Sa-INT aseistus

olin raskassinkoryhmän johtaja ja aika vähän ammuttiin muilla kuin singoilla. Eli siihen aikaan oli vielä kevytsinko, musti tietysti ja kevyt kertasinko. Apilasta pääsi kertauksissa pari ukkoo kokeilemaan. Onneks ei siihen tarvinnu enää koskee muuta ku mitä vierestä näki että aikamoinen mälli se on ampujalle. Muita oli sitte valopistooli, 9 mm pistooli, rynkky, pystykorva, kevyt kk. Siinäpä ne tais ollakkin.

1. 7.62 RK 95 TP
2. SIG (en oo varma mikä pistooli)
3. 7.62 Tkiv 83
4. Kvkk
5. PKM
6. ItKk
7. KES
8. APILAS
9. RsSko
10. Käkr
11. 2kg kasapanos
12. Valopistooli muut härpäkkeet.

Aukissa järjestettiin aikonaan ''pommikoulu'' eli opeteltiin käyttämään yleisimpiä räjähteitä eli miinat jne. Päästiin siinä sivussa virittämään suuremman luokan viuhkapanos, jonka kouluttaja sitten räjäytti. Oliskos se nyt VP84? Kivastihan siinä mettää kaatui.
Toinen juttu. jonka muistan oli kaksi telamiinaa, jotka viritettiin mäntyyn kiinni kummallekin puolelle siten että räjäytys sinkosi männyn n. 5 metrin korkeuteen, ennen alas humahtamistaan.
Semmoisenkin olen joskus nähnyt että pistetään kasapanos suuren kannon alle ja räjäytetään, jolloin kanto lähtee kirjaimellisesti maata kiertävälle radalle.
Itikalla ammuskeltiin joskus ylijäämä ammuksia pitkin mettiä, pientä savottaa. Sehän se vasta erittäin laadukkaaksi viikatteeksi osoittautui.

1. 7.62 RK 62
2. 7.62 RK 95
3. 7.62 Tkiv 76
4. 7.62 Tkiv 85
5. 7.62 Drakunov
6. 8.6 Tkiv 2000
7. FN 9mm pistooli
8. 7.62 KvKk
9: PKM
10. KES
11. Kevytkylkimiina
12. Raskaskylkimiina
13. Viuhkamiina
14. Putkimiina
15. Putkimiina m42
16. Pohjamiina
17. Telamiina
18. Käsikranaatteja
19. KRH 81 lataajana
20. Erillaiset hävityspanokset ja omatekoiset esim. sissinkiuas
Uudempi rynkky ja kiv 2000 kertauksissa muuten varusmiehenä ja avo on RJ

Vielä jokin lisää kuten "Ukko-Pekka" m/39 7.62x53R, Lahti L-35 9 mm, Lahti-Saloranta pk/26 7.62x53R, Suomi kp/31 9 mm, aito AK47 7.62x39 ja Sten Mark (II?) 9 mm. Viimeksi sanotulla ei saanut missään tapauksessa ampua! Maxim jäi kokematta, kun olin väärässä aselajissa. Samoin jäi peltiheikkikin kokematta.

Ukko-Pekka oli tarkka, jos piippu oli kunnossa. Lahti-Saloranta oli ihan ok, mutta jumitti tunnetuista syistä, ei oikein rintamakelipoinen. Lahti L-35 aivan yes, siviilissäkin tuli tutuksi. Kalasnikov oli jonkin aikaa rinnakkaiskäytössä. Siitä jäi mieleen aseen vesipesut, jotka tietysti oli kielletty. Pesimme kuitenkin piipun ihan surutta, mitään ongelmia ei tullut. Steniä tuli raahattua pitkin Rovajärven metsiä kuukauden verran ilman lukkoa. Se jätettiin parakkiin, mitä sitä painavaa motukkaa turhaa kanniselee!

Minigunia käytettiin ammuntaharjoituksissa. Eteenkin tark'ampujapuolella erittäin kätevä ase, tarkuusammunnoissa .

Pari ruotsalaista marjastajaa oli laitettu tulilinjalle. Luvattin lopettaa heti, kun huutavat suomesksi apua.

