Mitä perhetyöntekijä tekee perheessä?

Sossun ja perhetyön kanssa on istuttu useita kertoja alas, miettimään mikä auttaisi, mutta yhteistä keinoa ei tunnu löytyvän..

"Perhetyön tehtävä on edelleen pääsäntöisesti tuke vanhemmuutta,ei hoitaa lapsiasi.Meillä päin sossu maksaa MLL-lastenhoitajan,maksat sen itse mutta viet kuitin sossuun ja he maksavat rahat itselle takaisin.Eli perhetyö voi vaan keskustella ja koittaa auttaa,ei hoitaa lapsia.Ainakaan joka kerran!"
Näinhän se ihanne tilanteessa menisi.. meillä vain on tuloja juuri sen verran ettei saada sossusta TTTa, eikä siis myöskään kustanna MLL-lastenhoitajaa.

Tämä oli periaatteessa ihan hyvä neuvo :)
Oikeastaan kyse on tässä siitä että olemme väliinputoajia.
Koska tienaamme yli sossun tukirajan mutta emme tarpeeksi että voisin pistää pienen hoitoon, varsinkin kun en voi mennä kuukauden päästä alkavan äitiysloman takia töihinkään.
Kodinhoito apua ei tätä nykyä ole enää kunnilla varaa palkata lapsiperheisiin, kysytty on. (ainakaan tässä kunnassa)
Ongelma on siis mielestäni se että minulle Sossu nimenomaan haluaa tarjota apua Perhetyönä, mutta minä en vielä koe sen auttaneen mitenkään. Niinpä koska yhteistä säveltä ei löydy, meillä ei ole voimassa olevaa suunnitelmaa, joten kaksi tätiä istuu sohvallani 1½h/vk, aika turhauttavaa..

vanilja-84 kirjoitti:

Tämä oli periaatteessa ihan hyvä neuvo :)
Oikeastaan kyse on tässä siitä että olemme väliinputoajia.
Koska tienaamme yli sossun tukirajan mutta emme tarpeeksi että voisin pistää pienen hoitoon, varsinkin kun en voi mennä kuukauden päästä alkavan äitiysloman takia töihinkään.
Kodinhoito apua ei tätä nykyä ole enää kunnilla varaa palkata lapsiperheisiin, kysytty on. (ainakaan tässä kunnassa)
Ongelma on siis mielestäni se että minulle Sossu nimenomaan haluaa tarjota apua Perhetyönä, mutta minä en vielä koe sen auttaneen mitenkään. Niinpä koska yhteistä säveltä ei löydy, meillä ei ole voimassa olevaa suunnitelmaa, joten kaksi tätiä istuu sohvallani 1½h/vk, aika turhauttavaa..

Lue lisää

Ymmärrettävää, että turhauttaa, jos heistä ei oiekasti mitään hyötyä ole.

Itse olen perhetyöntekijöiden kanssa tekemisissä lähinnä lasten kuntoutuspalavereissa ja niistä on itselläni sellainen kokemus, että ne ovat hyvä apu vanhemmille, eli pitävät pirun hanakasti vanhempien puolia ja huolehtivat siitä, että ns. ammattikieltä puhutussa palaverissa myös vanhemmat pysyvät kärryillä ja että koko perheen jaksaminen otetaan huomioon. Monestihan käy niin, että kokouksessa päätetään vaikka että lapsi alkaa käydä kerran viikossa jossain terapiassa. Vanhemmat yleensä sen nielevät, sehän kuulostaa periaatteessa hyvältä, mutta perhetyöntekijä saattaa huomauttaa, että vanhempien voimavarat tai ihan taloudelliset varat eivät riitä alkamaan kuskaamaan lasta viikottain johonkin uuteen paikkaan ja palaverissa joudutaan etsimään muita ratkaisuja. Näissä tilanteissa perhetyöntekijä on siis perheenasiantuntijana, sillä mehän olemme yleensä tietoisia vain lapsen asioista.

En tiedä mitä hyötyä voisi olla perhetyöstä josta ei ole mitään hyötyä, jos ei ole edes mitään byrokratiaa jota vastaan hän puolestanne taistelee. Miksiköhän teille on perhetyöntekijä yleensäkään annettu, jos lapsenne eivät ole esimerkiksi vammaispalveluiden piirissä (jolloin vanhempien varallisuus ei vaikuta saataviin palveluihin)?

Ehkä jos sosu katsoo, että tarvitset juttelu tasoista apua, kannattaisi kysyä sossulta, että eikö sen jutelukaverin voisi sitten vaihtaa vaikka psykologiksi?

Kyse ei ole siis siitä etten ymmärtäisi heidän tehtäviään, itsekin sitä työtä harjoitelleena (lähihoitaja), ongelma on se että sellainen apu nähdään minulle tarpeelliseksi, koska homma ei toimi, mutta yhteistä ratkaisua ei tilanteeseen ole vieläkään löytynyt.

Esikoisella mahdollisesti onkin mielenterveysongelmia, uskon kuitenkin että niitä olisi voitu ja ennen kaikkea olisi pitänyt voida hoitaa ja tutkia ilman huostaanottoa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Tähän voisin lisätä, että nykyinen mieheni ei ole esikoisen isä, ja erosin hänen isästään juomisen ja väkivaltaiseksi yltyneen mustasukkaisuuden takia. Siksi en pidä hänen "pahaanoloonsa" itseäni ainakaan yksin syypäänä. Sossu oli myös tietoinen tästä erosotkusta, mutta ei koskaan tehnyt mitään selvittääkseen isän tilannetta, enkä myöskään pystynyt estämään pojan vierailuja isän luona, melkein sain syytteen yrittämisestä.

Olen taas raskaana.. kyllä. Jos esikoinen olisi otettu huostaan aiemmin en välttämattä olisi, mutta olin jo 7kk kun tämä tapahtui joten asian peruminen aika mahdotonta :(

Osaan ehkäisyn.. siitä lisätiedoksi että nykyisen pienokaisen ja esikoisen ikäero on 8vuotta..

vanilja-84 kirjoitti:

Kyse ei ole siis siitä etten ymmärtäisi heidän tehtäviään, itsekin sitä työtä harjoitelleena (lähihoitaja), ongelma on se että sellainen apu nähdään minulle tarpeelliseksi, koska homma ei toimi, mutta yhteistä ratkaisua ei tilanteeseen ole vieläkään löytynyt.

Esikoisella mahdollisesti onkin mielenterveysongelmia, uskon kuitenkin että niitä olisi voitu ja ennen kaikkea olisi pitänyt voida hoitaa ja tutkia ilman huostaanottoa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Tähän voisin lisätä, että nykyinen mieheni ei ole esikoisen isä, ja erosin hänen isästään juomisen ja väkivaltaiseksi yltyneen mustasukkaisuuden takia. Siksi en pidä hänen "pahaanoloonsa" itseäni ainakaan yksin syypäänä. Sossu oli myös tietoinen tästä erosotkusta, mutta ei koskaan tehnyt mitään selvittääkseen isän tilannetta, enkä myöskään pystynyt estämään pojan vierailuja isän luona, melkein sain syytteen yrittämisestä.

Olen taas raskaana.. kyllä. Jos esikoinen olisi otettu huostaan aiemmin en välttämattä olisi, mutta olin jo 7kk kun tämä tapahtui joten asian peruminen aika mahdotonta :(

Osaan ehkäisyn.. siitä lisätiedoksi että nykyisen pienokaisen ja esikoisen ikäero on 8vuotta..

Lue lisää

"Kyse ei ole siis siitä etten ymmärtäisi heidän tehtäviään, itsekin sitä työtä harjoitelleena (lähihoitaja)"

Et kai sinä nyt rinnasta jonkun lähihoitajan työtä yliopistokoulutetun sosiaalityöntekijän tai psykologin työn rinnalle? Sosionomit (amk) on erikseen, mutta en puhu heistä nyt. Lähihoitajilla vaatimattomin suoriutumisvaatimus työssään ja koulutuksessaan. Mihinkään hommaan ei pääse Suomessa yhtä helposti, koska käytännössä mitään lahjoja eikä älyä tarvita.

maisterisnainen kirjoitti:

"Kyse ei ole siis siitä etten ymmärtäisi heidän tehtäviään, itsekin sitä työtä harjoitelleena (lähihoitaja)"

Et kai sinä nyt rinnasta jonkun lähihoitajan työtä yliopistokoulutetun sosiaalityöntekijän tai psykologin työn rinnalle? Sosionomit (amk) on erikseen, mutta en puhu heistä nyt. Lähihoitajilla vaatimattomin suoriutumisvaatimus työssään ja koulutuksessaan. Mihinkään hommaan ei pääse Suomessa yhtä helposti, koska käytännössä mitään lahjoja eikä älyä tarvita.

Lue lisää

Puhe oli perhetyöstä. Lähoitaja opiskelijana, minä olin yhden harjoittelujakson perhetyössä ja kyllä siellä niitä lähihoitajia on toissä.
Perhetyöntekijät eivät ole psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä! vaan juuri lähihoitajia ja sosionomeja..

maisterisnainen kirjoitti:

"Kyse ei ole siis siitä etten ymmärtäisi heidän tehtäviään, itsekin sitä työtä harjoitelleena (lähihoitaja)"

Et kai sinä nyt rinnasta jonkun lähihoitajan työtä yliopistokoulutetun sosiaalityöntekijän tai psykologin työn rinnalle? Sosionomit (amk) on erikseen, mutta en puhu heistä nyt. Lähihoitajilla vaatimattomin suoriutumisvaatimus työssään ja koulutuksessaan. Mihinkään hommaan ei pääse Suomessa yhtä helposti, koska käytännössä mitään lahjoja eikä älyä tarvita.

Lue lisää

http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1358039/perhetyontekijan_koulutus
Vierailija - 21.3.2011 18:47 (8/11)
olen perhetyöntekijä ja perushoitaja (eli nykyään lähihoitaja)

ammatiltani.
Yleensä pyritään siihen,että perheessä käy yksi ja sama työntekijä,poikkeustapauksissa kaksi jos tarve on suuri ja aikoja ei yhdeltä työntekijältä löydy. Ihan kiva ammatti jos tykkää lasten kanssa työskentelystä ja liikkuvasta,itsenäisestä työstä.

vanilja-84 kirjoitti:

http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1358039/perhetyontekijan_koulutus
Vierailija - 21.3.2011 18:47 (8/11)
olen perhetyöntekijä ja perushoitaja (eli nykyään lähihoitaja)

ammatiltani.
Yleensä pyritään siihen,että perheessä käy yksi ja sama työntekijä,poikkeustapauksissa kaksi jos tarve on suuri ja aikoja ei yhdeltä työntekijältä löydy. Ihan kiva ammatti jos tykkää lasten kanssa työskentelystä ja liikkuvasta,itsenäisestä työstä.

Lue lisää

Jonkun anonyymin ihmisen kirjoitus jostain toiselta keskustelupalstalta ei todista yhtään mitään. Tuossakin ketjussa toiset väittää, että pitää olla sosionomi, toiset taas ihan jotain muuta. Joku taisi sanoa olleensa terveydenhoitaja.

Jos nyt jotain haluat todistella, niin olisi uskottavampaa jos koettaisit etsiä jotain ihan virallista faktaa perhetyöntekijöiden koulutsvaatimuksista.

Lähihoitajaksi kyllä tosiaan pääsee lähes kuka vaan, yksikin tapaus sai tutkinnon suoritettua, vaikka oli välissä katkolla huumeriippuvuuden takia. Ja tosiaan nykyään töissä lähihoitajana, kerran tai kaksi ollut katkolla työsuhteen aikanakin, ja kuinkahan monesti ollut huumeissa töissä...? huh huh....

12+15 kirjoitti:

Jonkun anonyymin ihmisen kirjoitus jostain toiselta keskustelupalstalta ei todista yhtään mitään. Tuossakin ketjussa toiset väittää, että pitää olla sosionomi, toiset taas ihan jotain muuta. Joku taisi sanoa olleensa terveydenhoitaja.

Jos nyt jotain haluat todistella, niin olisi uskottavampaa jos koettaisit etsiä jotain ihan virallista faktaa perhetyöntekijöiden koulutsvaatimuksista.

Lähihoitajaksi kyllä tosiaan pääsee lähes kuka vaan, yksikin tapaus sai tutkinnon suoritettua, vaikka oli välissä katkolla huumeriippuvuuden takia. Ja tosiaan nykyään töissä lähihoitajana, kerran tai kaksi ollut katkolla työsuhteen aikanakin, ja kuinkahan monesti ollut huumeissa töissä...? huh huh....

Lue lisää

etsippä kuule itse todisteita päinvastaisesta.. Voihan sitä vaikka kirurgian erikoislääkäri tehdä perhetyötä.. mutta siihen riittää tuo lähihoitajan tutkinto..

http://www.turkuai.fi/public/default.aspx?contentid=31468
Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma

Keskeinen sisältö:
Lapsen ja nuoren hoito ja kasvatustyö 6 ov
Kasvun ja kehityksen tukeminen varhaislapsuudessa 16 ov
Kasvun ja kehityksen tukeminen kouluiässä ja nuoruudessa 6 ov
Sairaan lapsen ja nuoren hoito 12 ov

Työpaikat:
päiväkodit
perhepäivähoito
leikin ja toiminnan ohjaus
kotihoito
LASTENSUOJELUN AVO- JA LAITOSMUODOT
vastasyntyneiden osastot
sairaiden lasten ja nuorten osastot
koulun yleis- ja erityisopetus
koululaisten iltapäivätoiminta ja nuorisotyö

vanilja-84 kirjoitti:

etsippä kuule itse todisteita päinvastaisesta.. Voihan sitä vaikka kirurgian erikoislääkäri tehdä perhetyötä.. mutta siihen riittää tuo lähihoitajan tutkinto..

http://www.turkuai.fi/public/default.aspx?contentid=31468
Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma

Keskeinen sisältö:
Lapsen ja nuoren hoito ja kasvatustyö 6 ov
Kasvun ja kehityksen tukeminen varhaislapsuudessa 16 ov
Kasvun ja kehityksen tukeminen kouluiässä ja nuoruudessa 6 ov
Sairaan lapsen ja nuoren hoito 12 ov

Työpaikat:
päiväkodit
perhepäivähoito
leikin ja toiminnan ohjaus
kotihoito
LASTENSUOJELUN AVO- JA LAITOSMUODOT
vastasyntyneiden osastot
sairaiden lasten ja nuorten osastot
koulun yleis- ja erityisopetus
koululaisten iltapäivätoiminta ja nuorisotyö

Lue lisää

En usko että kirurgian erikoislääkäri voisi tehdä perhetyötä, koska hänellä ei ole siihen soveltuvaa koulutusta. Ei se mene niin, että KAIKKI korkeamman koulutuksen käyneet voivat tehdä mitä vain alemman koulutuksen työtä. Esim. kasvatustieteiden tohtori voisi tehdä katsastusinsinöörin työtä, koska tohtorilla on korkeampi koulutus kuin insinöörillä.

11+20 kirjoitti:

En usko että kirurgian erikoislääkäri voisi tehdä perhetyötä, koska hänellä ei ole siihen soveltuvaa koulutusta. Ei se mene niin, että KAIKKI korkeamman koulutuksen käyneet voivat tehdä mitä vain alemman koulutuksen työtä. Esim. kasvatustieteiden tohtori voisi tehdä katsastusinsinöörin työtä, koska tohtorilla on korkeampi koulutus kuin insinöörillä.

Lue lisää

ei se ollutkaan jutun pointti, vaan se että minun väitettiin vertaavan itseäni (lähihoitaja) psykologeihin ja sosiaalityöntekijöihin.. voihan sellaisenkin koulutuksen omaava ihminen kouluttautua ns. alempaan ammattiin ja tehdä sitä työtä. tod näk. hän kuitenkin ammattia kysyttäessä esittäytyisi paremmalla koulutuksellaan :D

maisterisnainen kirjoitti:

"Kyse ei ole siis siitä etten ymmärtäisi heidän tehtäviään, itsekin sitä työtä harjoitelleena (lähihoitaja)"

Et kai sinä nyt rinnasta jonkun lähihoitajan työtä yliopistokoulutetun sosiaalityöntekijän tai psykologin työn rinnalle? Sosionomit (amk) on erikseen, mutta en puhu heistä nyt. Lähihoitajilla vaatimattomin suoriutumisvaatimus työssään ja koulutuksessaan. Mihinkään hommaan ei pääse Suomessa yhtä helposti, koska käytännössä mitään lahjoja eikä älyä tarvita.

Lue lisää

No, jo on maailmankirjat sekaisin, että oikein "maisteris"akaksi pitää itsensä tituleerata, eikä ole tuon enempää tietoa asiasta, johon katsoo oikeudekseen puuttua! Voi hyvä luoja, mikä typerys!

Ensinnäkin perhetyöntekijät EIVÄT TODELLAKAAN ole sosiaalityöntekijöitä.
Ja sosiaalityöntekijöistäkin vain pienellä prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto.

Lähihoitajat tekevät arvokasta työtä monella alalla, mutta sellaisestahan tuollainen epäihminen ei tietysti tajua enempää kuin sika joulusta. Tuntisin myötähäpeää kirjoituksestasi, jos olisit tunne-elämältäsi yhtään normaalimpi yksilö. Itse et tietysti tajua edes hävetä kirjoitustasi, typerä moukka!

Perhetyöntekijä ei ole mikään holtittomasti ja vastuuttomasti lisääntyvien vanhempien kotiapulainen, vaan on lastensuojelun yliopistokoulutettu työntekijä, jonka tehtävänä on tosiaan tukea vanhemmuutta ja lapsen hyvinvointia ja yrittää turvata lapselle edes jonkinmoiset kehitysmahdollisuudet. Mitä tehdä silloin, kun vanhemmilta puuttuu totaalinen ymmärrys yksinkertaisistakaan arkiaskareista, vanhemmuuteen liittyvistä asioista ja lapsen tarpeista? Aloittaja ei tunnu välittävän lainkaan siitä, miten lapsille käy.

Tiivistettynä on kyse siitä, että hän ei itse kykene vanhemmuuteen eikä kodinhoitoon, mutta tekee lisää lapsia siinä odotellessa, että sosiaalityöntekijä tulisi ja alkaisi kotiapulaisen ja vastuukantajan virkaan. Aloittaja on käsittänyt väärin koko perhetyön tarkoituksen sekä vanhemmuuden velvollisuudet.

Joillakin ihmisillä on oikeasti asenne, että yhteiskunnan tulisi hoitaa vanhemman tehtävät, kun vanhemmat itse keskittyvät pelkästään siittämistouhuihinsa. Annan sosiaalityöntekijöiden työllistämis- ja hyödyntämisneuvojen sijaan neuvon kipittää heti miten sterilisaatioon.

Hirvittää aloituksessa oleva virke:

"Koti ja esikoinen jäivät omilleen". Siis jos lapsi jää perheessä "omilleen" ilman vanhempien huolenpitoa, niin joku heittää todella pahasti. Ja asia todetaan kuin luonnollisena asiana ja "motivaation puute" olla vanhempi on yksi aloittajan oma luonnehdinta omasta tilanteestaan, ei esimerkiksi sairaus, johon saa hoitoa ja josta voi parantua tuen avulla. Silti tulee lisää huollettavia ja heitteille jätettyjä. Pöyristyttävää.

teini-ikäisten äiti kirjoitti:

Perhetyöntekijä ei ole mikään holtittomasti ja vastuuttomasti lisääntyvien vanhempien kotiapulainen, vaan on lastensuojelun yliopistokoulutettu työntekijä, jonka tehtävänä on tosiaan tukea vanhemmuutta ja lapsen hyvinvointia ja yrittää turvata lapselle edes jonkinmoiset kehitysmahdollisuudet. Mitä tehdä silloin, kun vanhemmilta puuttuu totaalinen ymmärrys yksinkertaisistakaan arkiaskareista, vanhemmuuteen liittyvistä asioista ja lapsen tarpeista? Aloittaja ei tunnu välittävän lainkaan siitä, miten lapsille käy.

Tiivistettynä on kyse siitä, että hän ei itse kykene vanhemmuuteen eikä kodinhoitoon, mutta tekee lisää lapsia siinä odotellessa, että sosiaalityöntekijä tulisi ja alkaisi kotiapulaisen ja vastuukantajan virkaan. Aloittaja on käsittänyt väärin koko perhetyön tarkoituksen sekä vanhemmuuden velvollisuudet.

Joillakin ihmisillä on oikeasti asenne, että yhteiskunnan tulisi hoitaa vanhemman tehtävät, kun vanhemmat itse keskittyvät pelkästään siittämistouhuihinsa. Annan sosiaalityöntekijöiden työllistämis- ja hyödyntämisneuvojen sijaan neuvon kipittää heti miten sterilisaatioon.

Hirvittää aloituksessa oleva virke:

"Koti ja esikoinen jäivät omilleen". Siis jos lapsi jää perheessä "omilleen" ilman vanhempien huolenpitoa, niin joku heittää todella pahasti. Ja asia todetaan kuin luonnollisena asiana ja "motivaation puute" olla vanhempi on yksi aloittajan oma luonnehdinta omasta tilanteestaan, ei esimerkiksi sairaus, johon saa hoitoa ja josta voi parantua tuen avulla. Silti tulee lisää huollettavia ja heitteille jätettyjä. Pöyristyttävää.

Lue lisää

Perhetyöntekijä ei todellakaan ole välttämättä mikään yliopistokoulutettu ihminen, anteeksi vaan! EIkä yliopistokoulutus nosta ihmistä meidän tavallisten "duunareiden" yläpuolelle.

ehkäpä Teini-ikäisten äiti ei itse ymmärrä lukemaansa.. mutta jätetään tämäkin viesti tähän ihmisten iloksi :)

Lopuksi: Esikoinen on siis jo 9v ja omilleen jäi siten että kun minä alle yksivuotiaan tarpeisiin vastaamiseen kulutin vä'häiset voimavarani, ei minulla ollut energiaa puuttua esikoisen käytöshäiriöihin tai pahaanoloon, ainakaan rakentavasti. varsinkaan kun siihen ei pyytämälläkään saanut apua mistään.

vanilja-84 kirjoitti:

Perhetyöntekijä ei todellakaan ole välttämättä mikään yliopistokoulutettu ihminen, anteeksi vaan! EIkä yliopistokoulutus nosta ihmistä meidän tavallisten "duunareiden" yläpuolelle.

ehkäpä Teini-ikäisten äiti ei itse ymmärrä lukemaansa.. mutta jätetään tämäkin viesti tähän ihmisten iloksi :)

Lopuksi: Esikoinen on siis jo 9v ja omilleen jäi siten että kun minä alle yksivuotiaan tarpeisiin vastaamiseen kulutin vä'häiset voimavarani, ei minulla ollut energiaa puuttua esikoisen käytöshäiriöihin tai pahaanoloon, ainakaan rakentavasti. varsinkaan kun siihen ei pyytämälläkään saanut apua mistään.

Lue lisää

Miten ja miksi Herranjumala, sinä sitten noilla "vähäisillä voimavaroilla" ja ne tiedostaen olet hankkiutunut yhä uudelleen raskaaksi???!!! Eikö äly tai mikään ymmärrys kerro, että yhden lapsen kanssa on helpompaa kuin kolmen lapsen kanssa? Se siivoaminenkin. Vai oletko laskenut sen varaan, että lapset vaan sijoitetaan muualle sitä mukaa, kun sinä tehtailet heitä toisen vastuuttoman loiseläjän kanssa ja sinua panopatjana pitävän hyypiön kanssa ja sinä ihmettelet kuin oman elämäsi sivustakatsojana, että mitä muiden ihmisten velvollisuuksiin kuuluu omassa elämässäsi!? Sinun tässä tulisi ymmärtää mitkä ovat vanhemman ja äidin velvollisuudet ja sinun tulisi ymmärtää että ehkäisy on kaiken a ja o, jos kerran seksiä harrastaa. Täysin vastuutonta ja asennevammaista.

Minä kannatan entistä lainsäädäntöä, joka esti tietyiltä kansanosilta lisääntymisen pakkosteriloinnilla jne.

Elämän kriiseissä niinpä.. ja "isoksi avuksi" nuo olivatkin kun kriisi-> esikoiseni pahaolo oli vielä autettavissa. Sohvalla istuivat ja lässyttivät vauvasta.

Minä en ole mielestäni masentunut, en ainakaan siinä määrin etten pääsisi aamuisin sängystä ylös, saisi laitettua lapsilleni ruokaa ja pestyä heidän vaatteitaan. Energia ja keinot eivät vain riittäneet lapsen pahanolon auttamiseen.
Iso osa energiasta kului myös viranomaisten kanssa taistellessa, sillä he tahtoivat "tarjota apua" minulle (psykologi) ja vauvalle (äiti-vauva-ryhmät), MUTTA EIVÄT esikoiselle.

Potku Persuksille :) Kyllä kiitos.. potkittu on.. tuntuu vain että lähinnä päähän. Siihen "Persukseen" perhetyö ei nimittäin ole osunut vaikka se melkein onkin maalattu puna-valkoraidalliseksi maalitauluksi.

Jos tuo todella pitää paikkansa että olet YH.. no huh. Kakaraparka omia sanojaSI lainatakseni.. Voimia sulle kuitenkin, vaikka sulle ei ole ongelmies myötä kehittynyt myötätuntoa, niin mulla sitä riittää..

vanilja-84 kirjoitti:

Elämän kriiseissä niinpä.. ja "isoksi avuksi" nuo olivatkin kun kriisi-> esikoiseni pahaolo oli vielä autettavissa. Sohvalla istuivat ja lässyttivät vauvasta.

Minä en ole mielestäni masentunut, en ainakaan siinä määrin etten pääsisi aamuisin sängystä ylös, saisi laitettua lapsilleni ruokaa ja pestyä heidän vaatteitaan. Energia ja keinot eivät vain riittäneet lapsen pahanolon auttamiseen.
Iso osa energiasta kului myös viranomaisten kanssa taistellessa, sillä he tahtoivat "tarjota apua" minulle (psykologi) ja vauvalle (äiti-vauva-ryhmät), MUTTA EIVÄT esikoiselle.

Potku Persuksille :) Kyllä kiitos.. potkittu on.. tuntuu vain että lähinnä päähän. Siihen "Persukseen" perhetyö ei nimittäin ole osunut vaikka se melkein onkin maalattu puna-valkoraidalliseksi maalitauluksi.

