Xanor va xanor depot?

Tässä on vain oma mielipiteeni parista asiasta, oli pakko sanoa vaikka en yleensä foorumeihin mitään jaksa kirjoitellakkaan :)

Yhteiskunta ei ole muovattu kaikkien aivokemialle sopivaksi paikaksi, joten siitä syystä moni ihminen ei pysty koskaan elämään "normaalia elämää"(käsite joka estää olemaan omanlaatuinen tai erilainen kuin suurin osa väestöstä eli "muut"). vältä kemikaaleja, nuku, syö ja liiku hyvin niin luultavasti psyykekkin pysyy rauhallisempana. se että pillerit neutralisoivat aivoreseptoreita, joissa syntyy pelkotilat/ajatukset/jne ei tee hyvää luonnolliselle aivokemiallesi. Jos normaali elämä on yksinkertaista robottimaista ajattelua ja tuntemattomien kohteiden pelkäämättömyyttä, niin en sitten tiedä onko siinä järkeä? lapsille energiajuomii ja yleistä pelotteluu telkkarissa/lehdissä niin kohta on puoli kansaa mielenterveysasiakkaita. eläimet ovat aina varuillaan, niin myös ihmistenkin kuuluisi. maailma on vaarallinen paikka, mutta ota rauhallisesti ja arvosta itsessäsi juuri sitä mikä olet ja mitä sulla on. lääke ei paranna ongelmaa, se vain siirtää sitä. Toivottavasti löydät avun jostain muualta kuin pillereistä. Aurinkoiset kesät ja pidä mieli positiivisena! :-)

Peacemaker: Syö, nuku ja liiku..kuulostaa hienolta ajatukselta, mutta jos oikeasti joku voi niin huonosti, ettei pääse kotoaan pois ja kärsii jatkuvasta paniikista usean vuoden terapian jälkeen, niin kyllä lääkitys on siinä tilanteessa hyvä juttu. Täytyy punnita hyödyt ja haitat. Ei se ole minkäänlaista elämää, jos olet neljän seinän sisällä ahdistuneena, koska vältät pillereitä.

Itse pystyn elämään normaalia elämää( työ/opiskelu/matkustaminen jne) lääkityksen avulla. Ja elämässäni on paljon paljon tunteita mukana lääkityksestä huolimatta. Kokeiltu on useaan otteeseen ilman lääkitystä oloa ja 3 vuoden terapiakin takana. Sairastanut olen paniikkihäiriöitä reilu 10v ja lääkityksen avulla elän tällähetkellä hyvää tasapainoista elämää. En käytä alkoholia,en polta, liikun, syön luomua, silti sairastan.

Itse suosittelen Xanor depot. Pidempi vaikutus & ei tule ns. lääke morkkista.

Kitos vastauksista! Ja peacemakerille sen verran että olen ihan tarpeeksi kauan yrittny elää normaalia elämää ilman lääkkeitä, mutta kun se ei onnistu niin se ei kertakaikkiaan onnistu, ja siksi saan lääkettä jotta pystyn elämään ja nauttimaan asioista samalla tavalla kuin muutkin. Ehkä joskus kokeilen jättää ne pois ja kattoo et miten menee, mut jos taas alkaa alamäki niin ei muutaku uus resepti. Xanoreista ei ole ollut mulla koskaan minkäänlaista haittaa. Niiden avulla pystyn olemaan normaali iloinen itseni eikä tarvii enää alkoholiakaan juoda ahdistukseen ..

Eiköhän se ole paljon kiinni siitä miten tarvit xanoria.

Mä käytän nykyään xanoria vain tietynlaisissa yleensä ennalta arvattavissa tilanteissa, keskimäärin 2-4 kertaa kuukaudessa. Siihen "normaali" xanor on hyvä, ainakin mun tapauksessa. Vaikutuksen saa melko nopeasti kun sellainen tilanne tulee eteen.

Jos käytät xanoria säännöllisemmin "yleisiä" / pidempiaikaisia tilanteita varten, niin kannattaa ainakin kokeilla pidempivaikutteista depottia.

Bentsodiatsepiinit vain tilapäiseen tai tilannekohtaiseen käyttöön, ja niistäkin mieluiten vähiten riippuvuutta aiheuttavat pitkän puoliintumisjan omaavat vaihtoehdot, kuten diatsepaami.

Jatkuvaan käyttöön SSRI-lääkkeet.

No ssri lääkeet todellakin auttaa paniikkiin, ei tietysti kaikilla.

Sulla on huono lääkäri, jos se myöntää kahta kahta lääkettä joista toinen on xanor :)

Xanor koukuttaa heti, muut benzot on järkevämpiä. Linja ainakin Hesassa on se, että xanoria ei enää anneta kenellekkään, näin julkisella puolella. Ja hyvä niin.

Minä olen syönyt Xanoria herraties kuinka montaa vuotta, nykyisin se kirjoitetaan työterveyshuollosta ja Helsingistä. Sitä lyhytvaikutteista, pitkävaikutteisesta ei ollut hyötyä.

Ihmettelen tätä lääkevihamielisyyttä. Jos on jatkuvasti paniikissa eikä yli 35 vuoden terapiat ole auttaneet, niin mitä minun pitäisi tehdä? Tappaa itseni? Ei kuulkaas tule edes mieleeni. Myös muita lääkkeitä on koleiltu kahtakymmentä, kolmeakymmentä tai jotain siltä väliltä, en muista.

Voisiko joku lääkevihamielinen ystävällisesti kertoa, millä saisi paniikkioireita lieviteytksi, kun pitkäaikaiset terapeutitkaan eivät ole osanneet minua auttaa?

En näe mitään haittaa lääkkeiden popsimisesta. Vedän niitä vissiin hautaan saakka - johon toivottavasti on vielä aikaa.

Eipä näy olevan mitään sanottava teillä lääkevihamielisillä.