänä oleva rahtisumma jyvitetään noille tuotteille ja lisätään niiden hankintahintaan, jolloin saadaan = Hankintameno. Ja tämä hankintameno sitten möllöttää taseessa Vastaavaa puolella olevana lukemana.

Googlaa FIFO-periaate

> Googlaa FIFO-periaate

Googlaa sinä esille se oma kommenttisi jonka haluat asiaan esittää.

Eikös tässä ketjussa ollut kyse varaston arvostamisesta?

> Eikös tässä ketjussa ollut kyse varaston arvostamisesta?

Juu, eikö tässä ollut kyse varaston arvostamisesta?

Vai että tilikauden loputtua varasto arvostetaan FIFO_-_periaatetta käyttäen, jonkä jälkeen ostoja oikaistaan varaston arvilla. Sisällöstä ja oikeinkirjoituksesta päätellen juovuksissa kirjoitettu. Mitään muuta arvostusperiaatettahan ei ole olemassa kuin FIFO, eihän?

Yhdellä haulla kun tulee tusina epämääräisiä ja lyhyitä selvityksiä, kuten ylläoleva lainaus finlexin sivuilta, niin eipä ihme että tätä kysellään. Toisella haulla saa sitten kommentteja siitä kun siirtokustannuksia voi lisäillä tuosta noin vaan. Yksi parhaista kommenteista kyllä, vähän alkaa jännättää jo että koska näistä siirtokustannuksien mielivaltaisista lisäyksistä saadaan esimerkki.

Varaston voi myös myös arvottaa ostojen painotetulla keskihinnalla, mutta sen käsittely on tosi työlästä.

Sitä paitsi eräs suuri suomalainen k-kirjaimella alkava konserni joutui 2000-luvun alussa poistamaan em "sisäisten kuljetuskustannusten korottavan vaikutuksen varaston arvoon".

> Varaston voi myös myös arvottaa ostojen painotetulla keskihinnalla,
> mutta sen käsittely on tosi työlästä.

Mitä tarkalleen mahdatkaan tarkoittaa "painotetulla kehkihinnalla"? Mutta ei pitäs olla työlästä koska varastonhallintaohjelmat tekee tuota laskelmaa, halutuilla laskukaavoilla taustalla koko ajan.

-Varastossa on 3 kpl tuotetta jotka on ostettu 10€/kpl hintaan
-Varastoon tulee 5 kpl lisää tuotteita, 12€/kpl hintaan
Ohjelma laskee koko erälle automaattisesti uuden keskihankintahinnan, eli 11,25€.

Tällainen listaus on helpolla saatavissa "varaston arvo" raporttina vaikka tilinpäätökseen.

> Sitä paitsi eräs suuri suomalainen k-kirjaimella alkava konserni joutui
> 2000-luvun alussa poistamaan em "sisäisten kuljetuskustannusten
> korottavan vaikutuksen varaston arvoon".

Jaa, mitäs mukavaa Kesko tuolloin oli keksinyt?

Jos Keskolla on omaa kuljetuskalustoa maan sisäisiin, vaikka Hki -Tampere välisiin kuljetuksiin, niin tuota kaluston aiheuttamaa kulua voitaisiin hyvinkin pitää muuttuvien kulujen sijasta kiinteinä kuluina.
Kiinteitä kuluja ei saa lisätä hyödykkeen "hankintamenoksi", muuta kuin tietyin poikkeuksin.

Mutta jos Kesko ostaisi ulkopuoliselta firmalta kuljetuksen Hki - Tre, niin kyseessä on muuttuva kustannus. Ja tämän taas varmana saisi Tampereen päässä lisätä tämän rahtikulun "hankintameno" kustannuksena.
Eli suoraan tavaran arvoon, ja sitä kautta myös varaston arvoon.