Jos tuo todella pitää paikkansa että olet YH.. no huh. Kakaraparka omia sanojaSI lainatakseni.. Voimia sulle kuitenkin, vaikka sulle ei ole ongelmies myötä kehittynyt myötätuntoa, niin mulla sitä riittää..

Lue lisää

et vain ap taida kestää sitä, kun jotkut eivät ns"paijaa päätäsi" vaan läiskäisee faktat pöytään.

todellakin ihmettelen, että miksi teit aina vain enempi lapsia, jos miehestä ei ollut mitään apua, ehkäisy on keksitty.
ja tottakai varmaan esikoisenne on ainakin tällä hetkellä masentunut, kun äiti hyysää kahta nuorempaa lasta, mutta esikoinen ei enää kelpaakaan perheeseen koska oli "ongelmia" lapsen kanssa.
ja lapset vaistoavat aikuisten väliset tunnetilat, tiesitkö tämän..

ehkä sossu piti parhaana päätöksenä ottaa esikoisenne pois teiltä, kun huomasi että sinulla ei ole edes mitään halua ja jaksamista hoitaa omaa lastasi, kun hän ei olekaan pieni "söpö nyytti" joka on hiljaa nurkassa hymyilemässä äitille.

ota itseäsi niskasta kiinni ja ala ottamaan sitä maankuulua vastuuta.

miten ennen vanhemmat kykenivät hoitamaan suurperheitä joissa oli 4-6 lasta ilman mitään perhetyöntekijöitä? se oli sitä aikaa kun OLI PAKKO PÄRJÄTÄ. äitini on 4 lapsen yh ja sai meidät kaikki kasvatettua aikuisiksi työssäkäyviksi ihmisiksi. ja ihan tiedoksi ette ihmettele missä isäni oli, niin isäni kuoli ollessani pieni.

on se kumma kun ollaan itkemässä apua joka suunnalta kun perhettä aletaan perustamaan. se on ihan oma päätös haluaako perustaa perheen vai ei. ja silloin kun jotain päätöksiä tehdään, niin niistä myös kannetaan vastuu.

sori nyt vaan! kirjoitti:

et vain ap taida kestää sitä, kun jotkut eivät ns"paijaa päätäsi" vaan läiskäisee faktat pöytään.

todellakin ihmettelen, että miksi teit aina vain enempi lapsia, jos miehestä ei ollut mitään apua, ehkäisy on keksitty.
ja tottakai varmaan esikoisenne on ainakin tällä hetkellä masentunut, kun äiti hyysää kahta nuorempaa lasta, mutta esikoinen ei enää kelpaakaan perheeseen koska oli "ongelmia" lapsen kanssa.
ja lapset vaistoavat aikuisten väliset tunnetilat, tiesitkö tämän..

ehkä sossu piti parhaana päätöksenä ottaa esikoisenne pois teiltä, kun huomasi että sinulla ei ole edes mitään halua ja jaksamista hoitaa omaa lastasi, kun hän ei olekaan pieni "söpö nyytti" joka on hiljaa nurkassa hymyilemässä äitille.

ota itseäsi niskasta kiinni ja ala ottamaan sitä maankuulua vastuuta.

miten ennen vanhemmat kykenivät hoitamaan suurperheitä joissa oli 4-6 lasta ilman mitään perhetyöntekijöitä? se oli sitä aikaa kun OLI PAKKO PÄRJÄTÄ. äitini on 4 lapsen yh ja sai meidät kaikki kasvatettua aikuisiksi työssäkäyviksi ihmisiksi. ja ihan tiedoksi ette ihmettele missä isäni oli, niin isäni kuoli ollessani pieni.

on se kumma kun ollaan itkemässä apua joka suunnalta kun perhettä aletaan perustamaan. se on ihan oma päätös haluaako perustaa perheen vai ei. ja silloin kun jotain päätöksiä tehdään, niin niistä myös kannetaan vastuu.

Lue lisää

En kaipaa mitään ”pään paijausta” niin kuin niin nerokkaasti ilmaisit, ja ainoa joka tässä mitään faktoja on lyönyt pöytään olen minä! Kitisin yli vuodenajan pojan pahoinvoinnista sossulle mutta mitään apua ei tarjottu. Puhuin päiväkodin kanssa, joka pienellä painostuksella tekikin LSilmoituksen ja pyysi esikoiselle perheneuvolan psykiatrin asiakkuutta ja ”kesäperhettä” lapselle, jotta itse saisin hiukan vapaata. Näihin sossu ei reagoinut mitenkään, vasta kun pojalla ilmeni käytösongelmia koulussa niihin puututtiin tällä NS. perhetyöllä joka siis ei edes tavannut poikaa 10ntä kertaa.
Minulla on edelleen vain toistaiseksi 2 lasta ja esikoisen ongelmat alkoivat jo ennen toisen odotusta. Myös esikoinen odotti pikkusisarusta kovasti ja joutuessaan sijoitukseen suri nimenomaan tätä suhteen menetystä, eli ei todellakaan jäänyt sisaruksensa varjoon, tai ainakaan näin itse kokenut. Lisäksi minä en missään vaiheessa hyljännyt lastani tämän yhteiskunnan pyöriin, ”et viekää ongelma lapsi pois”, siitä huolimatta että jotkut älypää viranomaiset väittivät sen olevan lapsen kannalta parempi. Kerroin siis lapselleni taistelustani hänen auttamisekseen ja myös siitä että vastustin ja yhä vastustan huostaanottoa. Ja kuten jo tuolla aiemmin jossain sanoin oli esikoinen jo iso 8v rotkale kun nuorempi syntyi, joten hän ei enää vuosiin ollut ollut mikään ”söpö pieni nyytti”.
Ennen pärjättiin siksi että suku ja ystävät oli lähellä ja muodostivat tiukan ja turvallisen tukiverkon. Nykyajan työllisyys tilanne yms seikat pakottavat perheelliset hakeutumaan sinne missä työtä ja toimeentuloa on tarjolla, joka usein tarkoittaa sitä että asutaan kaukana isovanhemmista ja sukulaisista, jolloin tätä tukiverkkoa ei enää ole. Minä olin perheeni jo perustanut vuosia aiemmin ennen kuin esikoinen alkoi oireilemaan että se siitä ”avun itkemisestä”. Sinulle on ilmeisesti ihan vieras käsite lapsen masennus, joka ei todellakaan välttämättä johdu huonosta kodista. Syynä voi olla esim. koulukiusaaminen, jonka syitä on lukuisia. vanhemman menetys, johon syitä lukuisia. tai traumaattinen kokemus, joka sekin voinut sattua ihan muualla kuin kotona. Joten menepäs ittees ja hanki suvaitsevaisuutta tai pidä pääs kiinni.

Lisäksi harjoita noita lukutaitojasi! En pyytänyt tiukkapipoista mielipidettäsi asioihini vaan neuvoa ja ehdotuksia perhetyön kanssa toimimiseen.

vanilja-84 kirjoitti:

Elämän kriiseissä niinpä.. ja "isoksi avuksi" nuo olivatkin kun kriisi-> esikoiseni pahaolo oli vielä autettavissa. Sohvalla istuivat ja lässyttivät vauvasta.

Minä en ole mielestäni masentunut, en ainakaan siinä määrin etten pääsisi aamuisin sängystä ylös, saisi laitettua lapsilleni ruokaa ja pestyä heidän vaatteitaan. Energia ja keinot eivät vain riittäneet lapsen pahanolon auttamiseen.
Iso osa energiasta kului myös viranomaisten kanssa taistellessa, sillä he tahtoivat "tarjota apua" minulle (psykologi) ja vauvalle (äiti-vauva-ryhmät), MUTTA EIVÄT esikoiselle.

Potku Persuksille :) Kyllä kiitos.. potkittu on.. tuntuu vain että lähinnä päähän. Siihen "Persukseen" perhetyö ei nimittäin ole osunut vaikka se melkein onkin maalattu puna-valkoraidalliseksi maalitauluksi.

Jos tuo todella pitää paikkansa että olet YH.. no huh. Kakaraparka omia sanojaSI lainatakseni.. Voimia sulle kuitenkin, vaikka sulle ei ole ongelmies myötä kehittynyt myötätuntoa, niin mulla sitä riittää..

Lue lisää

Mun lapsi on kaikkea muuta muttei parka, hyvä koulussa fiksu nuori kohta jo omillaan elävä.Muita ongelmia ei mulla ole ollut kun huono toimeentulo, mutta siihenkin tottuu kun suhteuttaa menot tuloihin ei siinä mitään sääliä kerjätä. Tavallista elämää nyky Suomessa hyvin monen yh kohdalla. Ei ole koskaan lapsi ollut hustaanottolistoilla eikä muutenkaan silmätikkuna.Lapseni hoito ja kotini hoito on ollut elämäni kunniatehtävä ja ilo. Mutta sitä ihmettelen jos et noidenkaan lasten kanssa pärjää/jaksa pitääkö niitä tehtailla lisää yhteiskunnan huostaanotettavaksi, jossain mättää ja pahasti varmaan myös sillä lasten isällä, eli piuhat poikki suosittelen....

Äly hoi... kirjoitti:

Mun lapsi on kaikkea muuta muttei parka, hyvä koulussa fiksu nuori kohta jo omillaan elävä.Muita ongelmia ei mulla ole ollut kun huono toimeentulo, mutta siihenkin tottuu kun suhteuttaa menot tuloihin ei siinä mitään sääliä kerjätä. Tavallista elämää nyky Suomessa hyvin monen yh kohdalla. Ei ole koskaan lapsi ollut hustaanottolistoilla eikä muutenkaan silmätikkuna.Lapseni hoito ja kotini hoito on ollut elämäni kunniatehtävä ja ilo. Mutta sitä ihmettelen jos et noidenkaan lasten kanssa pärjää/jaksa pitääkö niitä tehtailla lisää yhteiskunnan huostaanotettavaksi, jossain mättää ja pahasti varmaan myös sillä lasten isällä, eli piuhat poikki suosittelen....

Lue lisää

Toistetaan nyt vielä kerran lyhyesti josko se menisi sinnekin perille!
Esikoisen kanssa, hänen ja omien ongelmieni ristitulessa en pärjännyt, varsinkaan ku Lapselle ei saatu minkäänlaista apua tilanteeseen. Tällä hetkellä ei ole muita ongelmia kuin nuo sohvalla istuvat kyttääjät, jotka eivät missään vaiheessa ole osanneet olla avuksi, vain ja ainoastaan aiheuttaneet lisää stressiä.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9098848#comment-50265636
täältä löytyy myös kymmenien muiden kokemuksia "Perhetyön avusta", jospa perehtyisit asiaan..

Tämäkin ihan kullanarvoinen neuvo, mutta minä en ole kokenut vaikeaksi hoitaa asioita tai kauppareissuja lasteni kanssa. Minä en myöskään saa lastenhoitoapua kavereilta, enkä sukulaisilta ja oma elämä pyöriikin siksi kotona. Ehkäpä se juuri onkin väsymykseni syy, ettei vapaa-aikaa minulla ole, eikä perhetyö siis suostu olemaan esim iltaisin lapsen kanssa että pääsisin vaikkapa kaverin kanssa elokuviin ja mieheni ei myöskään ole kotona, niin että pääsisin hetkeksi eroon arjen pyörityksestä.

Perheneuvolasta minullakin on hyviä kokemuksia ja käynkin siellä 1-2krt/kk juttelemassa, perhetyöntekijöillekin olen puhunut asioistani ja ajatuksistani, mutta heillä ei ainakaan vielä ole ollut tarjota sellaista tukea kuin kaipaan.

Mulla onkin sama sossu molemmissa asioissa, herra yksin tietää miksi! ja siksi hän ei myönnä tukea myöskään lastensuojelun kautta..

Sossun mielestä tämä ei ole turhaa, vaan tuiki tarpeellista perheellemme, silti viimeisen 2 vuoden aikana emme ole tehneet yhtään kirjallista asiakassuunnitelmaa, jossa olisi tarkasti ja kaikkia tyydyttävällä tavalla määritelty perhetyön tehtävät. Viime syksynä sossu jopa kirjasi että perhetyö auttaa ihan konkreettisesti kodinhoidossa, jolloin toinen meillä käyvistä työtekijöistä kerran tiskasi (seurauksella että jouduin puolet tiskaamaan uudestaan) ja kerran ulkoili lapsemme kanssa (seurauksella että rattaidemme heittokahvan mekanismi hajosi). Ja en huomauttanut näistä vastoinkäymisistä perhetyöhön, mutta enempää konkreettista apua kirjatusta suunnitelmasta huolimatta ei herunut, vain sohvalla istumista. Ja nyt ei suostu Sossu lopettamaan perhetyötä vaan uhkailee huostaanotolla avusta kieltäytymisen varjolla.

vanilja-84 kirjoitti:

Mulla onkin sama sossu molemmissa asioissa, herra yksin tietää miksi! ja siksi hän ei myönnä tukea myöskään lastensuojelun kautta..

Sossun mielestä tämä ei ole turhaa, vaan tuiki tarpeellista perheellemme, silti viimeisen 2 vuoden aikana emme ole tehneet yhtään kirjallista asiakassuunnitelmaa, jossa olisi tarkasti ja kaikkia tyydyttävällä tavalla määritelty perhetyön tehtävät. Viime syksynä sossu jopa kirjasi että perhetyö auttaa ihan konkreettisesti kodinhoidossa, jolloin toinen meillä käyvistä työtekijöistä kerran tiskasi (seurauksella että jouduin puolet tiskaamaan uudestaan) ja kerran ulkoili lapsemme kanssa (seurauksella että rattaidemme heittokahvan mekanismi hajosi). Ja en huomauttanut näistä vastoinkäymisistä perhetyöhön, mutta enempää konkreettista apua kirjatusta suunnitelmasta huolimatta ei herunut, vain sohvalla istumista. Ja nyt ei suostu Sossu lopettamaan perhetyötä vaan uhkailee huostaanotolla avusta kieltäytymisen varjolla.

Lue lisää

Vanilja-84, sun kirjoituksiesi sisältö koostuu toisten työn ja perhetyön arvostelusta, mutta et ole yhdessäkään kommentissasi kertonut, mitä olet ITSE aikonut tehdä elämälläsi tai mitä suunitelmia sinulla omalle ja lasten varalle on. Miten elätät perheesi, kun jäät yksinhuoltajaksi? Miten aiot kouluttautua ja kouluttaa lapsesi? Miten jaksamista sitten yksinhuoltajana, kun et nytkään jaksa etkä pysty mihinkään? Mitä esimerkiksi isoin lapsesi tuntee tästä tilanteesta, ja miten hän voi nyt? Etkö käy häntä tapaamassa tai eikö sinua kiinnosta, mitä hänelle kuuluu?

Olet erehtynyt ja käsittänyt väärin koko jutun, kun ajattlet että perhetyö on lapsenvahtipalvelua, siivoamista ja omien hommiesi hoitoa. Jutuistasi välittyy vaikutelma, kuin olisit oman elämäsi sivustakatsoja ja odottaisit että muut ratkovat itse aiheuttamasi ongelmat. Missä omanarvontuntosi, äitinä olemisen ylpeys ja vastuunotto omasta elämästä on? Vastaa näihin kysymyksiin, ja lakkaa tuo perhetyöntekijöiden ja heidän "työn jälkensä" arvostelu. Et sinä ole herraskartanon valtiatar, joka pitää virkamiehiä palkollisinaan ja piikoinaan, joita sinulla on oikeus ojentaa työn huonosta jäljestä.

Ei ihme, että heiltä palaa käämit. Palais multakin moisen edessä.

17+19 kirjoitti:

Vanilja-84, sun kirjoituksiesi sisältö koostuu toisten työn ja perhetyön arvostelusta, mutta et ole yhdessäkään kommentissasi kertonut, mitä olet ITSE aikonut tehdä elämälläsi tai mitä suunitelmia sinulla omalle ja lasten varalle on. Miten elätät perheesi, kun jäät yksinhuoltajaksi? Miten aiot kouluttautua ja kouluttaa lapsesi? Miten jaksamista sitten yksinhuoltajana, kun et nytkään jaksa etkä pysty mihinkään? Mitä esimerkiksi isoin lapsesi tuntee tästä tilanteesta, ja miten hän voi nyt? Etkö käy häntä tapaamassa tai eikö sinua kiinnosta, mitä hänelle kuuluu?

Olet erehtynyt ja käsittänyt väärin koko jutun, kun ajattlet että perhetyö on lapsenvahtipalvelua, siivoamista ja omien hommiesi hoitoa. Jutuistasi välittyy vaikutelma, kuin olisit oman elämäsi sivustakatsoja ja odottaisit että muut ratkovat itse aiheuttamasi ongelmat. Missä omanarvontuntosi, äitinä olemisen ylpeys ja vastuunotto omasta elämästä on? Vastaa näihin kysymyksiin, ja lakkaa tuo perhetyöntekijöiden ja heidän "työn jälkensä" arvostelu. Et sinä ole herraskartanon valtiatar, joka pitää virkamiehiä palkollisinaan ja piikoinaan, joita sinulla on oikeus ojentaa työn huonosta jäljestä.

Ei ihme, että heiltä palaa käämit. Palais multakin moisen edessä.

Lue lisää

Aivan samaa olen tätä ketjua lukiessa ihmetellyt itsekkin. Vaniljalla tuntuu olevan käsitys, että kun hän sanoo tarvitsevansa jonkun siivoamaan ja hoitamaan lapsia, niin sormia napsauttamalla niin on tapahduttava. Yhteiskunnan on huolehdittava kaikista tarpeista, ilman että hän olisi mitenkään tilivelvollinen asioistaan yhteiskunnalle. Eikä ymmärrystä riitä siihen, että tukihenkilöitä ja kodinhoidon apua ei ole pilvin pimein saatavilla, vaan kun hän haluaa sellaisen, on sossun sellainen järjestettävä. On paljon ihmisiä, jotka ovat oikeasti vaikeassa tilanteessa, esim. Perheessä lapsi kuolee, jolloin vanhemmat ihan oikeasti eivät jaksa huolehtia jäljelle jäävien lasten hyvinvoinnista ja kodinhoidosta, jolloin tukea tarvitaan todella paljon. Tottakai tällaiset oikeasti apua tarvitsevat laitetaan etusijalle motivaation puutteesta kärsiviin nähden.

Ristiriitaisuuksia löytyy kirjoituksista pilvin pimein, esim. Ehkäisyasiat kuulemma kunnossa, viimeisin lapsikin suunniteltu, kuten lauseesta voisi päätellä "Olen taas raskaana.. kyllä. Jos esikoinen olisi otettu huostaan aiemmin en välttämattä olisi" ja sitten taas väittämä "kumiallergian vuoksi kondomin käyttö mahdotanta tai liian kallista ja pillereitä olen syönyt niinkuin pitää " viittaisi siihen että lapsi oli kuin olikin vahinkoraskaus.

Vikaa on kaikkialla muualla, sossussa, perhetyöntekijöissä, esikoisen isässä ja nuorempienkin isässä, mutta ei vaniljassa itsessään.
Ja aina tämä sama virsi, hän haluaa kotipalvelun apua, vaikka kriteerit sen saamiseen ei täyty. Eli hän haluaa siivous ja lastenhoitoapua ilmaiseksi, kun meidän muiden tavallisten tallaajien tarvitsee siitä maksaa, jos sellaista haluamme. Kertaakaan ei ole vastannut kysymykseen, minkä takia jonkun toisen pitäisi siivota ja hoitaa lapsia, eikä häntä itseään pitäisi motivoida siihen. Kodin ja yhden lapsen hoito kyllä hoituu yhdeltäkin ihmiseltä, jos lapsen isä ei kerran ole kuvioissa enää mukana.

17+19 kirjoitti:

Vanilja-84, sun kirjoituksiesi sisältö koostuu toisten työn ja perhetyön arvostelusta, mutta et ole yhdessäkään kommentissasi kertonut, mitä olet ITSE aikonut tehdä elämälläsi tai mitä suunitelmia sinulla omalle ja lasten varalle on. Miten elätät perheesi, kun jäät yksinhuoltajaksi? Miten aiot kouluttautua ja kouluttaa lapsesi? Miten jaksamista sitten yksinhuoltajana, kun et nytkään jaksa etkä pysty mihinkään? Mitä esimerkiksi isoin lapsesi tuntee tästä tilanteesta, ja miten hän voi nyt? Etkö käy häntä tapaamassa tai eikö sinua kiinnosta, mitä hänelle kuuluu?

Olet erehtynyt ja käsittänyt väärin koko jutun, kun ajattlet että perhetyö on lapsenvahtipalvelua, siivoamista ja omien hommiesi hoitoa. Jutuistasi välittyy vaikutelma, kuin olisit oman elämäsi sivustakatsoja ja odottaisit että muut ratkovat itse aiheuttamasi ongelmat. Missä omanarvontuntosi, äitinä olemisen ylpeys ja vastuunotto omasta elämästä on? Vastaa näihin kysymyksiin, ja lakkaa tuo perhetyöntekijöiden ja heidän "työn jälkensä" arvostelu. Et sinä ole herraskartanon valtiatar, joka pitää virkamiehiä palkollisinaan ja piikoinaan, joita sinulla on oikeus ojentaa työn huonosta jäljestä.

Ei ihme, että heiltä palaa käämit. Palais multakin moisen edessä.

Lue lisää

Kyselyn pointti oli päästä sopuun perhetyön kanssa siitä mitä he meillä tekevät kun sellainen "apu" on meille tyrkytetty. Kahdessa vuodessa ei olla saatu yhtään järkevää suunnitelmaa tehtyä, niinpä he istuvat kerran viikossa sohvallani, vaikka minä olisin keittiössä ruuanlaitossa ja juttelevat sitten joko keskenään tai huutelevat seinän läpi jotain.

Minusta tilanne on lähinnä stressaava ja turhauttava, enkä koe hyötyneeni Heidän "avustaan" missään vaiheessa millään tavalla. Muista avuista olen edes hiukan hyötynyt.

Että he siis saavat tulla minun kotiini, tehdä mitä lystäävät, naureskella olohuoneessa ja rikkoa vaununi? Sepäs mielenkiintoista!

Komppaan! kirjoitti:

Aivan samaa olen tätä ketjua lukiessa ihmetellyt itsekkin. Vaniljalla tuntuu olevan käsitys, että kun hän sanoo tarvitsevansa jonkun siivoamaan ja hoitamaan lapsia, niin sormia napsauttamalla niin on tapahduttava. Yhteiskunnan on huolehdittava kaikista tarpeista, ilman että hän olisi mitenkään tilivelvollinen asioistaan yhteiskunnalle. Eikä ymmärrystä riitä siihen, että tukihenkilöitä ja kodinhoidon apua ei ole pilvin pimein saatavilla, vaan kun hän haluaa sellaisen, on sossun sellainen järjestettävä. On paljon ihmisiä, jotka ovat oikeasti vaikeassa tilanteessa, esim. Perheessä lapsi kuolee, jolloin vanhemmat ihan oikeasti eivät jaksa huolehtia jäljelle jäävien lasten hyvinvoinnista ja kodinhoidosta, jolloin tukea tarvitaan todella paljon. Tottakai tällaiset oikeasti apua tarvitsevat laitetaan etusijalle motivaation puutteesta kärsiviin nähden.

Ristiriitaisuuksia löytyy kirjoituksista pilvin pimein, esim. Ehkäisyasiat kuulemma kunnossa, viimeisin lapsikin suunniteltu, kuten lauseesta voisi päätellä "Olen taas raskaana.. kyllä. Jos esikoinen olisi otettu huostaan aiemmin en välttämattä olisi" ja sitten taas väittämä "kumiallergian vuoksi kondomin käyttö mahdotanta tai liian kallista ja pillereitä olen syönyt niinkuin pitää " viittaisi siihen että lapsi oli kuin olikin vahinkoraskaus.

Vikaa on kaikkialla muualla, sossussa, perhetyöntekijöissä, esikoisen isässä ja nuorempienkin isässä, mutta ei vaniljassa itsessään.
Ja aina tämä sama virsi, hän haluaa kotipalvelun apua, vaikka kriteerit sen saamiseen ei täyty. Eli hän haluaa siivous ja lastenhoitoapua ilmaiseksi, kun meidän muiden tavallisten tallaajien tarvitsee siitä maksaa, jos sellaista haluamme. Kertaakaan ei ole vastannut kysymykseen, minkä takia jonkun toisen pitäisi siivota ja hoitaa lapsia, eikä häntä itseään pitäisi motivoida siihen. Kodin ja yhden lapsen hoito kyllä hoituu yhdeltäkin ihmiseltä, jos lapsen isä ei kerran ole kuvioissa enää mukana.

Lue lisää

Koska viimeisin lapsi on yhä masussa viittasin jo syntyneeseen nuorempaan lapseeni joka siis kyllä oli suunniteltu.

Minä en ole vastannut kysymyksenn minkä takia jonkun muun pitäisi siivota, koska en halua kyseistä apua kotiini ollenkaan!

JOS jossain kaipaisin apua kotiini tulevilta ihmisiltä se OLISI perheen ja kodinhoidossa auttamista. Mutta EN halua heitä tänne, he eivät ole onnistuneet minua motivoimaan mihinkään, koska jaksamiseni vähenemisen syyt ovat muualla, johon en ole apua saanut, tai ainakaan kokenut saaneeni.

Minun täytyy kuitenkin OTTAA VASTAAN TUO "APU", joten pyysin neuvoja tehdäkseni siitä meille kaikille edes siedettävää. Ilmeisesti kysyttyyn asian kovinkaan monella ei ole täällä kokemukseen pohjautuvia neuvoja vaan vain halua moralisoida ja haukkua jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevia ihmisiä.

vanilja-84 kirjoitti:

Kyselyn pointti oli päästä sopuun perhetyön kanssa siitä mitä he meillä tekevät kun sellainen "apu" on meille tyrkytetty. Kahdessa vuodessa ei olla saatu yhtään järkevää suunnitelmaa tehtyä, niinpä he istuvat kerran viikossa sohvallani, vaikka minä olisin keittiössä ruuanlaitossa ja juttelevat sitten joko keskenään tai huutelevat seinän läpi jotain.