Lisäksi kerrottiin, että Neutronipommi on tehoton ruotsia vastaan, koska se tappaa vain älykään elämän.

Minneköhän varuskuntaan kannattaisi hakeutua kun aion ampua varusmiehenä niin monella erilaisella aseella kuin mahdollista. Kaikki kiinnostaa, ja räjähteet ja pommit , tykit ja ohjukset. Lokakuussa olis kutsunnat. Kenen kanssa siellä voi ottaa asian puheeksi?

Kuuskekkosella ärkoolla tuli ammuttua ja heiteltyä naatteja. Eipä paljon muuta.

Aikaa on kulunut eikä kaikkia muista, mutta Suomi KP, pystykorva, rynkky sitten näitä konekiväärejä mitä niitä sitten olikaan. Kevyt- ja raskassinko ja kevytkertasinko mutta vasta kertausharjoituksissa Apilas on
jäänyt parhaiten mieleen. Parempi osua kerralla, toistaa kertaa ei huvita heti perään ampua:) Tosipaikassa tilanne saattaa olla tietenkin toinen.
Harrastan muutenkin ammuntaa, joten suurempia kiksejä en paukuttelusta saa.
Suomi KP oli jotenkin "säälittävä". Sotakirjoja lukiessa siitä saa toisenlaisen kuvan mitä sillä ampuessa "flop" Hauska kokemus melko tehottomasta aseesta.
Aikanaan kylläkin ihan passeli työkalu. Sarjalla tunkee melkosesti pystyyn.
Heps joku sotilaspistooli oli vielä. Sillä ammuttiin aukissa yhden kerran.
Reservissä onkin tullut ammuttua jo niin monella erilaisella, ettei pirukaan pidä lukua, eikä edes itse viitsi. Toinen pitää isomman pamauksen kun toinen, eipä oikein muuta eroa ole.

Kun puhutaan suuremmista aseista, on aika vaikea sanoa, kuka ampui. Tykkimies laukaisunarun päässä tykillä vaiko tulenjohtaja maalilla? Ilmeisesti koko systeemi yhdessä.

Itse olin tulenjohdossa ampumassa sekä H 122/10-30 että H 122/63 kalustoilla kuukauden Lapissa. Kertauksissa sitten vielä K 75/03 kalustolla. Kasarmilla olevilla K 130/53 ei päästy valitettavasti kokeilemaan.

Vanhan haupitsin lähtönopeus oli vain jonkin verran äänennopeuden yläpuolella. Hyvällä mielikuvituksella saattoi patterikerran nähdä ilmassa lähestyvän maalia. Näillä tykeillä harjoiteltiin perusteita ja tyhjennettiin vanhoja ammusvarastoja. Sattuipa tapaus, jossa kranaatin johtorengas katkesi ja possu hyrräsi omaa rataansa, ei sentään tulenjohdon niskaan, muttei maaliinkaan.

H 122/63 oli erinomainen ase suomalaiseen maastoon. Se oli suht. kevyt (vähän yli 3 tn) ja nopea ampua puoliautomaattilukon ansiosta. Kantama oli noin 15 km. Lähtönopeus luokkaa 680 m. Sillä pystyi ampumaan yläkulmilla kuten korohorolla. Putki kääntyi alakulmilla koko ympyrän, joten maalin vaihto sujui helposti. Tämä haupitsi oli vielä tuore tuttavuus Suomessa. Taulukot tietenkin oli kunnossa koeammuntojen jälkeen. Sattui vain niin, että yläkulmilla ammuttu patterikerta meni kalaiseen lampeen! Ei ollut oikein osaamista. No, se jäi ainoaksi tapaukseksi.

Kevyillä kanuunoilla ammuimme Pohjankankaalla kertauksissa, Silläkin tuli pieni hässäkkä, kun ruuti paloi pikkusen liian nopeasti kuumana aamuna. Pitkäksi meni tietenkin. Kannattaa siis katsoa tuliasemissa lämpömittaria ja ottaa se huomioon ampumaarvojoissa. Pienikin virhe kertautuu hurjan nopeasti.

