mikä avuksi?

Hmm, tuossa tilassa olin itse vain vähän aikaa sitten, sain testistä myös noin ruhtinaalliset pisteet. En jaksanut puhua, saati liikuttaa kättänikään.
Tuo sinun tila kyllä loivenee, onhan sama käynyt mullekin.
Kumpikaan ei ole hyvästä, ei muiden eikä itsensä satuttaminen. Mitä siihen voisi keksiä muuta tilalle? Lyö tyynyä, karju? En osaa antaa neuvoja, mutta koita etsiä parempi keino pahanolon purkamiseen. Itselleni kirjoittaminen auttaa, siihen voi tosiaan purkaa ihan kaikki vihasta rakkauteen. Kokeile.

MOI

Itse sain viikko sitten testitulokseksi 53 ja itseni satuttamishalut on ihan samat kun ennenkin. Kuka sinulta kielsi itsesi satuttamisen? Millä uhalla? Mitä siitä seuraa jos satutat itseäsi? Otahan huomioon, että itseään voi satuttaa usealla eri tavalla, viiltämistä ei tarvita. Voit hakata päätä seinään, voit nipistellä itseäsi, voit vetää jotain pilaantunutta naamaan, jotta vatsasi menee niin sekaisin, että se satuttaa.. Keinoja on monia. Jos kuitenkin haluat viillellä itseäsi, niin suosittelen sellaisia huomaamattomia paikkoja. Taivas on rajana jos niin haluaa..

Mutta oikeasti, puhuminen luonnistuu jos haluat niin. Itse en ole sellaista uhrityyppiä vaan ärsyttää turha vollotus tunteista tai muutenkaan avautuminen mun omista jutuista. Mutta kuitenkin käyn ihan huumorin vuoksi kerran viikkoon juttelemassa psykiatrille. Nautin siitä, kun se järkyttyy tai on empaattinen ja ottaa osaa.. Onhan nää juttutuokiot auttanut muakin tottakai, mutta itse otan sen avautumisen lähinnä testinä, jossa on tarkoitus järkyttää toinen mahdollisimman pahasti oman mielen synkkyydellä tai omilla paskoilla kokemuksilla. Koita, se on vapauttavaa.

Mulla on paljon mielihaluja; haluan tappaa itseni, haluan satuttaa itseäni, haluan tappaa mieheni, haluan satuttaa miestäni, haluan huutaa, haluan sanoa suorat sanat vanhemmilleni, haluan haistattaa pitkät vanhemmilleni, haluan haistattaa pitkät kavereilleni jne jne jne. En vaan tee sitä, koska järki sanoo että se ei ole järkevää. Kuten varmasti sinun järkesi sanoo että ei ole järkevää satuttaa muita. JOTEN mene hoitoon, juttele vaikka säästä siihen asti, kunnes olet valmis puhumaan syvällisemmästä.

Ainiin, kaikki läheiset hylkää heti kun tulee ongelmia. Toki vanhemmat jää jos et tapa ketään tms ja ehkä jää pari kaveria (joko ne on tyhmiä eika tajua lähteä tai sitten ne on oikeita ystäviä ja jää). Itsellä todettiin dissositiivinenhäiriö ja mä en tiedä mikä on totta ja mikä unta tai kuvitelmaa, jne, joten mulla on vaikeaa pitää itseni ruodussa, koska unessa ei tarvitse. Mutta mä pidän, en tosin tiedä miksi.

Siistii mä sain 52...Tosin ajattelinkin lopettaa tämän pelleilyn uuteenvuoteen.