Minusta tilanne on lähinnä stressaava ja turhauttava, enkä koe hyötyneeni Heidän "avustaan" missään vaiheessa millään tavalla. Muista avuista olen edes hiukan hyötynyt.

Että he siis saavat tulla minun kotiini, tehdä mitä lystäävät, naureskella olohuoneessa ja rikkoa vaununi? Sepäs mielenkiintoista!

Lue lisää

"Että he siis saavat tulla minun kotiini, tehdä mitä lystäävät, naureskella olohuoneessa ja rikkoa vaununi? Sepäs mielenkiintoista!"

Kyllä, he saavat tulla kotiisi, koska sinulta on jouduttu huostaanottamaan yksi lapsi. Se on todella huolestuttavaa, eikö sinusta? Olet tässä moneen otteeseen sanonut että Esikoisesi olisi tarvinnut apua, vaikka tutkimuksista huolimatta mitään "vikaa" ei lapsesta löytynyt. Jotenkin vain saan kirjoituksistasi sellaisen kuvan, että koet esikoisen pahan olon olevan jokin vika lapsessa, jolla ei ole mitään tekemistä sinun kanssasi. Eli apua tarvitsee ainoastaan Esikoinen, ei koko perhe. Toisaalla kirjoitit, että huostaanotto on tapahtunut helmikuussa, toisaalla kirjoitit että kesäkuun lopussa, mutta tiedätkö yhtään miten esikoisella nyt menee? Onko huostaanotto auttanut lasta?
Sanoisin vielä että tämän perhetyön tarkoitus nyt ei olekkaan hyödyttää SINUA vaan perhettä. Vaikka jokin asia nyt ei ehkä olisikaan kauhean kivaa, niin kyllä se pitää tehdä ja kestää jos se on lasten parhaaksi. Se on sitä vanhemmuutta. Ja olen muuten täysin varma, että he eivät tule luoksesi sitä varten jotta saisivat sinulle naureskella.

Emmi-Lotta kirjoitti:

"Että he siis saavat tulla minun kotiini, tehdä mitä lystäävät, naureskella olohuoneessa ja rikkoa vaununi? Sepäs mielenkiintoista!"

Kyllä, he saavat tulla kotiisi, koska sinulta on jouduttu huostaanottamaan yksi lapsi. Se on todella huolestuttavaa, eikö sinusta? Olet tässä moneen otteeseen sanonut että Esikoisesi olisi tarvinnut apua, vaikka tutkimuksista huolimatta mitään "vikaa" ei lapsesta löytynyt. Jotenkin vain saan kirjoituksistasi sellaisen kuvan, että koet esikoisen pahan olon olevan jokin vika lapsessa, jolla ei ole mitään tekemistä sinun kanssasi. Eli apua tarvitsee ainoastaan Esikoinen, ei koko perhe. Toisaalla kirjoitit, että huostaanotto on tapahtunut helmikuussa, toisaalla kirjoitit että kesäkuun lopussa, mutta tiedätkö yhtään miten esikoisella nyt menee? Onko huostaanotto auttanut lasta?
Sanoisin vielä että tämän perhetyön tarkoitus nyt ei olekkaan hyödyttää SINUA vaan perhettä. Vaikka jokin asia nyt ei ehkä olisikaan kauhean kivaa, niin kyllä se pitää tehdä ja kestää jos se on lasten parhaaksi. Se on sitä vanhemmuutta. Ja olen muuten täysin varma, että he eivät tule luoksesi sitä varten jotta saisivat sinulle naureskella.

Lue lisää

lapsi sijoitettiin kiirrellisesti helmikuussa, lopullinen huostaanotto varmistui vasta kesäkuunkopulla jolloin hän siirtyi vastaanottokodista perhekotiin. Ja kyllä olen tavannut lastani kokoajan noin 2-3krt/vk Lapsen tilanne on ollut niin epävakaa ja on odotettu kokoajan jotain lopullista päätöstä että vastaanotto kodissakaan hänelle ei mitään tutkimuksia tai tukea järjestetty. Näistä asioista päätetään vasta kesän jälkeen NK siirtopalaverissa jossa lapsen asioidenhoito siirtyy meidän perhesossultamme sijaishuollon sossun vastuulle. sitä ennen lapsi vain majailee edeleen ilman mainittavampaa apua huostaanotettuna.

Lisäksi en väittänyt heidän naureskelleen minulle vaan ylipäänsä juoruavan olohuoneessamme keskenään jos minä esim ruuanlaiton takia en voi istua heidän seurassaan. He eivät halua seurata keskustelemaan keittiöön kanssani vaikka olen pyytänyt.

Kodin hoitaminen ei ilmeisesti onnistu, kun vieläkin haluaisit siihen apua, vai ihan muuten vaan olisi ihan kiva kun joku siivoaisi puolestasi?

Et taida ihan tietää itsekkään mitä oikein haluat, kannaisi varmaan keskustella tästä niiden perhetyöntekijöiden kanssa. Tottakai on hyvä että he käyvät, onhan jo yksi lapsi jouduttu huostaanottamaan, eli tarkoittaa että kaikki ei todellakaan ole kunnossa. Mikä siinä sitten oikein häiritsee että he käyvät? Sekö että he eivät siivoa ja hoida lapsia? Se nyt kuitenkin on sinun tehtäväsi, he yrittävät keksiä keinoja siihen, miten motivoida sinua tekemään niin. Eihän se nyt mitään auta, jos joku hoitasi kaikki ikävät rutiinit puolestasi, sitä saisi sitten jatkaa hamaan hautaan asti.

Tottakai itse on pärjättävä, miten muutenkaan? Väliaikaisesti apua voi pyytää ja saada, mutta pidemmän päälle on itse pärjättävä. Eikä se väliaikainen avun saaminen tarkoita sitä, että joku kävisi siivoamassa ja hoitamassa lapsia sen aikaa vain kun ne ovat pieniä, höpsistä.

Emmi-Lotta kirjoitti:

Kodin hoitaminen ei ilmeisesti onnistu, kun vieläkin haluaisit siihen apua, vai ihan muuten vaan olisi ihan kiva kun joku siivoaisi puolestasi?

Et taida ihan tietää itsekkään mitä oikein haluat, kannaisi varmaan keskustella tästä niiden perhetyöntekijöiden kanssa. Tottakai on hyvä että he käyvät, onhan jo yksi lapsi jouduttu huostaanottamaan, eli tarkoittaa että kaikki ei todellakaan ole kunnossa. Mikä siinä sitten oikein häiritsee että he käyvät? Sekö että he eivät siivoa ja hoida lapsia? Se nyt kuitenkin on sinun tehtäväsi, he yrittävät keksiä keinoja siihen, miten motivoida sinua tekemään niin. Eihän se nyt mitään auta, jos joku hoitasi kaikki ikävät rutiinit puolestasi, sitä saisi sitten jatkaa hamaan hautaan asti.

Tottakai itse on pärjättävä, miten muutenkaan? Väliaikaisesti apua voi pyytää ja saada, mutta pidemmän päälle on itse pärjättävä. Eikä se väliaikainen avun saaminen tarkoita sitä, että joku kävisi siivoamassa ja hoitamassa lapsia sen aikaa vain kun ne ovat pieniä, höpsistä.

Lue lisää

Itseasiassa kuten jo jonnekin vastasin, yritin jo päästä perhetyöstä eroon, koska koen sen tarpeettomaksi, mutta se on kuulemma peruste huostaanottaa lapsi.
Ja kuka helvetti ei sitä apua kaipaisi, varsinkin kun perheessä pitäisi olla kaksi aikuista jotka yhdessä kantavat vastuun perheestä, näin meillä ei kuitenkaan ole. Ja syy siihen etten jo potkinut miestäni ulos ovesta (helpompi asennoitua kantamaan v asttuu yksin kun on pakko) on Perheneuvolan työntekijän kanssa käyty keskustelu esim siitä miten monet tuet joutuisin yhksi jäämisen ja lapsen syntymän jälkeen hakemaan uusiksi, esim asumistuen kahdesti joten sovimme yhdistävämme nämä ajankohdat, edes hiukan helpottaaksemme sekavaa tilannetta.

vanilja-84 kirjoitti:

Itseasiassa kuten jo jonnekin vastasin, yritin jo päästä perhetyöstä eroon, koska koen sen tarpeettomaksi, mutta se on kuulemma peruste huostaanottaa lapsi.
Ja kuka helvetti ei sitä apua kaipaisi, varsinkin kun perheessä pitäisi olla kaksi aikuista jotka yhdessä kantavat vastuun perheestä, näin meillä ei kuitenkaan ole. Ja syy siihen etten jo potkinut miestäni ulos ovesta (helpompi asennoitua kantamaan v asttuu yksin kun on pakko) on Perheneuvolan työntekijän kanssa käyty keskustelu esim siitä miten monet tuet joutuisin yhksi jäämisen ja lapsen syntymän jälkeen hakemaan uusiksi, esim asumistuen kahdesti joten sovimme yhdistävämme nämä ajankohdat, edes hiukan helpottaaksemme sekavaa tilannetta.

Lue lisää

No tottakai se on peruste huostaanottaa lapsi. Olethan jo "hoitanut" yhden lapsen huostaanottoon, tottakai on syytä tarkkailla, ettei näin käy toisellekkin. Ja tottakai lapsen paha olo lähtee pääsääntöisesti kotioloista, mistäpä muualtakaan? Ei kaupassa häiriköinyt humalainen tms. aiheuta lapseen mitään pitkäaikaista masennusta ja pahaa oloa. Lapsi jonka perusturvallisuus on kunnossa, asiat hyvin jne. kestää aikamoisiakin kolhuja niistä sen koommin vaurioitumatta. Lapsesi oli 7 vuotias kun pyysit apua tähän lapsen pahaan oloon, joten koulu ei ole voinut olla syynä siihen, vaan ihan kotiolot.

Mielestäni sinä yrität nyt vierittää kaiken vastuun kauas pois. Sossu sitä ja tätä, ei ollut sitä ja tätä palvelua, en jaksa hoitaa kotia sossun olisi pitänyt tehdä sekin jne. Kuitenkin aikuisen ihmisen, vanhemman, pitää kyetä ottamaan vastuu itsestään, kodistaan, lapsistaan. Ota vastuu siitä, että et ole ollut riittävä vanhempi esikoisellesi joka on sen takia jouduttu huostaanottamaan, ota vastuu nyt edes nuoremmasta lapsestasi ja tulevasta vauvasta, ota vastuu kodin hoidosta. Vanhemmuus on vastuun ottamista.

Emmi-Lotta kirjoitti:

No tottakai se on peruste huostaanottaa lapsi. Olethan jo "hoitanut" yhden lapsen huostaanottoon, tottakai on syytä tarkkailla, ettei näin käy toisellekkin. Ja tottakai lapsen paha olo lähtee pääsääntöisesti kotioloista, mistäpä muualtakaan? Ei kaupassa häiriköinyt humalainen tms. aiheuta lapseen mitään pitkäaikaista masennusta ja pahaa oloa. Lapsi jonka perusturvallisuus on kunnossa, asiat hyvin jne. kestää aikamoisiakin kolhuja niistä sen koommin vaurioitumatta. Lapsesi oli 7 vuotias kun pyysit apua tähän lapsen pahaan oloon, joten koulu ei ole voinut olla syynä siihen, vaan ihan kotiolot.

Mielestäni sinä yrität nyt vierittää kaiken vastuun kauas pois. Sossu sitä ja tätä, ei ollut sitä ja tätä palvelua, en jaksa hoitaa kotia sossun olisi pitänyt tehdä sekin jne. Kuitenkin aikuisen ihmisen, vanhemman, pitää kyetä ottamaan vastuu itsestään, kodistaan, lapsistaan. Ota vastuu siitä, että et ole ollut riittävä vanhempi esikoisellesi joka on sen takia jouduttu huostaanottamaan, ota vastuu nyt edes nuoremmasta lapsestasi ja tulevasta vauvasta, ota vastuu kodin hoidosta. Vanhemmuus on vastuun ottamista.

Lue lisää

Kyllä vieritän ison osan syytä sossullemme, sillä emme ole saaneet juurikaan sieltä apua, vai väitätkö että on oikein olla auttamatta apua tarvitsevaa lasta, tai auttaa häntä vain viemällä hänet kotoaan. Kuten monesti sanoin pyysin hänelle apua ja taistelin sen puolesta loppuun asti! Sossun toiminnasta ehkä kertoo paljon se, että kun puolentoistavuoden kinuamisen jälkeen saimme paikan perhekuntoutuksesta 01/10 jonka piti alkaa 04/11päätti sossumme sitten huostaanottaa lapsen 02/11. Ja nyt kun ongelmainen lapsi on pois kotoa ja minun on todettu pärjäävän nuoremman kanssa tämä ihanainen sossumme nimenomaan haluaa minut sinne perhekuntoutukseen..

Vastuuta olen kantanut asioista pidempään ja raskaammin kuin moni viisikymppinenkään, joten eipä puututa siihen.. on kuitenkin hetkiä jolloin jokainen kaipaa tukea jaksamiseensa ja jos sitä ei ole lähipiiristä tarjolla, pitäisi lastentakia sosiialihuollon pystyä tällainen tukiverkko tarjoamaan. EI ole oikein että väsyneen ihmisen pitää käyttää vähäiset voimavaransa vielä taistelemiseen avunsannin puolesta, mutta kuten jo huomautin monesti, en laittanut tänne kysymystä tuosta perhetyöstä kuunnellakseni ulkopuolisten jälkiviisaita ohjeita tai muuten umpinielisiä mielipiteitä.

Aloittaja:

Lainaus tekstistäsi 12.7. klo 19.24

"Kyse ei ollutkaan siitä että kaipaisin kodin- ja lastenhoitoapua"

Lainaus tekstistäsi 12.7. klo 1.22:

"Ongelma on se että sossu näkee perhetyön meille tarpeelliseksi, minä toivoisin apua siivoukseen tai lastenhoitoon"

vanilja-84 kirjoitti:

Kyllä vieritän ison osan syytä sossullemme, sillä emme ole saaneet juurikaan sieltä apua, vai väitätkö että on oikein olla auttamatta apua tarvitsevaa lasta, tai auttaa häntä vain viemällä hänet kotoaan. Kuten monesti sanoin pyysin hänelle apua ja taistelin sen puolesta loppuun asti! Sossun toiminnasta ehkä kertoo paljon se, että kun puolentoistavuoden kinuamisen jälkeen saimme paikan perhekuntoutuksesta 01/10 jonka piti alkaa 04/11päätti sossumme sitten huostaanottaa lapsen 02/11. Ja nyt kun ongelmainen lapsi on pois kotoa ja minun on todettu pärjäävän nuoremman kanssa tämä ihanainen sossumme nimenomaan haluaa minut sinne perhekuntoutukseen..

Vastuuta olen kantanut asioista pidempään ja raskaammin kuin moni viisikymppinenkään, joten eipä puututa siihen.. on kuitenkin hetkiä jolloin jokainen kaipaa tukea jaksamiseensa ja jos sitä ei ole lähipiiristä tarjolla, pitäisi lastentakia sosiialihuollon pystyä tällainen tukiverkko tarjoamaan. EI ole oikein että väsyneen ihmisen pitää käyttää vähäiset voimavaransa vielä taistelemiseen avunsannin puolesta, mutta kuten jo huomautin monesti, en laittanut tänne kysymystä tuosta perhetyöstä kuunnellakseni ulkopuolisten jälkiviisaita ohjeita tai muuten umpinielisiä mielipiteitä.

Lue lisää

Aloittaja:

Ensin kerrot, että lapsenne on huostaanotettu kesäkuussa. Tässä kerrotkin, että lapsi on päätetty ottaa huostaan helmikuussa. Ei kai päätöksen ja huostaanoton välillä ole neljää kuukautta? Mitä nämä ristiriitaisuudet tarkoittavat?

totaali-ihmettelijä kirjoitti:

Aloittaja:

Ensin kerrot, että lapsenne on huostaanotettu kesäkuussa. Tässä kerrotkin, että lapsi on päätetty ottaa huostaan helmikuussa. Ei kai päätöksen ja huostaanoton välillä ole neljää kuukautta? Mitä nämä ristiriitaisuudet tarkoittavat?

Lue lisää

lapsi otettiin sijoitettiin kiirellisesti, huostaanoton valmistelun ajaksi ja jota sossulla on 30 30päivää. tämän jälkeen hänelle alettiin etsiä lopullista sijoituspaikkaa ja koska vastustin huostaanottoa hallinto-oikeuden päätös virallisesta huostaanotosta saatiin vasta kesäkuun lopulla, jolloin myös lapseni siirtyi nykyiseen ns. "lopulliseen" sijoituspaikkaansa.

totaali-ihmettelijä kirjoitti:

Aloittaja:

Lainaus tekstistäsi 12.7. klo 19.24

"Kyse ei ollutkaan siitä että kaipaisin kodin- ja lastenhoitoapua"

Lainaus tekstistäsi 12.7. klo 1.22:

"Ongelma on se että sossu näkee perhetyön meille tarpeelliseksi, minä toivoisin apua siivoukseen tai lastenhoitoon"

Lue lisää

toivoin apua, nythän minä tässä yritän juuri miettiä että tarvitsenko tätä siivous ja lastenhoitoapuakaan enää..

Juu näin se on neropatti, ihmisille aiheuttaa traumoja vain huonot kotiolot!
Toivottavasti sinut vielä jossain pimeällä kujalla joku raiskaa/pahoinpitelee niin voit sitten psykiatrin pöydälle mennä söpöttämään kuinka se oli aina niin huolettoman isäsi vika, kun ei tajunnut sulle opettaa itsesuojelua.

Voisiko nyt viimein nämä avuliaat aatut mielipiteinen ja jälkiviisaine neuvoineen kerätä kimpsunsa ja kampsunsa ja suksi sinne paratiisiinsa paistattelemaan omassa ihanuudessaan kun eivät ymmärrä edes mitä kysytään.

Kolkuttavalle avataan ja pyytävälle annetaan!!! Ja PASKANMARJAT!!!

vanilja-84 kirjoitti:

Juu näin se on neropatti, ihmisille aiheuttaa traumoja vain huonot kotiolot!
Toivottavasti sinut vielä jossain pimeällä kujalla joku raiskaa/pahoinpitelee niin voit sitten psykiatrin pöydälle mennä söpöttämään kuinka se oli aina niin huolettoman isäsi vika, kun ei tajunnut sulle opettaa itsesuojelua.

Voisiko nyt viimein nämä avuliaat aatut mielipiteinen ja jälkiviisaine neuvoineen kerätä kimpsunsa ja kampsunsa ja suksi sinne paratiisiinsa paistattelemaan omassa ihanuudessaan kun eivät ymmärrä edes mitä kysytään.

Kolkuttavalle avataan ja pyytävälle annetaan!!! Ja PASKANMARJAT!!!

Lue lisää

miksi sun esikoisella sitten oli paha olla?
oletteko saaneet selkoa tuohon asiaan?
uskaltaako lapsi edes kertoa oikeaa syytä pahaan oloonsa?
millä keinoin yritit parantaa lapsesi pahaa oloa?

ei kukaan voi pahoin henkisesti, ilman mitään syytä.
ja useimmiten lapsen paha olo LÖYTYY KOTIOLOISTA.

vanilja-84 kirjoitti:

Juu näin se on neropatti, ihmisille aiheuttaa traumoja vain huonot kotiolot!
Toivottavasti sinut vielä jossain pimeällä kujalla joku raiskaa/pahoinpitelee niin voit sitten psykiatrin pöydälle mennä söpöttämään kuinka se oli aina niin huolettoman isäsi vika, kun ei tajunnut sulle opettaa itsesuojelua.

Voisiko nyt viimein nämä avuliaat aatut mielipiteinen ja jälkiviisaine neuvoineen kerätä kimpsunsa ja kampsunsa ja suksi sinne paratiisiinsa paistattelemaan omassa ihanuudessaan kun eivät ymmärrä edes mitä kysytään.

Kolkuttavalle avataan ja pyytävälle annetaan!!! Ja PASKANMARJAT!!!

Lue lisää

Kyllähän sun tekstistä jo lukee etttei sulla ole kaikki hyvin ja näin ollen ei kyllä sun lapsillakaan. Lastensuojelu on ihan paikallaan. Herätys pahvi!!

kamalaaaaaa kirjoitti:

Kyllähän sun tekstistä jo lukee etttei sulla ole kaikki hyvin ja näin ollen ei kyllä sun lapsillakaan. Lastensuojelu on ihan paikallaan. Herätys pahvi!!

Kyllä,kuinka nerokkaasti huomattu ettei asiani olekaan Hyvin, en siis turhaan olekaan kinunnut apua vain omaan laiskuuteeni viimeiset kaksi vuotta mikä Huomiokyky sinulla onkaan!!!

Lastensuojelusta en ole käsittääkseni missään vaiheessa kieltäytynyt, sen menetelmistä ja oikeaan aikaan ja paikkaan tarjoamasta avusta on kyllä huutava pula.. Tästä minulla on myös meitä auttaneiden tahojen esim vastaanottokodin ihmettelyä. Mutta nyt kyse oli nimenomaan siitä, että tuota perhetyötä joka minulle tahdotaan aivan välttämättä tarjota, ei olla saatu 2 vuoden aikana toimimaan mitenkään järkevästi.

vanilja-84 kirjoitti:

Kyllä,kuinka nerokkaasti huomattu ettei asiani olekaan Hyvin, en siis turhaan olekaan kinunnut apua vain omaan laiskuuteeni viimeiset kaksi vuotta mikä Huomiokyky sinulla onkaan!!!

Lastensuojelusta en ole käsittääkseni missään vaiheessa kieltäytynyt, sen menetelmistä ja oikeaan aikaan ja paikkaan tarjoamasta avusta on kyllä huutava pula.. Tästä minulla on myös meitä auttaneiden tahojen esim vastaanottokodin ihmettelyä. Mutta nyt kyse oli nimenomaan siitä, että tuota perhetyötä joka minulle tahdotaan aivan välttämättä tarjota, ei olla saatu 2 vuoden aikana toimimaan mitenkään järkevästi.

Lue lisää

Apua laiskuuteesi!!! Siis et voi olla tosissasi! Kannattaisiko vähän potkia itteä liikkeelle tai antaa ne lapset kokonaan pois jos olet noin laiska! Minkä takia sinulle pitäisi tarjota siivousapua tai lastenhoitoapua vain koska olet laiska?? Kyllähän täällä muutkin voisivat heittäytyä laiskoiksi, kyllä meillekin siivousapu kävisi! Taidat kuvitella että sinua koskee aivan eri säännöt kuin toisia?

Ei ole sulla kaikki kotona todellakaan, kukaan ei toivo toiselle että "kujalla raiskattaisiin tai pahoinpideltäisiin" kuten kaunopuheisesti ilmaisit. Hanki itsellesi myös psykiatrin apua, ihan huomattavissa on mistä poikasi ongelmat ovat lähtöisin. Huh huh..

vanilja-84 kirjoitti:

Kyllä,kuinka nerokkaasti huomattu ettei asiani olekaan Hyvin, en siis turhaan olekaan kinunnut apua vain omaan laiskuuteeni viimeiset kaksi vuotta mikä Huomiokyky sinulla onkaan!!!

Lastensuojelusta en ole käsittääkseni missään vaiheessa kieltäytynyt, sen menetelmistä ja oikeaan aikaan ja paikkaan tarjoamasta avusta on kyllä huutava pula.. Tästä minulla on myös meitä auttaneiden tahojen esim vastaanottokodin ihmettelyä. Mutta nyt kyse oli nimenomaan siitä, että tuota perhetyötä joka minulle tahdotaan aivan välttämättä tarjota, ei olla saatu 2 vuoden aikana toimimaan mitenkään järkevästi.

Lue lisää

Laiskuus se todellinen syy on ja se että kuvittelet itseäsi koskevan eri sääntöjen. Myönsitkin sen jo kerran kun puhuit että että ole motivoitunut, vaikka tietoa ja taitoa on.

kamalaaaaaaaa kirjoitti:

Laiskuus se todellinen syy on ja se että kuvittelet itseäsi koskevan eri sääntöjen. Myönsitkin sen jo kerran kun puhuit että että ole motivoitunut, vaikka tietoa ja taitoa on.

Lue lisää

Joo sulta meni toi mun vittuilu selvästi yli hilseen, mut ei se mitään, kerrataan nyt vielä että säkin ymmärrät!!!

Lastensuojelu siis huostaanotti yhden lapseni koska olen laiska. Jokainen masentunut ja vaikeuksien, ei siis yhden vaan useampien elämänalueiden valloittavan kriisin kokeva vanhempi on vain laiska. Niin myös minä.

Olen psykiatrilla käynyt, todettiin lievää masennusta, joka ei kaipaa edes lääkitystä ja käynnit lopetettiin 10n kerran jälkeen, joten se siitä.

En kysynyt mielipidettäsi valintoihini ELÄMÄSSÄNI vaan neuvoja saada tuo minulle tarjottu "APU" eli PERHETYÖ toimimaan kannattavasti kaikkien kannalta, mutta ilmeisesti et kykene vaahtoamiseltasi myötätuntoiseen ajatteluun saati rakentavaan keskusteluun.

vielä kamalampaaaaa kirjoitti:

Apua laiskuuteesi!!! Siis et voi olla tosissasi! Kannattaisiko vähän potkia itteä liikkeelle tai antaa ne lapset kokonaan pois jos olet noin laiska! Minkä takia sinulle pitäisi tarjota siivousapua tai lastenhoitoapua vain koska olet laiska?? Kyllähän täällä muutkin voisivat heittäytyä laiskoiksi, kyllä meillekin siivousapu kävisi! Taidat kuvitella että sinua koskee aivan eri säännöt kuin toisia?

Ei ole sulla kaikki kotona todellakaan, kukaan ei toivo toiselle että "kujalla raiskattaisiin tai pahoinpideltäisiin" kuten kaunopuheisesti ilmaisit. Hanki itsellesi myös psykiatrin apua, ihan huomattavissa on mistä poikasi ongelmat ovat lähtöisin. Huh huh..

Lue lisää

Mä olen kyllä ihmisten kuullut toivovan toisilleen pahempaakin, ja kun hermo menee ihmisten tyhmyyteen ja saman asian toistamiseen, uskon että on tullut pahempaakin joskus suusta päästettyä, mutta onneksi tällainen asia ei ole minun vallassani, joten ihmettelenpä tekopyhää reaktiotasi tähän lauseeseen..