Tykeillä ampuminen epäsuoralla tavalla on hieno matemaattinen laji, mutta myös mielikuvituksella on merkittävä osuus. Tulenjohdon tajunnan nopeus ja luovuus saattaa ratkaista isojakin tilanteita. Tj on kuin metsästäjä, jonka pitää nähdä nopeasti kokonaisuus ja osata valita, mikä on maali ja paljonko siihen pannnaan panosta. Todella mielenkiintoinen homma.

RK-62
FN 9mm
PKM

Vaunu-aseet:
PKT
73mm vaunukanuuna 2A28 (niin ontelo kuin sirpalelatauksella)
PST-ohj82.

Koulutus BMP-1 vaununjohtaja 90-luvin lopussa.

RK-62
KK (rynkkypatruuna)
9 mm pistooli
Kertasinko
Käsikranaatti

Singolla ammuttiin lisäksi sisäpiipulla ja harakkia. Harakilla osuu juuri ja juuri 50 metrin päähän, jos ei tuule kovaa... Sisäpiippu ampuu tasan niin vinoon kuin se on putken sisälle asennettu. :D Käsikranustakin heitettiin harjoitusmalli eli muovikuorinen nalliversio..

Kun lähtee korjailemaan ja antaa senkin jälkeen väärää tietoa, on kyllä anteeksiantamatonta! Nimittäin oli tuolla aiemmin kaksoisvirhe ja korjasin vain toisen puolen. Kyllä venäläinen kanuuna oli tehty kaliberiltaan tuumamittaiseksi eli väljyys oli 3 " , joka käänettynä metriseksi mitaksi on 76 mm ei 75 mm. Ranskassa ja Saksassa tehtiin jo tuolloin 75 mm aseita, mutta Venäjällä oltiin vielä tuumajärjestelmässä. Muistiko tässä pettää vaiko logiikka?

Tehtiin Ranskassa tällaistakin: K 75/97 eli edellisen vuosisadan malli. Niitä oli meilläkin. Ranskasta oli kotoisin myös jäykkälavettinen K 90/77 sekä myöhemmät mallit K 76/23 ja 23.

Kaikkiaan historiallisista syistä tykistö kaliberit olivat ennen kirjavia, varsinkin Suomeen rantautui kalustoa siletä sun täällä. Nyt jäjyydet ovat vakioituneet.

Ilmakivääri, Katajainen jousipyssy,Tritsa jaarmeijan keltainen harjoituskranaatti jonka heitin harjoituksessa helevetin pitkälle enkä älynnyt että joudun sen myös itse hakemaan.

merivoimissa pääsi ampumaan myös 100 ja 130 millin kaliiperisilla rannikkotykeillä. 100-millinen on tehty muistaaksei t-52:n vanhasta tornista. 130tk on alunperin suunniteltukin rannikkotykiksi. henkilökohtaisesti suurin ase millä tähän mennessä ampunut. en sit tiedä et onko jopa suurikaliiperisin ase tällä hetkellä.

Luulen, että rantapyssyn käyttämä neuvostokanuuna K 130/54 on alunperin kenttätykistön ase. Niitä oli aikoinaan mm Pohjois-Karjalan Patteriston arsenaalissa. Ase oli tarkoitettu Suomessa armeijakunnan tykistöaseeksi. Liekö ollut sama ase uudessa tarkoituksessa?

RK 95, FN 9mm pistooli, haulikko, Kvkk 62, it-konekivääri, käsikranaatti ja kevyt kertasinko.

Haulikko lienee harvinaisuus sotilasaseena.
Missä tarkoituksessa oli?

Spolleilla noita taitaa olla... Enpä oo tosin liiemmin perehtyny, minkä mallisia muuten on?

Huvittavia nämä tohkeissaan kerätyt listat, ihme ettei porukka listaa niihin vielä ihopistooliaankin jonka kanssa lienee ollut oikeasti kovimmat treenit.

Näillä mentiin 90-luvun lopulla:

rynkky
pistooli
23mm it-tykki

Noistakin oikeasti kunnolla ammuttiin vain tykillä. Intin ampumakoulutus kevyillä aseilla ATT-viritelmineen kun oli ainakin vielä tuolloin aivan avutonta; nykytilasta en tiedä.