Pilkunnussija! (kun nyt kerran heittäydytään lapselliseksi)

vanilja-84 kirjoitti:

Joo sulta meni toi mun vittuilu selvästi yli hilseen, mut ei se mitään, kerrataan nyt vielä että säkin ymmärrät!!!

Lastensuojelu siis huostaanotti yhden lapseni koska olen laiska. Jokainen masentunut ja vaikeuksien, ei siis yhden vaan useampien elämänalueiden valloittavan kriisin kokeva vanhempi on vain laiska. Niin myös minä.

Olen psykiatrilla käynyt, todettiin lievää masennusta, joka ei kaipaa edes lääkitystä ja käynnit lopetettiin 10n kerran jälkeen, joten se siitä.

En kysynyt mielipidettäsi valintoihini ELÄMÄSSÄNI vaan neuvoja saada tuo minulle tarjottu "APU" eli PERHETYÖ toimimaan kannattavasti kaikkien kannalta, mutta ilmeisesti et kykene vaahtoamiseltasi myötätuntoiseen ajatteluun saati rakentavaan keskusteluun.

Lue lisää

vai että lähihoitaja, hmmm...

Ehkä sulla meni yli hilseen että kaikki ei halua ymmärtääkään sun v*****lua, koska se on tosi lapsellista. Hanki itsellesi hyvä psykiatri ja vahvat lääkkeet niin ehkä on toivoa :)

Pari tarkentavaa kysymystä vielä noinkin myötätuntoiselle ihmiselle:
1) kuinka myötätuntoista on toivoa toiselle ihmiselle raiskatuksi/ pahoinpidellyksi joutumista?
2) onko niillä minkäänlaista seulaa/ soveltuvuuskoetta lähihoitaja -kouluun vai voiko sinne kävellä sisälle kuka vain?

vanilja-84 kirjoitti:

Mä olen kyllä ihmisten kuullut toivovan toisilleen pahempaakin, ja kun hermo menee ihmisten tyhmyyteen ja saman asian toistamiseen, uskon että on tullut pahempaakin joskus suusta päästettyä, mutta onneksi tällainen asia ei ole minun vallassani, joten ihmettelenpä tekopyhää reaktiotasi tähän lauseeseen..

Pilkunnussija! (kun nyt kerran heittäydytään lapselliseksi)

Lue lisää

Aijaa, olet kuullut vai, no eihän se sitten haittaa. Sehän onkin sitten hyvin sanottu jos kerran olet kuullut muiden niin sanovan. Kokeilin nyt tuota mainostamaasi v*******a, huomasitko. Entä jos kokeilisit itsehillintää? Jokatapauksessa nuo reaktiosi paljastavat sinusta enemmän kuin uskot tai haluat.. :)

kamalaaaaaa kirjoitti:

vai että lähihoitaja, hmmm...

Ehkä sulla meni yli hilseen että kaikki ei halua ymmärtääkään sun v*****lua, koska se on tosi lapsellista. Hanki itsellesi hyvä psykiatri ja vahvat lääkkeet niin ehkä on toivoa :)

Pari tarkentavaa kysymystä vielä noinkin myötätuntoiselle ihmiselle:
1) kuinka myötätuntoista on toivoa toiselle ihmiselle raiskatuksi/ pahoinpidellyksi joutumista?
2) onko niillä minkäänlaista seulaa/ soveltuvuuskoetta lähihoitaja -kouluun vai voiko sinne kävellä sisälle kuka vain?

Lue lisää

Jospa menet kokeilemaan itse.. ihmettelen kyllä jos läpäiset..
Vaikka pakko huolestua sun hyvin voinnistas jos kiukku on sulle noin vieras käsite.. Olisi ehkä itsesikin syytä hakeutua "puhumaan" jollekin noista kielletyistä tunteistasi.. ;)

Lisäksi alan kyllä ihmetellä itsekin onko Lähihoitajakoulutukseen tarpeeksi tiukkoja pääsyvaatimuksia ja miten sillä koulutuksellakin pääsee tekemään kaikenlaisia psykiatrisia arviointeja ihmisten koteihin (lue PERHETYÖ).

Ja taas kehotetaan laiskaa ihmistä kinuamaan itselleen lisää apua vaikka sitä ei ole aiemminkaan tarjottu.. Tuleppa sinä psykologian ammattilaisena selittämään psykiatrilleni miksi ja missä hän on tehnyt perustavanlaisen virkavirheen jättäessään minut lääkitsemättä ja vaille terapiaa, vaikka selvästi raiskausta ja milsei massamurhaakin harkitsevana kuuluisin lähinnä laitokseen.

UGH! Olen puhunut sinut suohon. Jatka vai vapaasti suun soittoasi täällä, puheesi varmasti kaikuvat kuuroille korville. Ethän ymmärrä vastata edes oikeaan kysymykseen.

kamalaaaaaaaa kirjoitti:

Aijaa, olet kuullut vai, no eihän se sitten haittaa. Sehän onkin sitten hyvin sanottu jos kerran olet kuullut muiden niin sanovan. Kokeilin nyt tuota mainostamaasi v*******a, huomasitko. Entä jos kokeilisit itsehillintää? Jokatapauksessa nuo reaktiosi paljastavat sinusta enemmän kuin uskot tai haluat.. :)

Lue lisää

Mulle on aivan sama mitä tuollaiselle keittiö psykologille paljastan..

Kuten jo totesin, jos et kykene rakentavaan keskusteluun pidä nokkasi poissa.

vanilja-84 kirjoitti:

Jospa menet kokeilemaan itse.. ihmettelen kyllä jos läpäiset..
Vaikka pakko huolestua sun hyvin voinnistas jos kiukku on sulle noin vieras käsite.. Olisi ehkä itsesikin syytä hakeutua "puhumaan" jollekin noista kielletyistä tunteistasi.. ;)

Lisäksi alan kyllä ihmetellä itsekin onko Lähihoitajakoulutukseen tarpeeksi tiukkoja pääsyvaatimuksia ja miten sillä koulutuksellakin pääsee tekemään kaikenlaisia psykiatrisia arviointeja ihmisten koteihin (lue PERHETYÖ).

Ja taas kehotetaan laiskaa ihmistä kinuamaan itselleen lisää apua vaikka sitä ei ole aiemminkaan tarjottu.. Tuleppa sinä psykologian ammattilaisena selittämään psykiatrilleni miksi ja missä hän on tehnyt perustavanlaisen virkavirheen jättäessään minut lääkitsemättä ja vaille terapiaa, vaikka selvästi raiskausta ja milsei massamurhaakin harkitsevana kuuluisin lähinnä laitokseen.

UGH! Olen puhunut sinut suohon. Jatka vai vapaasti suun soittoasi täällä, puheesi varmasti kaikuvat kuuroille korville. Ethän ymmärrä vastata edes oikeaan kysymykseen.

Lue lisää

Ensimmäiseen osioon: yllättyisit jos tietäisit.

Toiseen osioon: ei ole.

Kolmanteen osioon: Eivät psykiatritkaan ole jumalia, eli kyllä, heilläkin voi käydä virhearvio (esim. ihminen joka ei oikein osaa ilmaista itseään, ajatuksiaan ja tuntojaan voi olla vaikea "tulkittava").

Neljänteen osioon: mitä oikein horiset, liekö itsekään tiedät?? Suohon, ettet nyt puhuisi itsestäsi. Totesin sen mikä totta on eli ammattiauttajan tarve ilmeinen, lastensuojeluntarve ilmeinen, asenneongelma ilmeinen. Pysy hyvä ihminen pöksyissäs. Ja yritä vähän rauhoittua.

Minä oikeasti myötätuntoisena ihmisenä oikeasti toivon että saat sellaista tukea jota TARVITSET (huom! ei ole välttämättä sama kuin mitä haluat) ja että saat sellaista apua että saat tämän pienen tulevan lapsesi hoidettua itse ilman huostaanoton tarvetta. Ota vatsaan apu ja korjaa asennetta, sillä pääse jo pitkälle. Lämmintä kesää!

vanilja-84 kirjoitti:

Mulle on aivan sama mitä tuollaiselle keittiö psykologille paljastan..

Kuten jo totesin, jos et kykene rakentavaan keskusteluun pidä nokkasi poissa.

minusta tuntuu että sinulla on ehkä vaikeuksia siellä rakentavan keskustelun saralla (suunsoitto, kielenkäyttö yms.)

vanilja-84 kirjoitti:

Joo sulta meni toi mun vittuilu selvästi yli hilseen, mut ei se mitään, kerrataan nyt vielä että säkin ymmärrät!!!

Lastensuojelu siis huostaanotti yhden lapseni koska olen laiska. Jokainen masentunut ja vaikeuksien, ei siis yhden vaan useampien elämänalueiden valloittavan kriisin kokeva vanhempi on vain laiska. Niin myös minä.

Olen psykiatrilla käynyt, todettiin lievää masennusta, joka ei kaipaa edes lääkitystä ja käynnit lopetettiin 10n kerran jälkeen, joten se siitä.

En kysynyt mielipidettäsi valintoihini ELÄMÄSSÄNI vaan neuvoja saada tuo minulle tarjottu "APU" eli PERHETYÖ toimimaan kannattavasti kaikkien kannalta, mutta ilmeisesti et kykene vaahtoamiseltasi myötätuntoiseen ajatteluun saati rakentavaan keskusteluun.

Lue lisää

Ai niin, sinä et kaiketi pysty määräämään mysökään sitä minkälaisia vastauksia saat ihmisiltä ja mihin he tekstissäsi kiinnittävät huomion. Kannattaa olla kysymättä jos ei kestä vastauksia...

kamalaaaaaaaaaaaa kirjoitti:

Ensimmäiseen osioon: yllättyisit jos tietäisit.

Toiseen osioon: ei ole.

Kolmanteen osioon: Eivät psykiatritkaan ole jumalia, eli kyllä, heilläkin voi käydä virhearvio (esim. ihminen joka ei oikein osaa ilmaista itseään, ajatuksiaan ja tuntojaan voi olla vaikea "tulkittava").

Neljänteen osioon: mitä oikein horiset, liekö itsekään tiedät?? Suohon, ettet nyt puhuisi itsestäsi. Totesin sen mikä totta on eli ammattiauttajan tarve ilmeinen, lastensuojeluntarve ilmeinen, asenneongelma ilmeinen. Pysy hyvä ihminen pöksyissäs. Ja yritä vähän rauhoittua.

Minä oikeasti myötätuntoisena ihmisenä oikeasti toivon että saat sellaista tukea jota TARVITSET (huom! ei ole välttämättä sama kuin mitä haluat) ja että saat sellaista apua että saat tämän pienen tulevan lapsesi hoidettua itse ilman huostaanoton tarvetta. Ota vatsaan apu ja korjaa asennetta, sillä pääse jo pitkälle. Lämmintä kesää!

Lue lisää

Minä ilmaisen yleensä tuntojani hyvin selvästi, mutta koska tämä on tälläinen yleinen paskapalsta, täynnä ihmisiä jotka eivät ymmärrä asian pointtia, vaikka se iskisi tikulla silmään, niin en todella rupea purkamaan tänne itseäni kauhean syvällisesti.

Lastensuojelun tarve mahdollinen, asenneongelma myönnetään (tyhmyyttä en siedä) ja ammattiauttaja.. no en viitsi taas toistaa itseäni (asenneongelma)

Minä pysyn pöksyissäni, toisin kuin tuollaiset toisten asioihin asiattomasti puuttuvat vouhottajat, jotka eivät useammankaan kerran jälkeen ymmärrä pitää päätään kiinni, kun ei ole mitään rakentavaa sanottavaa.

Kiitän myötätunnostasi vaikka kaiken heittämäsi "paskan" jälkeen se ei juuri mieltäni lämmitä.. En toivota sinulle mitään hyvää, mutta enpä vaivaudu toivomaan tiellesi mitään pahaakaan.. selvästikään siitä ei olisi sinulle mitään hyötyä (lue: kykenemätön oppimaan).

kamalaaaaa kirjoitti:

Ai niin, sinä et kaiketi pysty määräämään mysökään sitä minkälaisia vastauksia saat ihmisiltä ja mihin he tekstissäsi kiinnittävät huomion. Kannattaa olla kysymättä jos ei kestä vastauksia...

Lue lisää

No ihmiset on tyhmiä, minkäs sille voi..

Jos en kestäis vastauksia, oisin A) pyyhkinyt moiset typeryydet B) lakannut lukemasta viestejä ja vastaamasta niihin ja C) tuhonnut koko ketjun, lähtien itkemään maailman pahuutta tyynyäni vasten..

No sinä joka et edelleenkään osannut vastata KYSYMYKSEENI, kiteytät nuo tyhmyydet olemassaolollasi aika hyvin.. *kiittää ja kumartaa*

kamalaaaaaa kirjoitti:

minusta tuntuu että sinulla on ehkä vaikeuksia siellä rakentavan keskustelun saralla (suunsoitto, kielenkäyttö yms.)

Kenelläkään muulla ei ole ollut asiaan huomauttamista, ei edes henkilöllä jolle toivoin suutuspäissäni tapahtuvan ikäviä.. Siispä oletkin ainoa jonka kanssa rakentava keskustelu ei onnistu.. olet varmaan läheistä sukua sosiaalityöntekijälleni tai sitten olet hän :)

vanilja-84 kirjoitti:

Minä ilmaisen yleensä tuntojani hyvin selvästi, mutta koska tämä on tälläinen yleinen paskapalsta, täynnä ihmisiä jotka eivät ymmärrä asian pointtia, vaikka se iskisi tikulla silmään, niin en todella rupea purkamaan tänne itseäni kauhean syvällisesti.

Lastensuojelun tarve mahdollinen, asenneongelma myönnetään (tyhmyyttä en siedä) ja ammattiauttaja.. no en viitsi taas toistaa itseäni (asenneongelma)

Minä pysyn pöksyissäni, toisin kuin tuollaiset toisten asioihin asiattomasti puuttuvat vouhottajat, jotka eivät useammankaan kerran jälkeen ymmärrä pitää päätään kiinni, kun ei ole mitään rakentavaa sanottavaa.

Kiitän myötätunnostasi vaikka kaiken heittämäsi "paskan" jälkeen se ei juuri mieltäni lämmitä.. En toivota sinulle mitään hyvää, mutta enpä vaivaudu toivomaan tiellesi mitään pahaakaan.. selvästikään siitä ei olisi sinulle mitään hyötyä (lue: kykenemätön oppimaan).

Lue lisää

No miksi sinä et sitten "pidä päätäsi kiinni", koska ethän itsekään ole tuonut mitään uutta tähän keskusteluumme? Minulla on myös hyvin vahva tunne siitä, että sinä et itseäsi pysty ilmaisemaan rakentavasti saati että pystyisit ottamaan vastaan rakentavaa tai muunkaanlaista kritiikkiä. Tyhmyyttä ja typeryyttä osoittaa oma käytöksesi, harmi jos et sitä pysty huomaamaan. Silti toisia nimittelet ja kielenkäyttösi on kauheaa luettavaa. Älä aliarvioi toisia ihmisiä, ehkä heillä on enemmän annettavaa kuin mitä sinä osaat ottaa vastaan.

Jälleen heitän tarkentavan kysymyksen: pahaako toivoisit minulle jotta se opettaisi minua? En oikeasti pysy yhtään omituisessa ajatuksenjuoksussasi mukana, johtunee siitä että olen tyhmä :) Minusta tuntuu että eniten tässä ketjussa "paskaa" heittänyt ihminen olet sinä, valitettavaa mutta totta. Ehkä et kuitenkaan ople toivoton tapaus kun olet tsekin huomannut asenneongelmasi :)

vanilja-84 kirjoitti:

No ihmiset on tyhmiä, minkäs sille voi..

Jos en kestäis vastauksia, oisin A) pyyhkinyt moiset typeryydet B) lakannut lukemasta viestejä ja vastaamasta niihin ja C) tuhonnut koko ketjun, lähtien itkemään maailman pahuutta tyynyäni vasten..

No sinä joka et edelleenkään osannut vastata KYSYMYKSEENI, kiteytät nuo tyhmyydet olemassaolollasi aika hyvin.. *kiittää ja kumartaa*

Lue lisää

Etkö ymmärrä että kun soitat suutasi ja jaarittelet muuta alkuperäinen kysymys jää aikalailla varjoon. Luuletko että tuon "räkytyksen" seasta alkup kysymystä edes huomataan? No eipä. Taidat olla melko säälittävä tapaus kun on heti paukut loppu. Sitten mentiinkin heti henkilökohtaisuuksiin kun ollaan jo niin heikoilla hangilla :)

vanilja-84 kirjoitti:

Kenelläkään muulla ei ole ollut asiaan huomauttamista, ei edes henkilöllä jolle toivoin suutuspäissäni tapahtuvan ikäviä.. Siispä oletkin ainoa jonka kanssa rakentava keskustelu ei onnistu.. olet varmaan läheistä sukua sosiaalityöntekijälleni tai sitten olet hän :)

Lue lisää

Siis ymmärsinkö oiekin; minulta ei onnistu rakentava keskustelu koska huomautin asiattomasti kommentista jonka eräälle kirjoittajalle lauoit?? Siis oikeesti, en pääse sisälle sun ajatustyöhösi... ;)

kamalaaaaa kirjoitti:

Etkö ymmärrä että kun soitat suutasi ja jaarittelet muuta alkuperäinen kysymys jää aikalailla varjoon. Luuletko että tuon "räkytyksen" seasta alkup kysymystä edes huomataan? No eipä. Taidat olla melko säälittävä tapaus kun on heti paukut loppu. Sitten mentiinkin heti henkilökohtaisuuksiin kun ollaan jo niin heikoilla hangilla :)

Lue lisää

Sinä se vaan jaksat naputtaa vaikka olen yrittänyt kanssasi rakentaa keskustelua muistuttamalla lähes jokaisessa kommentissani siitä oikeasta kysymyksestä, kuten ollen huomauttanut jokaiselle viisastelijalle. Ainut joka on jäänyt kinaamaan tänne turhasta olet sinä! Muut ovat joko tajunneet vaieta tai vieneet oikeaa keskustelua eteenpäin..

Huomauttaisin vielä että tämä on MInun alulle panema keskustelu, jossa jaoin henkilökohtaisia juttujani saadakseni apua tiettyyn kysymykseen ja käsittääkseni minulla on oikeus loukkaantua jokaisesta turhasta kommentista..

Tiedoksi sinulle että aion liittää tämän linkin johonkin vilkkaasti käytävään keskusteluun nenäkkäistä naapureista ja seläntakana viisastelijoista, sillä sinä olet varsinainen malliesimerkki tälläisestä paheksuvasta tuhahtelijasta, joka ei kuitenkaan pysty eikä halua tilannetta mitenkään muuttaa.

vanilja-84 kirjoitti:

Sinä se vaan jaksat naputtaa vaikka olen yrittänyt kanssasi rakentaa keskustelua muistuttamalla lähes jokaisessa kommentissani siitä oikeasta kysymyksestä, kuten ollen huomauttanut jokaiselle viisastelijalle. Ainut joka on jäänyt kinaamaan tänne turhasta olet sinä! Muut ovat joko tajunneet vaieta tai vieneet oikeaa keskustelua eteenpäin..

Huomauttaisin vielä että tämä on MInun alulle panema keskustelu, jossa jaoin henkilökohtaisia juttujani saadakseni apua tiettyyn kysymykseen ja käsittääkseni minulla on oikeus loukkaantua jokaisesta turhasta kommentista..

Tiedoksi sinulle että aion liittää tämän linkin johonkin vilkkaasti käytävään keskusteluun nenäkkäistä naapureista ja seläntakana viisastelijoista, sillä sinä olet varsinainen malliesimerkki tälläisestä paheksuvasta tuhahtelijasta, joka ei kuitenkaan pysty eikä halua tilannetta mitenkään muuttaa.

Lue lisää

En minä täällä yksinäni "kinaa", tiedoksesi.

Loukkaannu vgaan ihan rauhassa se onkin sitten eri asia onko kovin järkevää tai aiheellista.

Olet tuossakin kohdassa väärässä kuten niin monessa muussakin. Se sopii hyvin, jätä esille tyhmyytesi :)

Adios, turha jatkaa kun ei sulla mene jakeluun. :)

kamalaaaaa kirjoitti:

En minä täällä yksinäni "kinaa", tiedoksesi.

Loukkaannu vgaan ihan rauhassa se onkin sitten eri asia onko kovin järkevää tai aiheellista.

Olet tuossakin kohdassa väärässä kuten niin monessa muussakin. Se sopii hyvin, jätä esille tyhmyytesi :)

Adios, turha jatkaa kun ei sulla mene jakeluun. :)

Lue lisää

Olen tehnyt pointtini selväksi useamman kerran.. mutta tämä on edelleen minun alulle panema keskustelu, jossa siis sillä oikeudella huseeraan enemmän kuin muut!

Kysyisin että mikä noista alati muuttuvista huomautuksistasi on se pääpointtisi, tai yleensä pointti joka ei ole tullut kumotuksi, jotkut useampaankin kertaan?
Mutta koska en kaipaa enää turhia kommentejasi tähän keskusteluun ILMOITAN jatkossa jokaisen jatkoräpätyksesi ASIATTOMAKSI. Edelleen APn oikeudella!

vanilja-84 kirjoitti:

Olen tehnyt pointtini selväksi useamman kerran.. mutta tämä on edelleen minun alulle panema keskustelu, jossa siis sillä oikeudella huseeraan enemmän kuin muut!

Kysyisin että mikä noista alati muuttuvista huomautuksistasi on se pääpointtisi, tai yleensä pointti joka ei ole tullut kumotuksi, jotkut useampaankin kertaan?
Mutta koska en kaipaa enää turhia kommentejasi tähän keskusteluun ILMOITAN jatkossa jokaisen jatkoräpätyksesi ASIATTOMAKSI. Edelleen APn oikeudella!

Lue lisää

Kyllähän tämä ihan tivaamiseksi meni, mutta se on yhtälailla molempien syy. Provosoiva kirjoitustyyli molemmilla. Ei mulla jokatapauksessa ole mitään syytä toivoa sinulle mitään pahaa ja uskon että sinullakin olisi helpompaa itselläsi jos pääsisit tuosta vihantunteesta. En usko (ei tosin ole kokemusta) että ne soskusta apua ilman syytä tuputtaa: ehkä olet väsyneempi tai masentuneempi kuin itse huomaat/ tunnistat? Ne on siellä jostakin syystä arvioineet, että keskusteluapu (perhetyö) on se mitä tarvitset. Voithan sieltä kai kysyä, mikä heillä on perusteena? Tulipa sanottua sananen aiheeseenkin ;) au revoir, vai mitenkä se meni :)

kamalaaaa kirjoitti:

Kyllähän tämä ihan tivaamiseksi meni, mutta se on yhtälailla molempien syy. Provosoiva kirjoitustyyli molemmilla. Ei mulla jokatapauksessa ole mitään syytä toivoa sinulle mitään pahaa ja uskon että sinullakin olisi helpompaa itselläsi jos pääsisit tuosta vihantunteesta. En usko (ei tosin ole kokemusta) että ne soskusta apua ilman syytä tuputtaa: ehkä olet väsyneempi tai masentuneempi kuin itse huomaat/ tunnistat? Ne on siellä jostakin syystä arvioineet, että keskusteluapu (perhetyö) on se mitä tarvitset. Voithan sieltä kai kysyä, mikä heillä on perusteena? Tulipa sanottua sananen aiheeseenkin ;) au revoir, vai mitenkä se meni :)

Lue lisää

Ei ilmeisesti pitäisi seurata toista keskustelupalstaa joka pääasiassa mainostaa perhetyön huonoutta ja yrittää samalla saada, saman ongelman suhteen itselleen neuvoja, varsinkaan väsyneenä yömyöhällä.
En koe itseäni mitenkään vihaiseksi, turhautuneeksi kylläkin, sillä tilanne jauhaa kohta kolmatta vuotta samanlaisena. Sossu toitottaa minulle tuota masennusta ja "keskustelu apua" siitä huolimatta että hakeuduin jo heidän kehotuksestaan lääkärille ja psykologille, jotaka kummatkaan eivät nähneet jatkamista "keskustelun merkeissä" tarpeelliseksi.Mutta sossu ottaa asian esille säännöllisesti (1krt/3kk verkostopalaveri) josko nyt tilanne olisi se että olisin masentunut..

Eikä kyse ole siitä että syyttä apua tuputtaisivat, olen tehnyt virheitä elämässäni, sen myönnän, mutta nyt tuntuu että minulle ei anneta edes mahdollisuutta oppia virheistäni vaan tyrkytettään apua, jota en koe tarvitsevani ja apua jota koen tarvitsevani, minulle ei tarjota.
Myös perhetyö viime palaverissa myönsi suoraan käyvänsä vain tarkistamassa ettei kodin kunto taas jaksamattomuuteni takia romahda. Mitään puhetta ei ollut sellaisesta pelosta etten pärjäisi ja osaisi olla lapseni kanssa. Tälle sossu ei kuitenkaan korvaansa lotkauttanut..

Eli jos sossu ei suostu tarjoamaan sellaista apua kuin tarvitsen ja joudun yhä ottamaan perhetyön sohvalleni krt/vk istumaan, miten tehdä käynneistä mahdollisimman vähän turhauttavia?

vanilja-84 kirjoitti:

Kenelläkään muulla ei ole ollut asiaan huomauttamista, ei edes henkilöllä jolle toivoin suutuspäissäni tapahtuvan ikäviä.. Siispä oletkin ainoa jonka kanssa rakentava keskustelu ei onnistu.. olet varmaan läheistä sukua sosiaalityöntekijälleni tai sitten olet hän :)

Lue lisää

Vanilja, luettuani nämä kommenttisi ja reaktiosi ymmärrän kyllä sosiaalityöntekijöiden ihmettelyn kanssasi ja miksi ette pääse eteen päin missään. Lisäksi kertomuksissasi alkaa paljastua ristiriitaisuuksia: ensin tarvit kauheasti apua ja nyt et muka tarvikaan. Sinä itse asenteinesi olet suurin este tilanteessasi. Oman tilanteesi pohtimisen ja asioiden muuttamisen sijaan syyttelet kaikkia vastaantulijoita ja torjut selkeät faktat, mitä kirjoittajat yrittävät sinulle täällä esittää. Me kirjoittajat näemme olevan täysin samalla kannalla tässä asiassasi.

Minua jäi kummastuttamaan yksi kommentti:

kerrot että "laitoit perhetyöntekijät kesälomalle" Oletko asemassa, jossa sinä pystyt määräilemään kaupungin työntekijöitä? Kyllähän ne sieltä kotiin tulevat, vaikka poliisivoimin vahvistettuna, jos tilanteet vaativat. Kummallinen ylimielisyys paljastuu noista jutuistasi, vaikka tilanteenne on todella huono.

6+1 kirjoitti:

Vanilja, luettuani nämä kommenttisi ja reaktiosi ymmärrän kyllä sosiaalityöntekijöiden ihmettelyn kanssasi ja miksi ette pääse eteen päin missään. Lisäksi kertomuksissasi alkaa paljastua ristiriitaisuuksia: ensin tarvit kauheasti apua ja nyt et muka tarvikaan. Sinä itse asenteinesi olet suurin este tilanteessasi. Oman tilanteesi pohtimisen ja asioiden muuttamisen sijaan syyttelet kaikkia vastaantulijoita ja torjut selkeät faktat, mitä kirjoittajat yrittävät sinulle täällä esittää. Me kirjoittajat näemme olevan täysin samalla kannalla tässä asiassasi.

Minua jäi kummastuttamaan yksi kommentti:

kerrot että "laitoit perhetyöntekijät kesälomalle" Oletko asemassa, jossa sinä pystyt määräilemään kaupungin työntekijöitä? Kyllähän ne sieltä kotiin tulevat, vaikka poliisivoimin vahvistettuna, jos tilanteet vaativat. Kummallinen ylimielisyys paljastuu noista jutuistasi, vaikka tilanteenne on todella huono.

Lue lisää

Tarvitsin apua, kunnes esikoinen otettiin huostaan ja sen jälkeen sain hiukan sellaista apua ja tukea jota kaipasin jo esikoisen ollessa kotona. Nyt en koe apua ainakaan kotonani tarvitsevani.

Minä en "määräile" kaupungin työntekijöitä, mutta minun ei pakko ole heitä ottaavastaan. Tähän suostui myös perhetyö ja auttoi suostuttelemaan myös sossumme antamaan minulle aikaa selvittää, että mitä apua oikeasti tällä hetkellä kaipaan, varsinkin perhetyön osalta, jonka palvelua sossu ei voi katsoa lakkauttavansa. Eikö perhetyöntekijällä todellakaan ole oikeutta tulla kotiini jos en heitä sisälle päästän. Selostuksesi viittaa sosiaalipäivystyksen ihmisiin, jotka voivat tulla sisään poliisin kanssa, mutta hekin vain jos jokin viittaisi lasten kiireellisen huostaanoton tarpeeseen.
ESIM
-lasta pahoinpidellään tai
-lapsiperheessä on parisuhdeväkivaltaa.
-vanhemmat ovat lapsen seurassa vahvassa humalassa tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena
-lapsi on päihtynyt tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena

kamalaaaaaa kirjoitti:

vai että lähihoitaja, hmmm...

Ehkä sulla meni yli hilseen että kaikki ei halua ymmärtääkään sun v*****lua, koska se on tosi lapsellista. Hanki itsellesi hyvä psykiatri ja vahvat lääkkeet niin ehkä on toivoa :)

Pari tarkentavaa kysymystä vielä noinkin myötätuntoiselle ihmiselle:
1) kuinka myötätuntoista on toivoa toiselle ihmiselle raiskatuksi/ pahoinpidellyksi joutumista?
2) onko niillä minkäänlaista seulaa/ soveltuvuuskoetta lähihoitaja -kouluun vai voiko sinne kävellä sisälle kuka vain?

Lue lisää

Moi kamalaa: Vastaan sivusta tähän kysymykseen:

2) onko niillä minkäänlaista seulaa/ soveltuvuuskoetta lähihoitaja -kouluun vai voiko sinne kävellä sisälle kuka vain?

Lähes kuka tahansa pääsee. Kaverin tytär pääsi vitosen keskiarvolla. Soveltuvuuskokeessa riitti, että osasi vääntää rautalangasta jäniksen ääriviivat. Oppikirjat on koulussa samantasoisia ja -laajuisia, kuin SPR:n ensiapukurssilla. Kirjat lukee parissa tunnissa läpi. En ole tajunnut, miten hommaa voi venyttää peräti 3 vuotta, kun ko. asiat oppisi helposti viikossa. Lähihoitajakoulutukseen hakeutuvat ne, jotka eivät mihinkään muualle pääse. Lähihoitajia on varmaan monenlaisia, mutta en ole tavannut yhtäkään motivoitunutta tai oman työnsä arviointiin ja itseohjautuvuuteen pystyvää lh:aa.

vanilja-84 kirjoitti:

Tarvitsin apua, kunnes esikoinen otettiin huostaan ja sen jälkeen sain hiukan sellaista apua ja tukea jota kaipasin jo esikoisen ollessa kotona. Nyt en koe apua ainakaan kotonani tarvitsevani.

Minä en "määräile" kaupungin työntekijöitä, mutta minun ei pakko ole heitä ottaavastaan. Tähän suostui myös perhetyö ja auttoi suostuttelemaan myös sossumme antamaan minulle aikaa selvittää, että mitä apua oikeasti tällä hetkellä kaipaan, varsinkin perhetyön osalta, jonka palvelua sossu ei voi katsoa lakkauttavansa. Eikö perhetyöntekijällä todellakaan ole oikeutta tulla kotiini jos en heitä sisälle päästän. Selostuksesi viittaa sosiaalipäivystyksen ihmisiin, jotka voivat tulla sisään poliisin kanssa, mutta hekin vain jos jokin viittaisi lasten kiireellisen huostaanoton tarpeeseen.
ESIM
-lasta pahoinpidellään tai
-lapsiperheessä on parisuhdeväkivaltaa.
-vanhemmat ovat lapsen seurassa vahvassa humalassa tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena
-lapsi on päihtynyt tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena

Lue lisää

Sulla on tämän kokonaistilanteenne ymmärtämisen kannalta jotain tosi pahasti vialla. Kyllä ne perhetyöntekijät tulevat kotiin eli sinun on pakko ottaa heidät vastaan, jos katsovat sen tarpeelliseksi lasten kannalta. Jos et päästä heitä kotiin, ja on kyseessä lastensuojeluasia kuten teillä ensisijaisesti on, he tulevat poliisin kanssa.

Sanot, että voit olla päästämättä työntekijöitä kotiisi, mutta kuitenkaan et voi omien sanojesi mukaan kieltäytyä juuri tästä perhetyöstä. Kumoat seuraavassa virkkeessä sen, mitä edellisessä sanoit.

"varsinkin perhetyön osalta, jonka palvelua sossu ei voi katsoa lakkauttavansa"

En minä lainkaan ihmettele, miksi sitä ei lakkauteta, eli lastenne takia. Katsos nyt hyvä vanilja, kun teillä on yksi lapsi jo huostaanotettu sen takia, ettet ole suostunut yhteistyöhön ja perhetyöntekijät tulevat ihan varmasti seuraamaan tilannettanne tästä eteen päin muiden lasten takia. Sen takia he käyvät teillä, henkisen tuen ja tarkkailun takia, eikä kotiapulaisen roolissa.

Onhan se nyt selvä asia, että perhetyö yrittää selvästi saada sinut ymmärtämään oma osuutesi elämänhallinnassa ja lastesi hyvinvoinnin takaamiseksi, mutta ilmeisesti tekevät turhaa työtä ja ainoa järkevät ratkaisu on ollut lapsen huostaanotto.

19+9 kirjoitti:

Sulla on tämän kokonaistilanteenne ymmärtämisen kannalta jotain tosi pahasti vialla. Kyllä ne perhetyöntekijät tulevat kotiin eli sinun on pakko ottaa heidät vastaan, jos katsovat sen tarpeelliseksi lasten kannalta. Jos et päästä heitä kotiin, ja on kyseessä lastensuojeluasia kuten teillä ensisijaisesti on, he tulevat poliisin kanssa.

Sanot, että voit olla päästämättä työntekijöitä kotiisi, mutta kuitenkaan et voi omien sanojesi mukaan kieltäytyä juuri tästä perhetyöstä. Kumoat seuraavassa virkkeessä sen, mitä edellisessä sanoit.

"varsinkin perhetyön osalta, jonka palvelua sossu ei voi katsoa lakkauttavansa"

En minä lainkaan ihmettele, miksi sitä ei lakkauteta, eli lastenne takia. Katsos nyt hyvä vanilja, kun teillä on yksi lapsi jo huostaanotettu sen takia, ettet ole suostunut yhteistyöhön ja perhetyöntekijät tulevat ihan varmasti seuraamaan tilannettanne tästä eteen päin muiden lasten takia. Sen takia he käyvät teillä, henkisen tuen ja tarkkailun takia, eikä kotiapulaisen roolissa.

Onhan se nyt selvä asia, että perhetyö yrittää selvästi saada sinut ymmärtämään oma osuutesi elämänhallinnassa ja lastesi hyvinvoinnin takaamiseksi, mutta ilmeisesti tekevät turhaa työtä ja ainoa järkevät ratkaisu on ollut lapsen huostaanotto.

Lue lisää

Edelleenkään perhetyöntekijät, jotka työskentelevät lastensuojelun avohuollon tukitoimen alaisena, eivät voi tulla väkisin sisään. Jos heillä on syytä epäillä jonkin olevan pahasti vialla, he voivat tehdä LSilmoituksen ja silloin sosiaalipäivystäjät voivat tarpeen vaatiessa tulla poliisin kanssa sisälle. Jos en ota perhetyötä vastaan, he voivat myös tehdä tästä ilmoituksen sossullemme, joka voi katsoa minun kieltäytyneen avusta ja voi lähteä hakemaan huostaanottoa tällekin lapselle. Otappa asioista kunnolla selvää ennekuin räyhäät tänne omiasi.

Ja sitten huomauttaisin sinulle että en todellakaan ole kieltäytynyt yhdestäkään tukitoimesta.. saavathan he käydä ja ovat käyneet tähänkin asti tarkkailemassa, mutta minulla on myös oikeus vittuuntua turhaan sohvalla istuskelijoista..lisäksi minulla on kasvatusneuvolaan asiakkuus mainitsemasi "henkisen tuen" takia.. myös he voisivat tehdä kotikäyntejä/tarkastuksia jos haluaisivat/näkisivät sen tarpeelliseksi.. eli oikeastaan kaksi lähes päällekkäistä palvelua.. ja kuten jo sata kertaa sanoneena.. olen itsekin kyseistä työtä opiskellut/harjoitellut joten, kuten täällä muutamat mainitsevat, he myös auttavat ihan konkreettisesti kodin ja lastenhoidossa jos niin saadaan sovittua.

"ja kyseli lapsen isän taustoja selvästi huolestuneena, isän vierailtua ensimmäisen kerran heillä."

Voisiko siinä olla osasyy lapsenne pahoinvointiin? onko isä voinut aiheuttaa lapselle traumoja? Miksi isän taustoja kyseltiin, eli mitä käynnillä oli tapahtunut?

Olen aiempien vastaajien kanssa samoilla linjoilla, että kotioloissa on ollut jotain, mikä lapsen ongelmat ovat aiheuttaneet. Se, että mikä se voi olla, ei tietenkään ulkopuolisena maallikkona voi sanoa. Itse vain voit tietää.

Siitäkin olen samaa mieltä, että vanhemmuus on nimenomaan vastuun kantamista. Se ei ole aina pelkkää vaaleanpunaista hattarapilveä, vaan välillä todella voi tuntua että taivas putoaa niskaan. Silti on vaan skarpattava ja kannettava se vastuu omista valinnoistaan. Perheenperustaminen ja lasten lukumäärä ovat omia valintoja, jolloin vastuu lasten elämästä ja hyvinvoinnista on kannettava, ja on myös varauduttava siihen että se on syystä tai toisesta tehtävä yksin, jos toinen kuolee tai tulisi ero. Sinulla ei ole vielä liian myöhäistä näiden pienempien kohdalla ottaa itseäsi niskasta kiinni. Lopeta selittely ja vastuunpakoilu. En usko, että kyse on pelkästään siitä,ettet pystyisi siivoamaan lasten ollessa paikalla vaan jostakin paljon syvemmästä. Ehkä tätä yritetään perhetyöntekijöiden toimesta selvittää ja hyvä niin. Hyvä elämän alku lapselle on korvaamaton, ja sitä ei voi koskaan enää jälkeenpäin korjata. Jos miehesi on jonkin sortin luuseri, heitä pellolle vaan ja keskity 100% lasten ja itsesi hyvinvointiin.

Tsemppiä ja kaikkea hyvää teille toivon!

yhden äiti. kirjoitti:

"ja kyseli lapsen isän taustoja selvästi huolestuneena, isän vierailtua ensimmäisen kerran heillä."

Voisiko siinä olla osasyy lapsenne pahoinvointiin? onko isä voinut aiheuttaa lapselle traumoja? Miksi isän taustoja kyseltiin, eli mitä käynnillä oli tapahtunut?

Olen aiempien vastaajien kanssa samoilla linjoilla, että kotioloissa on ollut jotain, mikä lapsen ongelmat ovat aiheuttaneet. Se, että mikä se voi olla, ei tietenkään ulkopuolisena maallikkona voi sanoa. Itse vain voit tietää.

Siitäkin olen samaa mieltä, että vanhemmuus on nimenomaan vastuun kantamista. Se ei ole aina pelkkää vaaleanpunaista hattarapilveä, vaan välillä todella voi tuntua että taivas putoaa niskaan. Silti on vaan skarpattava ja kannettava se vastuu omista valinnoistaan. Perheenperustaminen ja lasten lukumäärä ovat omia valintoja, jolloin vastuu lasten elämästä ja hyvinvoinnista on kannettava, ja on myös varauduttava siihen että se on syystä tai toisesta tehtävä yksin, jos toinen kuolee tai tulisi ero. Sinulla ei ole vielä liian myöhäistä näiden pienempien kohdalla ottaa itseäsi niskasta kiinni. Lopeta selittely ja vastuunpakoilu. En usko, että kyse on pelkästään siitä,ettet pystyisi siivoamaan lasten ollessa paikalla vaan jostakin paljon syvemmästä. Ehkä tätä yritetään perhetyöntekijöiden toimesta selvittää ja hyvä niin. Hyvä elämän alku lapselle on korvaamaton, ja sitä ei voi koskaan enää jälkeenpäin korjata. Jos miehesi on jonkin sortin luuseri, heitä pellolle vaan ja keskity 100% lasten ja itsesi hyvinvointiin.

Tsemppiä ja kaikkea hyvää teille toivon!

Lue lisää

Isä on voinut aiheuttaa lapselle traumoja.. sitä olen epäillyt alusta asti mutta koska niitä asioita ei ole siellä päässä selvitetty, eikä lapselle tarjottu apua, jossa uskaltaisi asioita kertoa en tiedä edelleenkään syytä lapsen pahoinvointiin. Lapsen isästä jossain jo mainitsinkin että erosimme miehen päihteiden ja väkivaltaisen käytöksen vuoksi, mistä on kolmevuotiaalle voinut jäädä jotain, eikä tapaamistilanteita ole isällä mitenkään koskaan valvottu, eikä lapsi ainakaan minulle suostu kertomaan mitään isänsä luona tapahtuneista asioista. Perhekodintyöntekijä, ei sanonut tapahtuneen mitään sellaista mistä hänen täytyisi minulle raportoida sen tarkemmin, kertoi van lapsen isän pahoittaneen sekä lapsen että muiden mielen niin, että hän joutui tilanteeseen puuttumaan..

Tottakai ymmärrän perhetyön tahtovan auttaa, mutta pointti on se että tässä on kaksi vuotta vierähtänyt eikä edelleenkään kenelläkään ole mitään tietoa mikä tilanteeseen johtanut tai mikä siihen nyt auttaisi..

vanilja-84 kirjoitti:

Isä on voinut aiheuttaa lapselle traumoja.. sitä olen epäillyt alusta asti mutta koska niitä asioita ei ole siellä päässä selvitetty, eikä lapselle tarjottu apua, jossa uskaltaisi asioita kertoa en tiedä edelleenkään syytä lapsen pahoinvointiin. Lapsen isästä jossain jo mainitsinkin että erosimme miehen päihteiden ja väkivaltaisen käytöksen vuoksi, mistä on kolmevuotiaalle voinut jäädä jotain, eikä tapaamistilanteita ole isällä mitenkään koskaan valvottu, eikä lapsi ainakaan minulle suostu kertomaan mitään isänsä luona tapahtuneista asioista. Perhekodintyöntekijä, ei sanonut tapahtuneen mitään sellaista mistä hänen täytyisi minulle raportoida sen tarkemmin, kertoi van lapsen isän pahoittaneen sekä lapsen että muiden mielen niin, että hän joutui tilanteeseen puuttumaan..

Tottakai ymmärrän perhetyön tahtovan auttaa, mutta pointti on se että tässä on kaksi vuotta vierähtänyt eikä edelleenkään kenelläkään ole mitään tietoa mikä tilanteeseen johtanut tai mikä siihen nyt auttaisi..

Lue lisää

Siis olet alusta asti epäillyt isän aiheuttavan lapselle traumoja, etkä ole puuttunut asiaan!?!? ja mitä tuo nyt tarkoitti "koska niitä asioita ei ole siellä päässä selvitetty" siis missä päässä? Jos lapsen isä, väkivaltainen päihteidenkäyttäjä, aiheuttaa lapselle traumoja, niin kyllä todellakin on sinussa syytä! Millainen äiti oikein sallii tuollaisen? Siis kun itsekkin sanoit, että olet alusta asti sitä epäillyt!! No niin, tietysti jonkun tahon, sossun, olisi varmaan pitänyt huolehtia tästäkin...

Ja mitä apua lapsi nyt tarvitsee? Tuossa aloitusviestissä kirjoitit "ajattelin, että auttaisivat ihan käytännössä hallitsemaan lapsen kiukunpurkauksia ja muuta" Siis oliko ajatuksesi se että kun lapsi saa kiukunpuuskan, niin soitat vain johonkin numeroon niin tädit tulee ja huolehtii kiukuttelevasta lapsesta, ettei sinun tarvitse. Sitten kun lapsi on iloinen ja kiva voit taas olla sen kanssa. Siis tottakai se apu kohdistuu SINUUN, että SINÄ selviäisit ihan itse oman lapsesi kanssa, ilman että kenenkään ulkopuolisen tarvitsee tulla tyynnyttelemään kiukuttelevaa lasta. Kaiken avun tarkoitus on se, että pärjäisit itse ja pystyisit elämään itsenäistä elämää lastesi kanssa.

Vaikea kenenkään on auttaa, jos et itse kykene ottamaan vastuuta teoistasi ja valinnoistasi ja elämästäsi ja lapsistasi. Sinun pitää ensin hyväksyä se että vain sinä itse olet vastuussa itsesi ja lastesi hyvinvoinnista, vasta sitten muutos on mahdollinen.

Emmi-Lotta kirjoitti:

Siis olet alusta asti epäillyt isän aiheuttavan lapselle traumoja, etkä ole puuttunut asiaan!?!? ja mitä tuo nyt tarkoitti "koska niitä asioita ei ole siellä päässä selvitetty" siis missä päässä? Jos lapsen isä, väkivaltainen päihteidenkäyttäjä, aiheuttaa lapselle traumoja, niin kyllä todellakin on sinussa syytä! Millainen äiti oikein sallii tuollaisen? Siis kun itsekkin sanoit, että olet alusta asti sitä epäillyt!! No niin, tietysti jonkun tahon, sossun, olisi varmaan pitänyt huolehtia tästäkin...

Ja mitä apua lapsi nyt tarvitsee? Tuossa aloitusviestissä kirjoitit "ajattelin, että auttaisivat ihan käytännössä hallitsemaan lapsen kiukunpurkauksia ja muuta" Siis oliko ajatuksesi se että kun lapsi saa kiukunpuuskan, niin soitat vain johonkin numeroon niin tädit tulee ja huolehtii kiukuttelevasta lapsesta, ettei sinun tarvitse. Sitten kun lapsi on iloinen ja kiva voit taas olla sen kanssa. Siis tottakai se apu kohdistuu SINUUN, että SINÄ selviäisit ihan itse oman lapsesi kanssa, ilman että kenenkään ulkopuolisen tarvitsee tulla tyynnyttelemään kiukuttelevaa lasta. Kaiken avun tarkoitus on se, että pärjäisit itse ja pystyisit elämään itsenäistä elämää lastesi kanssa.

Vaikea kenenkään on auttaa, jos et itse kykene ottamaan vastuuta teoistasi ja valinnoistasi ja elämästäsi ja lapsistasi. Sinun pitää ensin hyväksyä se että vain sinä itse olet vastuussa itsesi ja lastesi hyvinvoinnista, vasta sitten muutos on mahdollinen.

Lue lisää

Siis siitä asti kun erosimme, kyllä. Tahtoisin tietää mitä minun olisi ihan konkreettisesti pitänyt mielestäsi sitten tehdä tilanteelle?

Pyysin silloista sosiaalityöntekijäämme selvittämään tilanteen ja olosuhteet isän luona, sillä pelkäsin hänen olevan esim kykenemätön olemaan juomatta viikonloppuisin, eli juuri silloin kun lapsi hänen luonaan oli. Mitään selvitystä tai tapamiista ei koskaan kuitenkaan tehty, sillä isä ei useinmiten edes vastannut heidän soittoihinsa (minkä jo sinänsä pitäisi saada hälytyskellot soimaan), mutta tämä ei aiheuttanut minkäänlaista reagointia tai toimintaa sossun päässä.
Lapsi ei koskaan kertonut tapaamisen tapahtumista, eikä myöskään isä, lapsi vetosi siihen että isä oli kieltänyt tai että se oli salaisuus (hälyttävää). Lapsen luovutus vanhemmalta toiselle tapahtui joko meillä tai isän kodin pihalla, tästäkin sossulle sanoin mutta ei reaktiota. Myöhemmin kun lapsi jo oireili (ensimmäiset kiukunpuuskat päiväkodissa, nimenomaan isäviikonloppujen jälkeen, selvää rajattomuutta) ja ei aina halunnut lähteä isälleen, suostuin tähän, jolloin isä teki asiasta poliisin kautta LSilmoituksen. Tämän johdosta sossu ilmoitti minulle tapaamisoikeus-sopimuksen rikkomisen olevan oikeus isälle nostaa syyte, josta voi seurata jopa istumista, josta taas lapsen huostaanotto.

Minulla ei siis ole mitään konkreettisia todisteita Isän ja Lapsen huonoista väleistä tai kohtelusta, mutta jotain siitä kertoo jo sekin, että perhekodin työntekijä tavattuaan isän ensimmäisen kerran (ilman minkäänlaisia taustatietoja isän tilanteesta, selvitystä näistä ei tehty edes huostaanottoa valmisteltaessa, sillä isä ilmoitti ettei pysty/halua lasta luokseen) tälle heräsi heti huoli isän ja pojan väleistä.

vanilja-84 kirjoitti:

Siis siitä asti kun erosimme, kyllä. Tahtoisin tietää mitä minun olisi ihan konkreettisesti pitänyt mielestäsi sitten tehdä tilanteelle?

Pyysin silloista sosiaalityöntekijäämme selvittämään tilanteen ja olosuhteet isän luona, sillä pelkäsin hänen olevan esim kykenemätön olemaan juomatta viikonloppuisin, eli juuri silloin kun lapsi hänen luonaan oli. Mitään selvitystä tai tapamiista ei koskaan kuitenkaan tehty, sillä isä ei useinmiten edes vastannut heidän soittoihinsa (minkä jo sinänsä pitäisi saada hälytyskellot soimaan), mutta tämä ei aiheuttanut minkäänlaista reagointia tai toimintaa sossun päässä.
Lapsi ei koskaan kertonut tapaamisen tapahtumista, eikä myöskään isä, lapsi vetosi siihen että isä oli kieltänyt tai että se oli salaisuus (hälyttävää). Lapsen luovutus vanhemmalta toiselle tapahtui joko meillä tai isän kodin pihalla, tästäkin sossulle sanoin mutta ei reaktiota. Myöhemmin kun lapsi jo oireili (ensimmäiset kiukunpuuskat päiväkodissa, nimenomaan isäviikonloppujen jälkeen, selvää rajattomuutta) ja ei aina halunnut lähteä isälleen, suostuin tähän, jolloin isä teki asiasta poliisin kautta LSilmoituksen. Tämän johdosta sossu ilmoitti minulle tapaamisoikeus-sopimuksen rikkomisen olevan oikeus isälle nostaa syyte, josta voi seurata jopa istumista, josta taas lapsen huostaanotto.

Minulla ei siis ole mitään konkreettisia todisteita Isän ja Lapsen huonoista väleistä tai kohtelusta, mutta jotain siitä kertoo jo sekin, että perhekodin työntekijä tavattuaan isän ensimmäisen kerran (ilman minkäänlaisia taustatietoja isän tilanteesta, selvitystä näistä ei tehty edes huostaanottoa valmisteltaessa, sillä isä ilmoitti ettei pysty/halua lasta luokseen) tälle heräsi heti huoli isän ja pojan väleistä.

Lue lisää

No ihan konkreettisesti olisit selvittänyt ITSE mitä siellä tapahtuu, niinkuin kuka tahansa täyspäinen äiti olisi tehnyt. Ei tuo homma noin mene miten kuvailit. Jos on todellista syytä epäillä isän luona tapahtuvan jotain pahaa, ei tietenkään luovuteta lasta isälle, vaan selvitetään se että isä varmasti on kyvykäs lapsesta huolehtimaan. Jo tuo että hänellä on merkintä väkivaltaisuudesta ja päihteidenkäytöstä riittää siihen, että lasta ei isälle tarvitse noin vain luovuttaa.

Tosin epäilen kyllä vahvasti, että tämä jorina isästä on vain sinun omia kuvitelmiasi, tapa jolla sysäät vastuun lapsen pahoinvoinnista omilta harteiltasi lapsen isälle.

Emmi-Lotta kirjoitti:

No ihan konkreettisesti olisit selvittänyt ITSE mitä siellä tapahtuu, niinkuin kuka tahansa täyspäinen äiti olisi tehnyt. Ei tuo homma noin mene miten kuvailit. Jos on todellista syytä epäillä isän luona tapahtuvan jotain pahaa, ei tietenkään luovuteta lasta isälle, vaan selvitetään se että isä varmasti on kyvykäs lapsesta huolehtimaan. Jo tuo että hänellä on merkintä väkivaltaisuudesta ja päihteidenkäytöstä riittää siihen, että lasta ei isälle tarvitse noin vain luovuttaa.

Tosin epäilen kyllä vahvasti, että tämä jorina isästä on vain sinun omia kuvitelmiasi, tapa jolla sysäät vastuun lapsen pahoinvoinnista omilta harteiltasi lapsen isälle.

Lue lisää

Ai niinkun tunkeutunut väkisin toisen kotiin???
Ja kyllä se nyt vaan valitettavan usein menee juuri näin..
No eipä selvitetty ei, ei silloinkaan kun lapsi yhteisessä kasvatusneuvola istunnossa kertoi isän tyttöystävän uhkailleen asunnossa olijoita puukolla (tästä minulla mustaa valkoisella että nainen itsekin myöntänyt näin tapahtuneen) Tämä ei saanut sosiaalityötekijöitä estämään isän tapaamista, eikä järjestämään niitä valvotuiksi ja kuten jo sanoin, kun en päästänyt lasta isän luo siitä tuli LSilmoitus, jolloin sossu uskaili vankilalla ja huostaanotolla Minua.

Saat epäillä mitä lystäät, kuten sanoin minulla ei siitä ole todisteita, ei kuvia mustista silmistä tai muuta sellaista. Tallessa ei myöskään ole kuitteja hänen alkoholinkäytöstään. Joten epäillä sopii..
Lapsen tapaamisen kohdalla jo epäilyn pitäisi riittää jonkinlaiseen tutkimukseen viranomaisten taholta vaan eipä sellaista tehty.

Sitä on ihmetellyt moni muukin.. vuosia minut tunteneet ystäväni, lapseni väliainen sijoituspaikka (vastaanottokoti), Perhekoti ja jopa exäni joka ei muuten ole koskaan kanssani samaa mieltä mistään.

Täältä niitä neuvoja ratkaisun löytymiseen ei ainakaan tunnu löytyvän, en kyllä ole yhtään yllättynyt, niin paljon olen näiden palstojen juttuja lueskellut, että harvoin täältä mitään asiallista neuvoa saa. Lissuksi nimitellään ja haukutaan kyllä..

No, Toivossa on hyvä elää sano lapamato.. ;D

Siis kotipalveluja saa jonkin alentuneen toimintakyvyn takia. Esim. yksinhuoltajalla molemmat kädet poikki ja kipsattu = ei kykene hoitamaan pieniä lapsia ja kotia. Se että esikoisellasi on paha olla, ei ole mikään sellainen syy, että jonkun pitäisi tulla teille kotiin siivoamaan.

Koska sinulla ei ilmeisesti ollut/ole mitään selkeää syytä, miksi väliaikaisesti tarvitsisit apua kodinhoitoon, muuta kuin tuo jaksamisesi/motivaatiosi, niin tietysti se on se asia joka pitää hoitaa kuntoon. Eli Perhetyöntekijät tulevat ja yrittävät ruoskia sinua liikkeelle ja tekemään työ joka sinulle kuuluu.

Emmi-Lotta kirjoitti:

Siis kotipalveluja saa jonkin alentuneen toimintakyvyn takia. Esim. yksinhuoltajalla molemmat kädet poikki ja kipsattu = ei kykene hoitamaan pieniä lapsia ja kotia. Se että esikoisellasi on paha olla, ei ole mikään sellainen syy, että jonkun pitäisi tulla teille kotiin siivoamaan.

Koska sinulla ei ilmeisesti ollut/ole mitään selkeää syytä, miksi väliaikaisesti tarvitsisit apua kodinhoitoon, muuta kuin tuo jaksamisesi/motivaatiosi, niin tietysti se on se asia joka pitää hoitaa kuntoon. Eli Perhetyöntekijät tulevat ja yrittävät ruoskia sinua liikkeelle ja tekemään työ joka sinulle kuuluu.

Lue lisää

Kuuluu se perhetyö ruoskineen liikkeelle jalka kipsissäkin olevia äitejä ja syöpäpotilaita.

Mutta kuten kirjoitin, esikoiselle olisi pitänyt tarjota apua ja minulle apua jaksamiseen, ei pelotella minun ja kuopuksen vuorovaikutussuhteen mahdollisilla ongelmilla.

Lisäksi tuo lain kohta uudestaan tähän, korostettuna kohdat jotka mielestäni meillä täyttivät nuo kriteerit.
21 §
Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn,PERHETILANTEEN, RASITTUNEISUUDEN, sairauden, SYNNYTYKSEN, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella.. (huomauttaisin vielä että tässäkin alentunut toimintakyky (vaikkapa raskaus) ja Vamma on mainittu ihan erikseen). Tätä palvelua meille ei ole tarjottu vaikka Perhetyökin sanoo että tarvitsisin käytännön apua, sillä neuvominen ei auta, koska olen VÄSYNYT. Ja varsinkin nyt perhetyö käy, jopa omien sanojensa mukaan vain tarkistamassa tilannetta, ettei väsymykseni uusiudu ja kodin kunto taas heikkene. Mutta edelleenkään siihen ei mitään apua tarjota, vain kyttäystä. Sosiaalityötekijä kuitenkin haluaa jatkaa Perhetyötä, varsinkin pian SYNTYVÄN lapsen aiheuttaman työmääärän lisääntymisen aiheuttaman uhan vuoksi.

vanilja-84 kirjoitti:

Kuuluu se perhetyö ruoskineen liikkeelle jalka kipsissäkin olevia äitejä ja syöpäpotilaita.

Mutta kuten kirjoitin, esikoiselle olisi pitänyt tarjota apua ja minulle apua jaksamiseen, ei pelotella minun ja kuopuksen vuorovaikutussuhteen mahdollisilla ongelmilla.

Lisäksi tuo lain kohta uudestaan tähän, korostettuna kohdat jotka mielestäni meillä täyttivät nuo kriteerit.
21 §
Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn,PERHETILANTEEN, RASITTUNEISUUDEN, sairauden, SYNNYTYKSEN, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella.. (huomauttaisin vielä että tässäkin alentunut toimintakyky (vaikkapa raskaus) ja Vamma on mainittu ihan erikseen). Tätä palvelua meille ei ole tarjottu vaikka Perhetyökin sanoo että tarvitsisin käytännön apua, sillä neuvominen ei auta, koska olen VÄSYNYT. Ja varsinkin nyt perhetyö käy, jopa omien sanojensa mukaan vain tarkistamassa tilannetta, ettei väsymykseni uusiudu ja kodin kunto taas heikkene. Mutta edelleenkään siihen ei mitään apua tarjota, vain kyttäystä. Sosiaalityötekijä kuitenkin haluaa jatkaa Perhetyötä, varsinkin pian SYNTYVÄN lapsen aiheuttaman työmääärän lisääntymisen aiheuttaman uhan vuoksi.

Lue lisää

Jälleen kerran ihmettelen päätöstäsi hankkia kolmas lapsi... Tiedät että pieni vauva lisää työmäärääsi ja tiedät että et jaksa sitä ja silti pakko pykästä vielä yksi. Uskomatonta. Minkä takia ajattelet että sinulla on oikeus käyttäytyä näin? Kenen velvollisuus on huolehtia sinun kodistasi ja lapsistasi, kun itse et jaksa? Yhteiskunnan? Eli työssäkäyvät ihmiset maksavat veroa sitä varten, ettei sinun tarvitse siivota ja hoitaa lapsiasi, niinkö? Miksi et ota itse vastuuta omista valinnoistasi? Miksi ihmeessä olet kahden jälkeen yöllä netissä raivoamassa, kun voisit käyttää sen ajan nukkumiseen. Se auttaisi kummasti siinä jaksamisessa.

Emmi-Lotta kirjoitti:

Jälleen kerran ihmettelen päätöstäsi hankkia kolmas lapsi... Tiedät että pieni vauva lisää työmäärääsi ja tiedät että et jaksa sitä ja silti pakko pykästä vielä yksi. Uskomatonta. Minkä takia ajattelet että sinulla on oikeus käyttäytyä näin? Kenen velvollisuus on huolehtia sinun kodistasi ja lapsistasi, kun itse et jaksa? Yhteiskunnan? Eli työssäkäyvät ihmiset maksavat veroa sitä varten, ettei sinun tarvitse siivota ja hoitaa lapsiasi, niinkö? Miksi et ota itse vastuuta omista valinnoistasi? Miksi ihmeessä olet kahden jälkeen yöllä netissä raivoamassa, kun voisit käyttää sen ajan nukkumiseen. Se auttaisi kummasti siinä jaksamisessa.

Lue lisää

Minä en edelleenkään ole vakuuttunut siitä etten jaksaisi.. vaan sossu.
Ja kuten jo jollekin tuolla huomautin ehkäisy ei ole 100% varmaa koskaan!
Mutta tämäkin "keskustelu" alkaa siinä määrin poiketa aiheesta, että paras lopettaa..

Kysymys koski edelleen PERHETYÖN KANSSA TOIMIMISEN PROPLEMATIIKKA..
Jos tähän on järkevää sanottavaa, niin kiitän, muuten ADIOS, CIAO, BYE BYE, JNE!

vanilja-84 kirjoitti:

Minä en edelleenkään ole vakuuttunut siitä etten jaksaisi.. vaan sossu.
Ja kuten jo jollekin tuolla huomautin ehkäisy ei ole 100% varmaa koskaan!
Mutta tämäkin "keskustelu" alkaa siinä määrin poiketa aiheesta, että paras lopettaa..

Kysymys koski edelleen PERHETYÖN KANSSA TOIMIMISEN PROPLEMATIIKKA..
Jos tähän on järkevää sanottavaa, niin kiitän, muuten ADIOS, CIAO, BYE BYE, JNE!

Lue lisää

No eiköhän se probleema tässä ole se, että sinä haluat apua kodin siivoukseen ja lapsen hoitoon, mutta et sitä saa, koska sinut on katsottu kykeneväksi hoitamaan koti ja lapsi ilman konkreettista apua. Sinulla ei siis ole mitään fyysistä estettä hoitaa hommaasi, jonka takia jonkun muun pitäisi se tehdä. Eli kuten itsekkin sanoit, tietoa ja taitoa olisi, mutta motivaatio puuttuu. Perhetyön tehtävä olisi löytää sinulle se motivaatio, ei suinkaan motivaation puutteesi takia hoitaa sinun hommiasi.

Perhetyön kanssa sinulla ei nähdäkseni nyt ole vaihtoehtoja, jos et halua nuorimmaisiasikin huostaan otettavaksi. Otat vain sen avun vastaan jonka he sinulle tarjoavat. Se tosin ei varmaankaan ole sellaista apua jota haluaisit, mutta kuitenkin sellaista jota tarvitset. Mikä ihme niissä ihmisissä nyt sinua sitten stressaa? Ajattele asiaa lastesi kannalta, heille on parempi kun ongelmat havaitaan ajoissa. Sinun stressaantumisesi ei ole ollenkaan oleellista, vaan lastesi hyvinvointi. Niin, tähänhän voi sitten heittää vastaväitteen, että jos äiti on stressaantunut, niin lapsetkaan eivät voi hyvin. No, eipä se esikoisesi hyvin voinut ennen perhetyön tekijöitäkään, kun kerran oli niin paha olla että lähdit apua alunperin hakemaankin.

Emmi-Lotta kirjoitti:

No eiköhän se probleema tässä ole se, että sinä haluat apua kodin siivoukseen ja lapsen hoitoon, mutta et sitä saa, koska sinut on katsottu kykeneväksi hoitamaan koti ja lapsi ilman konkreettista apua. Sinulla ei siis ole mitään fyysistä estettä hoitaa hommaasi, jonka takia jonkun muun pitäisi se tehdä. Eli kuten itsekkin sanoit, tietoa ja taitoa olisi, mutta motivaatio puuttuu. Perhetyön tehtävä olisi löytää sinulle se motivaatio, ei suinkaan motivaation puutteesi takia hoitaa sinun hommiasi.

Perhetyön kanssa sinulla ei nähdäkseni nyt ole vaihtoehtoja, jos et halua nuorimmaisiasikin huostaan otettavaksi. Otat vain sen avun vastaan jonka he sinulle tarjoavat. Se tosin ei varmaankaan ole sellaista apua jota haluaisit, mutta kuitenkin sellaista jota tarvitset. Mikä ihme niissä ihmisissä nyt sinua sitten stressaa? Ajattele asiaa lastesi kannalta, heille on parempi kun ongelmat havaitaan ajoissa. Sinun stressaantumisesi ei ole ollenkaan oleellista, vaan lastesi hyvinvointi. Niin, tähänhän voi sitten heittää vastaväitteen, että jos äiti on stressaantunut, niin lapsetkaan eivät voi hyvin. No, eipä se esikoisesi hyvin voinut ennen perhetyön tekijöitäkään, kun kerran oli niin paha olla että lähdit apua alunperin hakemaankin.

Lue lisää

Niin ja tuosta ehkäisyasiasta, "ehkäisy ei ole 100% varmaa koskaan!" Todelliset vahinkoraskaudet, eli sellaiset raskaudet jotka saavat alkunsa vaikka ehkäisyä on käytetty oikein ja huolellisesti, ovat ÄÄRIMMÄISEN HARVINAISIA. Ja kukaan ei ikipäivänä usko, sinulle olisi näin käynyt KOLME kertaa! Eli ehkäisyasiassa on kyllä sinulla petraamisen varaa. Pillerit on otettava ajallaan, jos kondomi menee rikki on käytettävä jälkiehkäisyä jne. Ehkäisyneuvolasta saat tietoa asiasta, suosittelen että otat sinne yhteyttä.

Emmi-Lotta kirjoitti:

No eiköhän se probleema tässä ole se, että sinä haluat apua kodin siivoukseen ja lapsen hoitoon, mutta et sitä saa, koska sinut on katsottu kykeneväksi hoitamaan koti ja lapsi ilman konkreettista apua. Sinulla ei siis ole mitään fyysistä estettä hoitaa hommaasi, jonka takia jonkun muun pitäisi se tehdä. Eli kuten itsekkin sanoit, tietoa ja taitoa olisi, mutta motivaatio puuttuu. Perhetyön tehtävä olisi löytää sinulle se motivaatio, ei suinkaan motivaation puutteesi takia hoitaa sinun hommiasi.

Perhetyön kanssa sinulla ei nähdäkseni nyt ole vaihtoehtoja, jos et halua nuorimmaisiasikin huostaan otettavaksi. Otat vain sen avun vastaan jonka he sinulle tarjoavat. Se tosin ei varmaankaan ole sellaista apua jota haluaisit, mutta kuitenkin sellaista jota tarvitset. Mikä ihme niissä ihmisissä nyt sinua sitten stressaa? Ajattele asiaa lastesi kannalta, heille on parempi kun ongelmat havaitaan ajoissa. Sinun stressaantumisesi ei ole ollenkaan oleellista, vaan lastesi hyvinvointi. Niin, tähänhän voi sitten heittää vastaväitteen, että jos äiti on stressaantunut, niin lapsetkaan eivät voi hyvin. No, eipä se esikoisesi hyvin voinut ennen perhetyön tekijöitäkään, kun kerran oli niin paha olla että lähdit apua alunperin hakemaankin.

Lue lisää

Tähän voisi vain todeta että, me kävimme vanhemmuuden arvioinnissa, tämän nuorimmaisen kanssa ja tässä otteita heidän yhteen vedostaan:

"Äiti sitoutui tutkimus- ja arviontijaksoon. Psykologisten tutkimusten mukaan äidin vanhemmuudessa on paljon hyviä perustaitoja. Kuitenkin perheen nykyisen tilanteen vuoksi syvempi sitoutuneisuus on kateissa. Tilanne on nykyisellään vaikea parisuhteen ongelmien vuoksi (joiden korjaamisen olen myöskin ollut sitoutunut, mutta mieheni ei) ja äidin jaksamattomuuden vuoksi (johon lääkäri tai psykologi ei nähnyt tarpeelliseksi puuttua sen isommin. lisä huomautuksena: koko tämän jakson aikana taistelin myös esikoiseni auttamiseksi ja huostaanottoa vastaan ja yritin yhä saada kuntoutusta myös hänelle.). Äiti oli kantava voima perheessä jakson aikana. Hänessä havaitut vanhemmuuden taidot mahdollistivat kotiutumisen jakson päättyessä."

Kasvatusneuvolan työntekijän kanssa siis sovittu tämän jälkeen taloudellisten selvitysten vähentämisen vuoksi, että erilleen muutto miehen kanssa tapahtuu vasta lapsen syntymän jälkeen, Lisäksi perhetyöntekijän kanssa painostamalla saatu miettimistauko heinäkuun ajaksi, jonka jälkeen pitäisi saada aikaiseksi jonkinnäköinen kaikkie tyydyttävä suunnitelma jatkosta, vaikka perhetyökin myönsi vain käyvänsä tarkistamassa etten taas väsy. Minkäänlaista apua minulle he eivät koe pystyvänsä tarjoamaan..
Miksi siis jatkaa tätä? Koska sossu sanoo perhetyön lopettamisen kertovan kyvyttömyydestäni sitoutua tarjottavaan apuun ja siten huostaanoton peruste.
Tämä siitä huolimatta että sekä vanhemmuuden arvioinnin että kasvatusneuvolan työntekijät nimenomaan kehuvat sitoutumistani. Mutta minähän koenkin hyötyneeni näistä palveluista, toisin kuin perhetyöstä :)

vanilja-84 kirjoitti:

Tähän voisi vain todeta että, me kävimme vanhemmuuden arvioinnissa, tämän nuorimmaisen kanssa ja tässä otteita heidän yhteen vedostaan:

"Äiti sitoutui tutkimus- ja arviontijaksoon. Psykologisten tutkimusten mukaan äidin vanhemmuudessa on paljon hyviä perustaitoja. Kuitenkin perheen nykyisen tilanteen vuoksi syvempi sitoutuneisuus on kateissa. Tilanne on nykyisellään vaikea parisuhteen ongelmien vuoksi (joiden korjaamisen olen myöskin ollut sitoutunut, mutta mieheni ei) ja äidin jaksamattomuuden vuoksi (johon lääkäri tai psykologi ei nähnyt tarpeelliseksi puuttua sen isommin. lisä huomautuksena: koko tämän jakson aikana taistelin myös esikoiseni auttamiseksi ja huostaanottoa vastaan ja yritin yhä saada kuntoutusta myös hänelle.). Äiti oli kantava voima perheessä jakson aikana. Hänessä havaitut vanhemmuuden taidot mahdollistivat kotiutumisen jakson päättyessä."

Kasvatusneuvolan työntekijän kanssa siis sovittu tämän jälkeen taloudellisten selvitysten vähentämisen vuoksi, että erilleen muutto miehen kanssa tapahtuu vasta lapsen syntymän jälkeen, Lisäksi perhetyöntekijän kanssa painostamalla saatu miettimistauko heinäkuun ajaksi, jonka jälkeen pitäisi saada aikaiseksi jonkinnäköinen kaikkie tyydyttävä suunnitelma jatkosta, vaikka perhetyökin myönsi vain käyvänsä tarkistamassa etten taas väsy. Minkäänlaista apua minulle he eivät koe pystyvänsä tarjoamaan..
Miksi siis jatkaa tätä? Koska sossu sanoo perhetyön lopettamisen kertovan kyvyttömyydestäni sitoutua tarjottavaan apuun ja siten huostaanoton peruste.
Tämä siitä huolimatta että sekä vanhemmuuden arvioinnin että kasvatusneuvolan työntekijät nimenomaan kehuvat sitoutumistani. Mutta minähän koenkin hyötyneeni näistä palveluista, toisin kuin perhetyöstä :)

Lue lisää

" perhetyökin myönsi vain käyvänsä tarkistamassa etten taas väsy."
No eikö se ole sitten hyvä juttu? Mitä pelkäät, sitä että taas väsyt ja lapset huostaanotetaan?
Siis koetko nyt pärjääväsi yksin lasten kanssa vai et? Jos koet pärjääväsi, niin ethän sinä sitten mitään apua tarvitse, mutta tottakai tilannetta pitää tarkkailla, että homma pysyy hallinnassa.
Jos koet että et pärjää, niin mitä apua oikein haluat?

Emmi-Lotta kirjoitti:

Niin ja tuosta ehkäisyasiasta, "ehkäisy ei ole 100% varmaa koskaan!" Todelliset vahinkoraskaudet, eli sellaiset raskaudet jotka saavat alkunsa vaikka ehkäisyä on käytetty oikein ja huolellisesti, ovat ÄÄRIMMÄISEN HARVINAISIA. Ja kukaan ei ikipäivänä usko, sinulle olisi näin käynyt KOLME kertaa! Eli ehkäisyasiassa on kyllä sinulla petraamisen varaa. Pillerit on otettava ajallaan, jos kondomi menee rikki on käytettävä jälkiehkäisyä jne. Ehkäisyneuvolasta saat tietoa asiasta, suosittelen että otat sinne yhteyttä.

Lue lisää

kumiallergian vuoksi kondomin käyttö mahdotanta tai liian kallista ja pillereitä olen syönyt niinkuin pitää.. edelleen esikoisen ja pikkuisemme välissä on kokonaset 8vuotta. Seuraava oli kyllä varsin harkittu, mutta nämä esikoisen ongelmat sitten veivät jaksamisen todella nopeasti.. enpä osannut niihin varautua, enkä siihen ettei apua saa vaikka pyytää..

Emmi-Lotta kirjoitti:

" perhetyökin myönsi vain käyvänsä tarkistamassa etten taas väsy."
No eikö se ole sitten hyvä juttu? Mitä pelkäät, sitä että taas väsyt ja lapset huostaanotetaan?
Siis koetko nyt pärjääväsi yksin lasten kanssa vai et? Jos koet pärjääväsi, niin ethän sinä sitten mitään apua tarvitse, mutta tottakai tilannetta pitää tarkkailla, että homma pysyy hallinnassa.
Jos koet että et pärjää, niin mitä apua oikein haluat?

Lue lisää

Tuolla toisella palstalla onkin heitetty hyvä kysymys, miksi äidin/vanhempien väsyminen on muka syy huostaanottaa lapsi nykyaikana, ennen kun siihen tarjottiin kotipalvelua avuksi..

Koen nyt ainakin pärjääväni tämän lapsen kanssa, yksin jääminen kahden pienen kanssa tietysti hirvittää, vaikka paljon apua ei nytkään mieheltä heru. Lisäksi pelkään masentuvani taas eron seurauksena, vaikka se onkin perusteltu kuten edellinenkin.

Pointtina tässä onkin se etten koe nyt tarvitsevani apua, mutta en voi siitä kieltäytyä, huostaanottamisen pelossa, joten se on henkinen rasite. Ja koska jos väsyn apua tuskin edelleenkään tarjotaan.

vanilja-84 kirjoitti:

Tuolla toisella palstalla onkin heitetty hyvä kysymys, miksi äidin/vanhempien väsyminen on muka syy huostaanottaa lapsi nykyaikana, ennen kun siihen tarjottiin kotipalvelua avuksi..

Koen nyt ainakin pärjääväni tämän lapsen kanssa, yksin jääminen kahden pienen kanssa tietysti hirvittää, vaikka paljon apua ei nytkään mieheltä heru. Lisäksi pelkään masentuvani taas eron seurauksena, vaikka se onkin perusteltu kuten edellinenkin.

Pointtina tässä onkin se etten koe nyt tarvitsevani apua, mutta en voi siitä kieltäytyä, huostaanottamisen pelossa, joten se on henkinen rasite. Ja koska jos väsyn apua tuskin edelleenkään tarjotaan.

Lue lisää

Siis eihän se nyt ole normaalia, että ihan tavallinen arki kahden lapsen kanssa väsyttää sinut niin, ettet kykene siitä selviytymään. Tietysti pitää selvittää ne syyt, mikä tähän tilanteeseen on johtanut, jotta se saataisiin korjattua ja jaksaisit sitä arkea elää. Kuten jo tuossa aiemminkin sanoin, siivous ja lastenhoitoapua saisi sinulle sitten antaa ihan loputtomiin, jos syitä siihen jaksamattomuuteen ei selvitetä ja korjata.
Arjen pyöritys yksin kahden pienen lapsen kanssa on varmasti rankkaa, kun se on rankkaa kahdenkin aikuisen pyörittää. Mutta onhan siitä selvinnyt monen monta äitiä. Jos sinulla ei ole fyysistä estettä hoitaa lapsia ja kotia, et tarvitse fyysistä apuakaan. Jos ongelmat on henkisiä, tarvitset henkistä apua. Väsymys on kuitenkin ihan normaalia pikkulapsi perheessä. Lapset voi sairastella ja silloin on todella luksusta jos saa vuorokauden aikana nukuttua kaksikin tuntia. Mutta on pakko jaksaa, pitää vain yrittää helpottaa sitä arkea pienin konstein, esim. kaurapuuron keittämisen sijaan pikapuuropussit, on nopeampaa ja vähemmän tiskiä. Uskoisin, että suurin osa äideistä tietää tunteen, hammasta purren pakko jaksaa.

Tekstistäsi sain sellaisen käsityksen, että sinunkin vanhempasi ovat olleet aika lailla sossun käyttäjiä, heti kun on ongelmaa niin sossuun hakemaan tukihenkilöä yms. Lienet oppinut heiltä tämän käyttäymismallin, että kun arki on tylsää puurtamista ja tuntuu että ei jaksaisi, niin sossuun apua vinkumaan, sen sijaan että ottaisit itseäsi niskasta kiinni ja hoitaisit itse elämäsi kuntoon. Tiedän että tällainen sossuilu on periytyvää, kuten lasten pahoinpitely ja alkoholismi, mutta olisko aika katkaista kierre?

Emmi-Lotta kirjoitti:

Siis eihän se nyt ole normaalia, että ihan tavallinen arki kahden lapsen kanssa väsyttää sinut niin, ettet kykene siitä selviytymään. Tietysti pitää selvittää ne syyt, mikä tähän tilanteeseen on johtanut, jotta se saataisiin korjattua ja jaksaisit sitä arkea elää. Kuten jo tuossa aiemminkin sanoin, siivous ja lastenhoitoapua saisi sinulle sitten antaa ihan loputtomiin, jos syitä siihen jaksamattomuuteen ei selvitetä ja korjata.
Arjen pyöritys yksin kahden pienen lapsen kanssa on varmasti rankkaa, kun se on rankkaa kahdenkin aikuisen pyörittää. Mutta onhan siitä selvinnyt monen monta äitiä. Jos sinulla ei ole fyysistä estettä hoitaa lapsia ja kotia, et tarvitse fyysistä apuakaan. Jos ongelmat on henkisiä, tarvitset henkistä apua. Väsymys on kuitenkin ihan normaalia pikkulapsi perheessä. Lapset voi sairastella ja silloin on todella luksusta jos saa vuorokauden aikana nukuttua kaksikin tuntia. Mutta on pakko jaksaa, pitää vain yrittää helpottaa sitä arkea pienin konstein, esim. kaurapuuron keittämisen sijaan pikapuuropussit, on nopeampaa ja vähemmän tiskiä. Uskoisin, että suurin osa äideistä tietää tunteen, hammasta purren pakko jaksaa.

Tekstistäsi sain sellaisen käsityksen, että sinunkin vanhempasi ovat olleet aika lailla sossun käyttäjiä, heti kun on ongelmaa niin sossuun hakemaan tukihenkilöä yms. Lienet oppinut heiltä tämän käyttäymismallin, että kun arki on tylsää puurtamista ja tuntuu että ei jaksaisi, niin sossuun apua vinkumaan, sen sijaan että ottaisit itseäsi niskasta kiinni ja hoitaisit itse elämäsi kuntoon. Tiedän että tällainen sossuilu on periytyvää, kuten lasten pahoinpitely ja alkoholismi, mutta olisko aika katkaista kierre?

Lue lisää

Vanhempani eivät ole olleet "sossunkäyttäjiä", koko rotlan olen kyllä aikanaan läpi käynyt. Lyhyesti oma taustani: YH isä, 90-luvun lama, työttömyys, alkoholismi ja lopulta kodittomuus. Sano vain jos olen saanut väärin apua silloin.
Juuri siksi, vuosia näissä ympyröissä pyörineenä en ymmärrä kuinka perheeni on joutunut tällaiseen jamaan että minkäänlaista apua ei ole ollut tarjolla.. ei ainakaan sellaista mitä tunsin perheenijäsenille kaipaavan. Kuten sekin että jos esikoisellani on pahaolla, minua tuputetaan vauvan kanssa johonkin suljettuun äiti-vauva ryhmään joka tukisi varhaista vuorovaikutusta. Kaipasin tukea esikoiseni kanssa toimimiseen ja hänen kanssaan vuorovaikuttamiseen, mutta sellaista palvelua ei ole enää tarjolla kouluikäiselle, paitsi huostaanoton kautta.

Ja edelleenkin pyysin apua ja neuvoja päästä sopuun tuon perhetyön kanssa, mutta ilmeisesti tälläiseen sättimiseen on tyytyminen..

vanilja-84 kirjoitti:

Vanhempani eivät ole olleet "sossunkäyttäjiä", koko rotlan olen kyllä aikanaan läpi käynyt. Lyhyesti oma taustani: YH isä, 90-luvun lama, työttömyys, alkoholismi ja lopulta kodittomuus. Sano vain jos olen saanut väärin apua silloin.
Juuri siksi, vuosia näissä ympyröissä pyörineenä en ymmärrä kuinka perheeni on joutunut tällaiseen jamaan että minkäänlaista apua ei ole ollut tarjolla.. ei ainakaan sellaista mitä tunsin perheenijäsenille kaipaavan. Kuten sekin että jos esikoisellani on pahaolla, minua tuputetaan vauvan kanssa johonkin suljettuun äiti-vauva ryhmään joka tukisi varhaista vuorovaikutusta. Kaipasin tukea esikoiseni kanssa toimimiseen ja hänen kanssaan vuorovaikuttamiseen, mutta sellaista palvelua ei ole enää tarjolla kouluikäiselle, paitsi huostaanoton kautta.

Ja edelleenkin pyysin apua ja neuvoja päästä sopuun tuon perhetyön kanssa, mutta ilmeisesti tälläiseen sättimiseen on tyytyminen..

Lue lisää

Pahoillani olen, jos olet sättimiseksi kaiken kirjoittamani mieltänyt. Mitään konkreettisia neuvoja täällä ei voi kukaan oikein antaa ilman että tietää tarkkaan kaikki ongelmasi, joita et varmaan ala täällä setvimään, enkä todellakaan suosittele niin tekemäänkään.

" Kuten sekin että jos esikoisellani on pahaolla, minua tuputetaan vauvan kanssa johonkin suljettuun äiti-vauva ryhmään joka tukisi varhaista vuorovaikutusta"
Eli, esikoisen paha olo ei ole mikään esikoisesta itsestään lähtevä sairaus, vaan reaktio ympäristöön = kotioloihin. Jos kaikki ei ole kunnossa esikoisen kanssa, niin tuskinpa on nuoremmankaan kanssa. On hyvin ymmärrettävää että yritetään tukea sinua lapsen varhaisen vuorovaikutuksen kanssa, koska se on todella tärkeä vaihe lapsen kehityksessä.

Perhetyön kanssa sopuun pääsemisestä. Voisit yrittää rauhoittaa nämä keskustelutilanteet, eli jos suinkin mahdollista, lapsi olisi silloin päiväunilla ja yritä ajoittaa ruuanlaitto johonkin muuhun hetkeen, ettei tarvitse seinän läpi huudella. Sitten lähdette yhdessä suunnittelemaan tulevaisuutta. Minulle tulisi nyt ensin mieleen, oletko järjestänyt nuoremmalle lapsellesi hoidon siksi aikaa kun olet synnyttämässä tätä vatsa-asukkia? Jos et ole, pyydä heiltä apua sen järjestelyyn. Käykää läpi ihan käytännön ongelmia, mitä voi tulla eteen kun olet yksin kahden pikkuisen kanssa. Keskustele heidän kanssaan millaisiin ongelma tilanteisiin kannattaa varautua ja miten niihin voi varautua. Aiotko käyttää hoitovapaan ja miten järjestät toimeentulon, menetkö opiskelemaan/töihin ja missä vaiheessa. Mitä kaikkea sinun pitää saavuttaa, ennenkuin sinun on mahdollista saada esikoinen takaisin kotiin. ja kenoja, miten pystyt nämä tavoitteet saavuttamaan ja pysymään niissä. Ymmärrän, että se ei varmaan ole kivaa ruotia omaa elämäänsä ongelmineen ja virheineen jonkun sossutätien kanssa, mutta taidat olla siinä tilanteessa, ettei sinulla ole oikein vaihtoehtoja, jos haluat pitää lapsesi ja saada esikoisesi takaisin.

Emmi-Lotta kirjoitti:

Pahoillani olen, jos olet sättimiseksi kaiken kirjoittamani mieltänyt. Mitään konkreettisia neuvoja täällä ei voi kukaan oikein antaa ilman että tietää tarkkaan kaikki ongelmasi, joita et varmaan ala täällä setvimään, enkä todellakaan suosittele niin tekemäänkään.

" Kuten sekin että jos esikoisellani on pahaolla, minua tuputetaan vauvan kanssa johonkin suljettuun äiti-vauva ryhmään joka tukisi varhaista vuorovaikutusta"
Eli, esikoisen paha olo ei ole mikään esikoisesta itsestään lähtevä sairaus, vaan reaktio ympäristöön = kotioloihin. Jos kaikki ei ole kunnossa esikoisen kanssa, niin tuskinpa on nuoremmankaan kanssa. On hyvin ymmärrettävää että yritetään tukea sinua lapsen varhaisen vuorovaikutuksen kanssa, koska se on todella tärkeä vaihe lapsen kehityksessä.

Perhetyön kanssa sopuun pääsemisestä. Voisit yrittää rauhoittaa nämä keskustelutilanteet, eli jos suinkin mahdollista, lapsi olisi silloin päiväunilla ja yritä ajoittaa ruuanlaitto johonkin muuhun hetkeen, ettei tarvitse seinän läpi huudella. Sitten lähdette yhdessä suunnittelemaan tulevaisuutta. Minulle tulisi nyt ensin mieleen, oletko järjestänyt nuoremmalle lapsellesi hoidon siksi aikaa kun olet synnyttämässä tätä vatsa-asukkia? Jos et ole, pyydä heiltä apua sen järjestelyyn. Käykää läpi ihan käytännön ongelmia, mitä voi tulla eteen kun olet yksin kahden pikkuisen kanssa. Keskustele heidän kanssaan millaisiin ongelma tilanteisiin kannattaa varautua ja miten niihin voi varautua. Aiotko käyttää hoitovapaan ja miten järjestät toimeentulon, menetkö opiskelemaan/töihin ja missä vaiheessa. Mitä kaikkea sinun pitää saavuttaa, ennenkuin sinun on mahdollista saada esikoinen takaisin kotiin. ja kenoja, miten pystyt nämä tavoitteet saavuttamaan ja pysymään niissä. Ymmärrän, että se ei varmaan ole kivaa ruotia omaa elämäänsä ongelmineen ja virheineen jonkun sossutätien kanssa, mutta taidat olla siinä tilanteessa, ettei sinulla ole oikein vaihtoehtoja, jos haluat pitää lapsesi ja saada esikoisesi takaisin.

Lue lisää

Olen pahoillani jos ymmärsit sättimisen koskevan sinua. Osa täällä käy vain toteamassa että olen hullu ja sterilisaation tarpeessa JNE. kyllästyy siihen..

Tilanteiden rauhoittaminen on hyvä idea, yritetään.
Nuoremmalle eli ainoalle kotona asuvalle lapselle olen sopinut hoitajaksi parhaan ystäväni, joka sattuu olemaan juurikin synnytyksenaikoihin lomalla. Tänä auttaa vielä se että kaikki lapseni ovat olleet isokokoisia, siis sekä pitkiä että painavia, joten tämäkin kuten edellinenkin tullaan käynnistämään, mikä auttaa sopimaan tuon synnyttämisen ajankohdan aika tarkkaan. Viimeksi käynnistyksestä meni meinaan alle 12 tuntia syntymään..
Tätä se perhetyökin viimeksi käski selvittää ja sen tenkin, tosin he halusivat minun tekevän vara suunnitelmat A, B ja C myös jos tuo kaveri ei voisikaan auttaa. Minusta se vaatimus on jo kohtuuton, varsinkin kun myös ne suunnitelmat pitäisi olla niin varmoja että hyvä etteivät vaatineet minua tekemään ystävieni kanssa kirjallisia sopimuksia.. :D
Lisäksi he pyysivät varautumaan siihen että tämä syntyisi ennenaikaisesti, epäilin tätä, mutta sanoin yhden lähihoitaja kaverini taas olevan elokuun puoleenväliin asti lomalla, että saisin varmasti hänet hälytettyä tällaisessa tapauksessa.

Toimeentuloni on paremmin turvattu kuin nyt kotihoidon tuella, sillä ennen edellisen lapsen syntymää olin töissä, ja koska näiden kahden ikä ero on alle 2 vuotta saan tästäkin työtulojeni mukaista äitiyspäivärahaa. Töihin olisin palaamassa viimeistään kun tämä pian syntyvä olisi 1½v niinkuin tein esikoisenkin kanssa ja olisin tehnyt vielä tämän nuorimmankin kanssa ellei olisi tullut tätä kolmatta tähän. Lähihoitajana noita hommia riittää, minua esim vanha työpaikka kyseli kolmesti töihin jo äitiyslomani aikana, edes päiväksi sijaistamaan. Siitä en siis kanna huolta. Kouluttautumaan en toista kertaa lähde pienten lasten kanssa, kun ei ole pakko! Sen virheen tein esikoisen kanssa, rankka oli ja opinnot venyi.

Esikoisen asioista päättää sitten se uusi sossu, joka ei ole missään tekemisissä perhetyön kanssa, joka yhä siis toimii nykyisen sossumme alaisuudessa.

Kiitoksia sinulle, tätä voisin jo sanoa neuvoksi, pystyisipä useampi mielipiteistään huolimatta samaan.

Jossain vaiheessa oli varmaankin puhetta tukiperheestä/henkilöstä, siis ennen toisen lapsen syntymää. Silloin koin että viikonlopuksi muualle lapsen antaminen vähentäisi sitä muutenkin vähäistä hyvää aikaamme, sillä viikolla opiskelin kunnes 2008 valmistuin ja sen jälkeen olin töissä kunnes äitiysloma alkoi 12/2009. Itse toivoin lapselle tukihenkilöä, jolla olisi mahdollisuus viikollakin viedä lapsi jonnekin "kivaan paikkaan" ja olla muutenkin hänelle ulkopuolisena kuuntelevana korvana, (itsellä ihan hirveän hyvä kokemus tukihenkilöstä. 20vuoden jälkeen olemme yhä yhteyksissä), johon minulla ei rahatilanteen ja ajanpuutteen/jaksamisen vuoksi ollut mahdollisuutta.
Tämä jäi kuitenkin vain puheen tasolle. Perhetyö ehdotti myös heti lähes alkuunsa meille Perhekuntoutusta, mutta tätäkään ei saatu "ajoissa" järjestettyä. Myöskään "kesäperhettä" ei saatu lapselle kesinä 2009 ja 2010 sossun vitkuttelun takia. Tuota perhetyön erinomaisuutta sossu jaksaa hehkuttaa, vaikka itse koen sen kaikkein hyödyttömimmäksi.

vanilja-84 kirjoitti:

Jossain vaiheessa oli varmaankin puhetta tukiperheestä/henkilöstä, siis ennen toisen lapsen syntymää. Silloin koin että viikonlopuksi muualle lapsen antaminen vähentäisi sitä muutenkin vähäistä hyvää aikaamme, sillä viikolla opiskelin kunnes 2008 valmistuin ja sen jälkeen olin töissä kunnes äitiysloma alkoi 12/2009. Itse toivoin lapselle tukihenkilöä, jolla olisi mahdollisuus viikollakin viedä lapsi jonnekin "kivaan paikkaan" ja olla muutenkin hänelle ulkopuolisena kuuntelevana korvana, (itsellä ihan hirveän hyvä kokemus tukihenkilöstä. 20vuoden jälkeen olemme yhä yhteyksissä), johon minulla ei rahatilanteen ja ajanpuutteen/jaksamisen vuoksi ollut mahdollisuutta.
Tämä jäi kuitenkin vain puheen tasolle. Perhetyö ehdotti myös heti lähes alkuunsa meille Perhekuntoutusta, mutta tätäkään ei saatu "ajoissa" järjestettyä. Myöskään "kesäperhettä" ei saatu lapselle kesinä 2009 ja 2010 sossun vitkuttelun takia. Tuota perhetyön erinomaisuutta sossu jaksaa hehkuttaa, vaikka itse koen sen kaikkein hyödyttömimmäksi.

Lue lisää

"Ja lapselle tehdä pahaanoloon psykologin/psykiatrin arvio ja seuranta.. Laiton juttu siis koko huostaanotto alunperinkin."

Eli siis lapsellesi ei ole tehty edes minkäänlaista arviota ammattilaisten toimesta? Miksi et mene asianajajan puheille?

.................... kirjoitti:

"Ja lapselle tehdä pahaanoloon psykologin/psykiatrin arvio ja seuranta.. Laiton juttu siis koko huostaanotto alunperinkin."

Eli siis lapsellesi ei ole tehty edes minkäänlaista arviota ammattilaisten toimesta? Miksi et mene asianajajan puheille?

Lue lisää

Olin naivi, luulin että kun vastustin huostaanottoa ja tein lapsen tilanteesta ja sossun vitkustelusta selvityksen hallinto-oikeudelle, että se vaikuttaisi jotain..
Jälkeenpäin olenkin kuullut että hallinto-oikeus onkin vain läpihuutojuttu ellei minulla ole pitäviä todisteita sosiaalityöntekijän virheellisestä toiminnasta.

Kaikenlainen puhuminen ja avunpyytäminen muista kuin sosiaalityöntekijän tarjoamista paikoista tulkittiin kuitenkin kyvyttömyydeksi sitoutua tarjottuun apuun.
Eikä minulla ollut esimerkiksi tästä perhetyön asiakaskäynnillä ehdottomasta perhekuntoutuksesta minkäänlaista todistusta, että koska se oli tapahtunut. Niinpä koska sossu oli järjestänyt sijaishallinnon työntekijän kanssa asiasta palaverin 31.1.-11 jossa siis saatiin tuo paikka meille huhtikuulle voitiin helmikuussa todeta (lapsen kiireellisen yhteydessä) että apu valitettavasti tuli liian myöhään..
Ainoa toivoni saada lapsi takaisin on yrittää "korjata" elämäni ja toivoa hänenkin asioidensa ja pahanolonsa syyn selviävän hyvässä puolueettomassa paikassa, perhekotiin näet olen tyytyväinen ja heidän kasvatustapansa ei sodi omia arvojani vastaan. Muuten olisin riitauttanut sijoituspaikankin. Väsynyt sotimaan tuulimyllyä vastaan, joten päättänyt käyttää senkin energian kahteen ihanaan pienokaiseeni.. Onneksi myös esikoinen jäi samalle paikkakunnalle, joten tapaan häntä useamman kerran kkssa, ja yritän ylläpitää suhdetta häneen ja sisarusten välillä mahdollisimman tiiviisti.

vanilja-84 kirjoitti:

Jossain vaiheessa oli varmaankin puhetta tukiperheestä/henkilöstä, siis ennen toisen lapsen syntymää. Silloin koin että viikonlopuksi muualle lapsen antaminen vähentäisi sitä muutenkin vähäistä hyvää aikaamme, sillä viikolla opiskelin kunnes 2008 valmistuin ja sen jälkeen olin töissä kunnes äitiysloma alkoi 12/2009. Itse toivoin lapselle tukihenkilöä, jolla olisi mahdollisuus viikollakin viedä lapsi jonnekin "kivaan paikkaan" ja olla muutenkin hänelle ulkopuolisena kuuntelevana korvana, (itsellä ihan hirveän hyvä kokemus tukihenkilöstä. 20vuoden jälkeen olemme yhä yhteyksissä), johon minulla ei rahatilanteen ja ajanpuutteen/jaksamisen vuoksi ollut mahdollisuutta.
Tämä jäi kuitenkin vain puheen tasolle. Perhetyö ehdotti myös heti lähes alkuunsa meille Perhekuntoutusta, mutta tätäkään ei saatu "ajoissa" järjestettyä. Myöskään "kesäperhettä" ei saatu lapselle kesinä 2009 ja 2010 sossun vitkuttelun takia. Tuota perhetyön erinomaisuutta sossu jaksaa hehkuttaa, vaikka itse koen sen kaikkein hyödyttömimmäksi.

Lue lisää

Tiedäthän, että tukihenkilöitä ei niin vain "oteta" mistään? Monilla tukihenkilöillä on myös itsellä lapsia, joten viikolla on oikeasti kovin vaikea järjestää aikaa muiden lapsille.
Voisitko itse harkita, että ottaisit kerran viikossa jonkun toisen lapset itsellesi "hoitoon" esim.leikkipuistoon 2-3tunniksi? Siten voisit saada näiden lasten äidistä omille lapsillesi tukihenkilön.
Meilläkin on ollut useita kesälapsia ja kesäpaikoista on huutava pula. Voi olla, ettei teille ole löytynyt kesäperhettä muutenkaan, eikä sossun "vitkuttelulla" ole ollut mitään syytä asiaan.

Äiti & sijaisäiti kirjoitti:

Tiedäthän, että tukihenkilöitä ei niin vain "oteta" mistään? Monilla tukihenkilöillä on myös itsellä lapsia, joten viikolla on oikeasti kovin vaikea järjestää aikaa muiden lapsille.
Voisitko itse harkita, että ottaisit kerran viikossa jonkun toisen lapset itsellesi "hoitoon" esim.leikkipuistoon 2-3tunniksi? Siten voisit saada näiden lasten äidistä omille lapsillesi tukihenkilön.
Meilläkin on ollut useita kesälapsia ja kesäpaikoista on huutava pula. Voi olla, ettei teille ole löytynyt kesäperhettä muutenkaan, eikä sossun "vitkuttelulla" ole ollut mitään syytä asiaan.

Lue lisää

Valitettavasti oli.. sen voi todistaa perhetyö ja pelastakaa lapset!
Kun huomioi sen että jo 2009 keväällä päiväkoti pyysi sossua järjestämään kesäperheen meille mutta sellaista ei saatu. Liian myöhään lähdetty liikkeelle. Seuraavaksi kesäksi lupasi sitten pistää paperti kuntoon, lopulta ne kuitenkin päätyivät minun täytettäväkseni perhetyön kanssa 2010 huhtikuussa. Kesäkuussa soitin itse PeLA ry:hyn kun mitään ei kuulunut ja he sanoivat paikkojen jaetun jo maaliskuussa. Sossu kuitenkin oli selvitellyt asioita jo muka edellisenä kesänä!
Pelasta sanoivat että poikani tapausta ajatellen ja minun mahdollisuuttani kuljettaa häntä, silloin TTTasiakas, kortiton ihminen, paikkoja olisi ollut jopa samasta kunnasta, mutta paperit eivät tulleet ajoissa heille! EI kai jos ne olivat liian myöhään jo minulla!

Ja kyllä voisin sellaista lastenhoito-juttua harkitakkin jos perheemme tilanne olisi edes suht normaali..

Eikun lastensuojeluilmiantoja tekemään vain ja kaikki ärsyttävät lapset ja vanhemmat laitoksiin loppuiäksi. Kyllä ne suomalaiset lapsiperheet siitä häviävät ja maan kansoittavat erilaiset äärifundamentalistit, jotka älyävät pysyä kaikkien kasvatus- ja kotouttamispyrkimysten ulottumattomissa omissa porukoissaan. Suomessa on jo nyt ennätysmäärä nuoria, jotka eivät halua tai uskalla perheytyä . Ei tarvitse ihmetellä miksi.

Kiitos tästä, vaikka se ei varsinaisesti mitään konkreettista apua tilanteeseeni tarjonnut, on mieli huomattavasti parempi taas.

Ehkäpä me Perhetyön kanssa tosiaan 2vuoden soutamisen ja huopaamisen jälkeen pääsemme jonkinlaiseen järki ratkaisuun, varsinkin kun heidän tullessaan 2 viikon päästä pystyn osoittamaan jaksaneeni sekä lapsen että kodinhoidon tehdä.
Sitten ei olekaan kynnyksenä enää kuin sossu..
Vakaasti olen päättänyt muuttaa tältä alueelta pois, ihan vain päästäkseni kyseisestä epäpätevästä yksilöstä eroon, sillä valituksista huolimatta ei hänen toimiinsa ole tullut mitään tolkkua.

Ei kai 9-vuotiasta lasta voi sanoa vauvaksi, jota ei tarvitse kasvattaa, eikä sen äitiä epävarmaksi vastasynnyttäneeksi jolle kaikki on uutta...?

Turhauttaa ottaa vastaan ihmisiä, joiden pitäisi olla avuksi Minulle, mutta jotka kieltäytyvät antamasta apua jota haluan..
Mitä apua voin siis heiltä pyytää? IDEOITA?!!!?

Toistetaan toi loppu kysymys johon sisäistin koko selostuksen tarkoituksen!

MITÄ APUA VOIN SIIS HEILTÄ PYYTÄÄ???
sitä että he tulevat kotiini istumaan sohvalle, koska voivat tarjota vain sellaista apua minulle mitä en heidänmukaansakaan tarvitse, eli neuvoja.
Muita ideoita???

vanilja-84 kirjoitti:

Turhauttaa ottaa vastaan ihmisiä, joiden pitäisi olla avuksi Minulle, mutta jotka kieltäytyvät antamasta apua jota haluan..
Mitä apua voin siis heiltä pyytää? IDEOITA?!!!?

Toistetaan toi loppu kysymys johon sisäistin koko selostuksen tarkoituksen!

MITÄ APUA VOIN SIIS HEILTÄ PYYTÄÄ???
sitä että he tulevat kotiini istumaan sohvalle, koska voivat tarjota vain sellaista apua minulle mitä en heidänmukaansakaan tarvitse, eli neuvoja.
Muita ideoita???

Lue lisää

Siis sanoit pärjääväsi lasten kanssa ilman apua, etkä kaipaa nyt neuvojakaan... Minkä ihmeen takia LAPSESI ON SITTEN HUOSTAAN OTETTU??? JA MIKSI OLET SITTEN ALUNPERINKÄÄN LÄHTENYT APUA HAKEMAAN??

ihan sekopäistä kirjoitti:

Siis sanoit pärjääväsi lasten kanssa ilman apua, etkä kaipaa nyt neuvojakaan... Minkä ihmeen takia LAPSESI ON SITTEN HUOSTAAN OTETTU??? JA MIKSI OLET SITTEN ALUNPERINKÄÄN LÄHTENYT APUA HAKEMAAN??

Lue lisää

Sanoin pärjääväni nyt tämän lapsen kanssa, jossain ylhäällä olevassa vastauksessani asiantuntioiden arviosta pätkiä pärjäämisestäni tämän lapsen kanssa. Seuraavan lapsen synnyttyä seurauksia voi vain arvailla. (esim koliikki) Perhetyön käytyä meillä kaksi vuotta, en koe heistä hyötyneeni mitenkään. Muista saaduista palveluista edes hiukan.
En kaivannut vieraiden ihmisten spekulointia tuohon huostaanottoon vaan PERHETYÖN KANSSA SOPUUN PÄÄSEMISEEN, KAIKKIA TYYDYTTÄVÄLLÄ TAVALLA.
Alunperin hain apua tuon esikoisen pahanolon syyn selvittämiseen ja tukea hänen kanssaan pärjäämiseen. Se nyt ei oikeastaan liity tähän täällä esittämääni kysymykseen mitenkään.

Lisäksi lause:
"Meillä on käynyt perhetyöntekijät kohta 2 vuotta, enkä vieläkään oikein tiedä MITÄ he oikein tekevät meillä!" näyttäisi päättyvän huutomerkkiin (!) eikä kysymysmerkkiin(?), joka siis yleensä kertoo kysymyksestä.

Anteeksi kaikille muille taas yöllinen kärsimättömyyteni tällaiseen saivarteluun, pilkkuja halkomalla :D

vanilja-84 kirjoitti:

Turhauttaa ottaa vastaan ihmisiä, joiden pitäisi olla avuksi Minulle, mutta jotka kieltäytyvät antamasta apua jota haluan..
Mitä apua voin siis heiltä pyytää? IDEOITA?!!!?

Toistetaan toi loppu kysymys johon sisäistin koko selostuksen tarkoituksen!

MITÄ APUA VOIN SIIS HEILTÄ PYYTÄÄ???
sitä että he tulevat kotiini istumaan sohvalle, koska voivat tarjota vain sellaista apua minulle mitä en heidänmukaansakaan tarvitse, eli neuvoja.
Muita ideoita???

Lue lisää

Et kai sinä voi pyytää enää mitään, paitsi sitä potkua persuuksiin, kun kaikki keinot on jo käytetty, etkä onnistu siltikään elämäsi hallinnassa. Pyytäisin päästä sijassasi holhouksen alle ja sterilisaatioon. Ihminen voi tehdä yhden virheen kerran, tyhmä tekee kahdesti ja imbesilli tekee senkin jälkeen eikä pysty vastaamaan teoistaan.

Et tietenkään saa haluamaasi apua, koska perhetyö on lapsen tarpeita varten, ei aikuisten haluja - et ole tässä työnantajan ominaisuudessa, vaan kulutat veronmaksajien rahoja ja sosiaalityön resursseja. Et tätä pysty sisäistämään, asennevamma on suurin ongelmistasi.

Muuttaminen toiselle paikkakunnalle ei ratkaise mitenkään asiaa, vaikka joku niin neuvoi. Vastuuton ihminen neuvoo siinä vastuutonta, miten peitellä lasten hätää ja pahoinvointia vetämällä jotain roolia pahvikulissin takana. Ihminen, jolla ei ole mitään salattavaa, ja joka pystyy huolehtimaan lapsistaan ei tarvitse paeta mitään. Oikea vanhemmuus on sitä, että pyytää apua lapsilleen heti, kun huomaa ettei itse pysty tarvittavaa turvaa antamaan. Sitä varten lastensuojelu ja sosiaalitoimi on. Kun lapset menevät kouluun, ottavat opettajat oppilaan pahoinvointitilanteissa heti sosiaalitoimeen yhteyttä asui sitä missä hyvänsä. Perheväkivalta ja lasten pahoinvointi tulee ilmi peittely-yrityksistä huolimatta joko päivähoidossa ja viimeistään koulussa.

vanilja-84 kirjoitti:

Lisäksi lause:
"Meillä on käynyt perhetyöntekijät kohta 2 vuotta, enkä vieläkään oikein tiedä MITÄ he oikein tekevät meillä!" näyttäisi päättyvän huutomerkkiin (!) eikä kysymysmerkkiin(?), joka siis yleensä kertoo kysymyksestä.

Anteeksi kaikille muille taas yöllinen kärsimättömyyteni tällaiseen saivarteluun, pilkkuja halkomalla :D

Lue lisää

ymmärtävän että he yrittivät puhumalla auttaa,jos olisit kunnolla avautunut ja puhunut heille niin tilannehan voisi olla niin ettei esikoistasi olisikaan otettu huostaan.Jos sinä voit hyvin ja jaksat niin lapsesi voivat hyvin ja jaksavat,sinun kuuluisi auttaa lapsen kiukunpuuskissa,olethan tärkeintä lapselle.Mutta torjuit puhumisyritykset ja toivoit että muut taltuttavat lapsen.Kyllähän sinun tekemiset ja käyttäytyminen lapsen kanssa on varmaankin suurin syy esikoisen käyttäytymiseen.
Surullista kyllä mutta jotenkin kirjoituksista ei välity että todella kaipaisit lastasi takaisin..Tiedän ettet tätäkään viestiä ymmärrä tai pysty myötämään omia virheitä.Yksi omista sukulaisistani on kanssa sellainen että syytellään vain muita ja vain itse ollaan oikeassa. Elämällä olisi ollut tarjota vaikka mitä ja tilaisuuksia siihen annettiin mutta ei niin ei..

luulisi sinunkin kirjoitti:

ymmärtävän että he yrittivät puhumalla auttaa,jos olisit kunnolla avautunut ja puhunut heille niin tilannehan voisi olla niin ettei esikoistasi olisikaan otettu huostaan.Jos sinä voit hyvin ja jaksat niin lapsesi voivat hyvin ja jaksavat,sinun kuuluisi auttaa lapsen kiukunpuuskissa,olethan tärkeintä lapselle.Mutta torjuit puhumisyritykset ja toivoit että muut taltuttavat lapsen.Kyllähän sinun tekemiset ja käyttäytyminen lapsen kanssa on varmaankin suurin syy esikoisen käyttäytymiseen.
Surullista kyllä mutta jotenkin kirjoituksista ei välity että todella kaipaisit lastasi takaisin..Tiedän ettet tätäkään viestiä ymmärrä tai pysty myötämään omia virheitä.Yksi omista sukulaisistani on kanssa sellainen että syytellään vain muita ja vain itse ollaan oikeassa. Elämällä olisi ollut tarjota vaikka mitä ja tilaisuuksia siihen annettiin mutta ei niin ei..

Lue lisää

Tähän voin kommentoida vain, että sinulla ei ole harmainta aavistustakaan minun avautumiskyvystäni perhetyölle, tai kenelläkään muullekaan virkamiestaholle. Tähän yhä huomauttaisin että kävimme esim yhdessä KAPENEssa josta koin olevan hyötyä. Tosin tänäkin tuki syystä tai toisesta lakkautettiin noin puolenvuoden jälkeen, vaikka lapsikin siitä selvästi hyötyi, käytös parani ja jäimme taas tuon hyödyttömäksi kokemamme perhetyön hoivaan joka ei edes tavannut esikoista pienemmän sisaruksen synnyttyä. Tänne en ala todellakaan sydänveritunteitani toisten riepoteltavaksi itkemään, siihen minulla on ymmärtäviä ystäviä ihan tarpeeksi.
Heillä vain kun ei ole kokemusta Perhetyöstä, koska ovat ihan normaaleja, hyvin pärjääviä perheellisiä, parisuhteessa eläviä tai sinkkuja, niin he eivät voi minua tällaisessa asiassa varsinaisesti neuvoa. Mutta kuten jo useasti totesi oli tännekin itsestään tämänkin verran kertominen VIRHE!

Per Skänni kirjoitti:

Et kai sinä voi pyytää enää mitään, paitsi sitä potkua persuuksiin, kun kaikki keinot on jo käytetty, etkä onnistu siltikään elämäsi hallinnassa. Pyytäisin päästä sijassasi holhouksen alle ja sterilisaatioon. Ihminen voi tehdä yhden virheen kerran, tyhmä tekee kahdesti ja imbesilli tekee senkin jälkeen eikä pysty vastaamaan teoistaan.

Et tietenkään saa haluamaasi apua, koska perhetyö on lapsen tarpeita varten, ei aikuisten haluja - et ole tässä työnantajan ominaisuudessa, vaan kulutat veronmaksajien rahoja ja sosiaalityön resursseja. Et tätä pysty sisäistämään, asennevamma on suurin ongelmistasi.

Muuttaminen toiselle paikkakunnalle ei ratkaise mitenkään asiaa, vaikka joku niin neuvoi. Vastuuton ihminen neuvoo siinä vastuutonta, miten peitellä lasten hätää ja pahoinvointia vetämällä jotain roolia pahvikulissin takana. Ihminen, jolla ei ole mitään salattavaa, ja joka pystyy huolehtimaan lapsistaan ei tarvitse paeta mitään. Oikea vanhemmuus on sitä, että pyytää apua lapsilleen heti, kun huomaa ettei itse pysty tarvittavaa turvaa antamaan. Sitä varten lastensuojelu ja sosiaalitoimi on. Kun lapset menevät kouluun, ottavat opettajat oppilaan pahoinvointitilanteissa heti sosiaalitoimeen yhteyttä asui sitä missä hyvänsä. Perheväkivalta ja lasten pahoinvointi tulee ilmi peittely-yrityksistä huolimatta joko päivähoidossa ja viimeistään koulussa.

Lue lisää

Edelleen huomauttaisin etten ole enkä aio tehdä samaa virhettä kahdesti, saati useamman kerran, mutta koska olet joko tyhmä tai pidät kuntamme useita virkamies tahoja tyhmänä liitän sinulle uudestaan tuon lausunnon pätkän VANHEMMUUTENI ARVIOINNISTA tämän lapseni kanssa, joka on siis tehty 02/11-05/11 välisenä aikana:

"Äiti sitoutui tutkimus- ja arviontijaksoon. Psykologisten tutkimusten mukaan äidin vanhemmuudessa on paljon hyviä perustaitoja. Kuitenkin perheen nykyisen tilanteen vuoksi syvempi sitoutuneisuus on kateissa. Tilanne on nykyisellään vaikea parisuhteen ongelmien vuoksi (joiden korjaamisen olen myöskin ollut sitoutunut, mutta mieheni ei) ja äidin jaksamattomuuden vuoksi (johon lääkäri tai psykologi ei nähnyt tarpeelliseksi puuttua sen isommin. lisä huomautuksena: koko tämän jakson aikana taistelin myös esikoiseni auttamiseksi ja huostaanottoa vastaan ja yritin yhä saada kuntoutusta myös hänelle.). Äiti oli kantava voima perheessä jakson aikana. Hänessä havaitut vanhemmuuden taidot mahdollistivat kotiutumisen jakson päättyessä."

Miten perhetyö voi olla LASTANI varten jos he tapaavat kyseisen lapsen ensimmäisen 3kk aikana 5kertaa ja sitten eivät enää ollenkaan???

Huomauttaisin nyt vielä tästä kouluasiasta, että MINÄ pyysin sossusta lapselle apua! Lopoulta juttelin jopa päiväkodissa niin että he tekivät yhteisellä sopimuksella ilmoituksen lapsesta sossulleni, TOIMEEN ryhdyttiin kuitenkin vasta koulun EPÄPÄTEVÄN opettajan toimesta (muidenkin vanhempien puututtua asiaa kyseinen opettaja ei enää seuraavana vuonna opettanut kyseisessä koulussa) Olen muuttamassa, enkä edes pois paikkakunnalta, sillä lapseni nyt sijoitettuna täällä, että pääsisin eroon myös tästä EPÄPÄTEVÄSTÄ sossusta jonka toimia ihmettelee myös perhetyö.
Sossun toimiin ei ole tullut muutosta USEISTA häneen kohdistuneista valituksista huolimatta. Enkä ole ainoa.. jokunen kuukausi sitten radiossa oli joku ohjelma/keskustelu tuokio näistä kuntamme sossuista ja "meidän"sossustamme tuli sinne kymmeniä soittoja, hänen hitaudestaan ja epäpätevyydestään. Onneksi on sen verran iso kaupunki että sossukin jaettu kuuteen eri alueeseen niin on vielä valinnanvaraa päästä hänestä eroon.

Olen varmaan tehnyt elämässäni kymmeniä virheitä, mutta en kertaakaan tietääkseni kahta kertaa samaa, ellei lasten hankkiminen ylipäänsä tähän maailmaan, teidän kaltaistenne ihmisten keskelle ole VIRHE!

vanilja-84 kirjoitti:

Olen varmaan tehnyt elämässäni kymmeniä virheitä, mutta en kertaakaan tietääkseni kahta kertaa samaa, ellei lasten hankkiminen ylipäänsä tähän maailmaan, teidän kaltaistenne ihmisten keskelle ole VIRHE!

Lue lisää

Kyllä lasten tekeminen maailmaan on virhe, jos itsellä ei riitä minkään valtakunnan kykyjä heistä huolehtia. Jos huostaanotto on ollut ensimmäinen apu, mitä on saanut, niin jossain mättää ja pahasti. Holtiton lisääntyminen pitäisi ehkäistä sillä, että henkisesti vajaakykyiset pitäisi pakkosteriloida, jotta he voisivat tuhota halutessaan vain oman elämänsä.

Tämä on minun mielipiteeni

Per Skänni kirjoitti:

Kyllä lasten tekeminen maailmaan on virhe, jos itsellä ei riitä minkään valtakunnan kykyjä heistä huolehtia. Jos huostaanotto on ollut ensimmäinen apu, mitä on saanut, niin jossain mättää ja pahasti. Holtiton lisääntyminen pitäisi ehkäistä sillä, että henkisesti vajaakykyiset pitäisi pakkosteriloida, jotta he voisivat tuhota halutessaan vain oman elämänsä.

Tämä on minun mielipiteeni

Lue lisää

Olen myös sitä mieltä, että lasten hankkiminen ei ole ehkä ollut kovin viisasta (ensimmäinen laspi kovin nuorena, toiset lapset ongelmalliseen tilanteeseen). Mutta jos ketjun lukee, niin huostaanotto ei ollut ensimmäinen apu. Ennaltaehkäisevää työtä ei kunnissa paljoakaan tehdä, vaan asioita ratkotaan huostaanotolla, koska huostaanotto tulee halvemmaksi kuin ennaltaehkäisevä työ. Suomellahan ei mene hyvin, plus kaikenmaailman kreikan tukipaketit yms. ei niitä rahoja tyhjästä revitä, vaan supistetaan jo ennestään pieniä resursseja mm. sosiaali- ja terveyden huollossa. Esimerkiksi se että, jotain palvelua ei ole tarjolla enää kouluikäiselle tarkoittaa sitä, että kunnalla ei ole enää varaa tarjota sitä. Kun menoja on pakko karsia, niin jostain on vain pakko karsia. Eikä se ole yksiselitteisesti jonkun tietyn virkailija vika, jos jotain palvelua ei saa.
Ja ap:n pitäisi kyllä nyt varmistaa se, että lisää lapsia ei tule, vaan yrittää nyt kunnialla selviytyä nyt näiden olemassa olevien kanssa.
Henkisesti vajaakykyisten pakkosterilointiin en ota kantaa, mutta uskoakseni ap ei ole henkisesti vajaakykyinen, vaan ongelmat ovat ihan toisenlaisia.

Emmi-Lotta kirjoitti:

Olen myös sitä mieltä, että lasten hankkiminen ei ole ehkä ollut kovin viisasta (ensimmäinen laspi kovin nuorena, toiset lapset ongelmalliseen tilanteeseen). Mutta jos ketjun lukee, niin huostaanotto ei ollut ensimmäinen apu. Ennaltaehkäisevää työtä ei kunnissa paljoakaan tehdä, vaan asioita ratkotaan huostaanotolla, koska huostaanotto tulee halvemmaksi kuin ennaltaehkäisevä työ. Suomellahan ei mene hyvin, plus kaikenmaailman kreikan tukipaketit yms. ei niitä rahoja tyhjästä revitä, vaan supistetaan jo ennestään pieniä resursseja mm. sosiaali- ja terveyden huollossa. Esimerkiksi se että, jotain palvelua ei ole tarjolla enää kouluikäiselle tarkoittaa sitä, että kunnalla ei ole enää varaa tarjota sitä. Kun menoja on pakko karsia, niin jostain on vain pakko karsia. Eikä se ole yksiselitteisesti jonkun tietyn virkailija vika, jos jotain palvelua ei saa.
Ja ap:n pitäisi kyllä nyt varmistaa se, että lisää lapsia ei tule, vaan yrittää nyt kunnialla selviytyä nyt näiden olemassa olevien kanssa.
Henkisesti vajaakykyisten pakkosterilointiin en ota kantaa, mutta uskoakseni ap ei ole henkisesti vajaakykyinen, vaan ongelmat ovat ihan toisenlaisia.

Lue lisää

Tähän nyt paljastettakoon että ensimmäinen oli vahinko, joka myös paljastui vasta viikolla 14. Tilanteemme huomioiden (olimme asuneet yhdessä vain 2kk) pyysin keskeytystä, mutta minulle sanottiin, että koska olen nuori ja terve ja lapsi oli terve, ettei auta kuin kasvaa vanhemmaksi. Mutta jälkeenpäin en OLE IKINÄ katunut sitä että hänet synnytin, Rakastan lapsiani!!!

Emmi-Lotta kirjoitti:

Olen myös sitä mieltä, että lasten hankkiminen ei ole ehkä ollut kovin viisasta (ensimmäinen laspi kovin nuorena, toiset lapset ongelmalliseen tilanteeseen). Mutta jos ketjun lukee, niin huostaanotto ei ollut ensimmäinen apu. Ennaltaehkäisevää työtä ei kunnissa paljoakaan tehdä, vaan asioita ratkotaan huostaanotolla, koska huostaanotto tulee halvemmaksi kuin ennaltaehkäisevä työ. Suomellahan ei mene hyvin, plus kaikenmaailman kreikan tukipaketit yms. ei niitä rahoja tyhjästä revitä, vaan supistetaan jo ennestään pieniä resursseja mm. sosiaali- ja terveyden huollossa. Esimerkiksi se että, jotain palvelua ei ole tarjolla enää kouluikäiselle tarkoittaa sitä, että kunnalla ei ole enää varaa tarjota sitä. Kun menoja on pakko karsia, niin jostain on vain pakko karsia. Eikä se ole yksiselitteisesti jonkun tietyn virkailija vika, jos jotain palvelua ei saa.
Ja ap:n pitäisi kyllä nyt varmistaa se, että lisää lapsia ei tule, vaan yrittää nyt kunnialla selviytyä nyt näiden olemassa olevien kanssa.
Henkisesti vajaakykyisten pakkosterilointiin en ota kantaa, mutta uskoakseni ap ei ole henkisesti vajaakykyinen, vaan ongelmat ovat ihan toisenlaisia.

Lue lisää

Minusta vain henkisesti vajaa tekee lapsia, jos ei tajua mitä vanhemmuus oikeasti vaatii. Jos ensimmäinenkin lapsi on jäänyt heitteille, niin sama kohtalohan se on muillakin tiedossa (ja sitä p-työntekijät varmaan tässä odottaakin), kun aloittaja seisoo tumput suorana, syyttää yhteiskuntaa virheistään ja odottaa että toiset tulevat korjaamaan hänen aiheuttamansa vahingot.

Per Skänni kirjoitti:

Minusta vain henkisesti vajaa tekee lapsia, jos ei tajua mitä vanhemmuus oikeasti vaatii. Jos ensimmäinenkin lapsi on jäänyt heitteille, niin sama kohtalohan se on muillakin tiedossa (ja sitä p-työntekijät varmaan tässä odottaakin), kun aloittaja seisoo tumput suorana, syyttää yhteiskuntaa virheistään ja odottaa että toiset tulevat korjaamaan hänen aiheuttamansa vahingot.

Lue lisää

Niinpä niin.. kun lapsi ei ollutkaan enää söpö nyytti ja rupesi "tekemään tuhoja", käärin hänet filttiin ja jätin metsään. Miten lie raukka selvinnytkin siellä hengissä 8½vuotta kun nyt vasta hänet noukkivat sieltä pois..

Per Skänni kirjoitti:

Minusta vain henkisesti vajaa tekee lapsia, jos ei tajua mitä vanhemmuus oikeasti vaatii. Jos ensimmäinenkin lapsi on jäänyt heitteille, niin sama kohtalohan se on muillakin tiedossa (ja sitä p-työntekijät varmaan tässä odottaakin), kun aloittaja seisoo tumput suorana, syyttää yhteiskuntaa virheistään ja odottaa että toiset tulevat korjaamaan hänen aiheuttamansa vahingot.

Lue lisää

Tai ehkäpä jouduinkin jonkin jengin hakkaamaksi parisen vuotta sitten kun silloin yhtäkkiä se taito katosi.. ja taisin saada uuden tällin tänä keväänä varmaan jossain kolarissa kun kyseinen "taito" ainakin osittain palasi..

vanilja-84 kirjoitti:

Tai ehkäpä jouduinkin jonkin jengin hakkaamaksi parisen vuotta sitten kun silloin yhtäkkiä se taito katosi.. ja taisin saada uuden tällin tänä keväänä varmaan jossain kolarissa kun kyseinen "taito" ainakin osittain palasi..

Lue lisää

kuitenkaan ihan "normi" vanhempi olet ollut jos lapsesi on voinut huonosti.Voinut siis huonosti sinun kanssasi asuessa.Voinut huonosti ennen sisarusta vain sinun ja "ihanan" ukkosi kanssa ja sitten kun sisarus syntyi unohdit esikoisen kokonaan.Niin missähän mättää..

tuskin nyt kirjoitti:

kuitenkaan ihan "normi" vanhempi olet ollut jos lapsesi on voinut huonosti.Voinut siis huonosti sinun kanssasi asuessa.Voinut huonosti ennen sisarusta vain sinun ja "ihanan" ukkosi kanssa ja sitten kun sisarus syntyi unohdit esikoisen kokonaan.Niin missähän mättää..

Lue lisää

Onpas masentavaa toistaa itseään kun eräät eivät ymmärrä lukemaansa..

Minä en missään vaiheessa unohtanut esikoistani! Jos sinusta kahden vuoden taistelu oikeanlaisen avunsaamiseksi lapselleen on hylkäämistä niin älkääpä ihmiset viekö kipeitä lapsianne lääkäriin, sehän on omaa laiskuutttanne ja heitteillejättö vähintään.
Lapsi ei myöskään missään vaiheessa ole kokenut tulleensa pienempien sisarustensa syrjäyttämäksi. Tätä on häneltä kyselty mm kiireellisen sijoituksen aikana.

TÄSSÄ ESITTÄMÄNI KYSYMYS LYHYESTI, NIIN EI TARVITSE IHMISTEN YHÄ UUDELLEEN ESITTÄÄ EPÄOLENNAISIA KYSYMYKSIÄ, TAI MUUTEN HUOMAUTELLA ASIOISTA JOIHIN MIELIPIDETTÄNNE EN OLE KYSYNYT!!!
Meillä on käynyt perhetyöntekijät kohta 2 vuotta, enkä vieläkään oikein tiedä MITÄ he oikein tekevät meillä!
Missään vaiheessa tätä asiakkuutta emme ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä mitä he meillä tekisivät.

Mitä apua voin siis heiltä pyytää? IDEOITA?!!!?

Jaksaisin ja jaksaisin... koittakaa nyt ymmärtää että minulla on ainakin 4 viranomaistahon tekemän 3kk kestäneen arvioinnin jälkeen mustaa valkoisella siitä että pärjään tällä hetkellä tuon ainoan kotona asuvan lapsen kanssa kyllä.
Siellä oli hoitajia, psykologi, sosionomeja ja sairaanhoitajia nyt ainakin.. plus kanen työntekijäni ja lääkärini, joka ei edelleenkään ole määrännyt minulle masennus lääkitystä..

Lisäksi koska olen kotona ja pikkuiseni yhä nukkuu päiväunia, on omasta mielestäni minun oma asiani miten nukkumiseni jaksotan, kiitos vaan.
Ja teillähän onkin tarkkaan tiedossa lapseni päivärytmi, nukkumaan meno ja heräämisajat, joten tiedätte varmaan kuinka monta tuntia minäkin valvomisteni takia nukun vuorokaudessa.. vain VAIVAISET 9-10.. juu ei ihme et väsyttää.

Kiitos :)

Lapsellani ei vieläkään ole todettu masennusta, vain käytöshäiriöitä.
Ja minähän hain apua lapselleni, sieltä missä näistä asioista (palveluista) pitäisi jotain tietää, jo senkin takia, että minulla silloin oli TTTasiakkuuden kautta yhteys sossuun. Kysyin myös päiväkodin mielipidettä ongelmien ratkaisuun, jolloin päädyimme siis yhteistuumin siihen, että He tekivät LSilmoituksen.

En osannut soittaa lastenpsykologille lapsen isältä palatessa tavallista voimakkaamman kiukuttelun takia, ei tullut mieleen että lapsi olisi masentunut. Ja psykologille ei ihan muutenkaan pääse vain suoraa johonkin soittamalla, tarvitaan lähete. Minä itsekkin jouduin sinne menemään lääkärin lähetteellä. Tähän myös sanottakoon että myöskään pojan 6vuotisneuvolassa ja kouluvalmiustutkimuksissa ei siis ilmennyt kenellekään huolta/tarvetta lähettää lasta masennusepäilyn vuoksi psykologille.

Jos yhtään olisit lukenut aiemmista vastauksista kertomiani juttuja, omasta elämästäni, et tulisi tänne jauhamaan mistään ruusuilla tanssimisesta. Vaikka ihan biologian oppituntina: Ruusuissa on piikkejä, joten tuskin sekään mitenkään miellyttävää puuhaa on, siis ruusuilla tanssiminen.

Kiitos..

Olen luullut, että perhetyöntejöiden tehtäväkuva vaihtelee kunnittain, mutta ilmeisesti se voi vaihdella myös saman kunnan sisällä - vai mistä pääkaupunkiseudun kunnasta edellinen lienee.

Helsingissä ainakin on niin, että perhetyöntekijä EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA tee mitään kotitöitä eli lähinnä keskusteluapua ja joskus lapsen ulkoiluttamista ja leikittämistä.

Eivätkä ihmisten kokemusten perhetyöstä ihan puolueettomasti arvioiden niin kauniita aina ole kuin tässä ketjussa jotkut antavat ymmärtää. Joidenkin perhetyöntekijöiden valheellisia kirjauksia perheestä on selvitelty oikeudessa asti. Yksikin tapaus oli niin törkeä, että lopulta perhe sai oikeutta jopa hallinto-oikeudesta, mikä instanssi on monta kertaa hyvin kaukana lapsen tai perheen oikeuden tavoittelusta.

Uskoisin, että ap:n tapauksessa perhetyötä jatketaan loputtomiin ehkä kahdesta syystä. Ensimmäinen on se, että oikeaa konkreettista apua eli ajoittaista kodinhoidoapua ei ole tarjota, mikä johtuu laittomuuksiin menneistä kuntien "säästöistä". Ja toinen on se, että kunta haluaa seurata, ilmeneekö perheessänne myöhemmin jotain sellaisen PERUSpalvelun tarvetta, jonka rahoittamiseen tarvitaan huostaanottoa ja sitä kautta myös mahdollisesti huoltajilta perittäviä maksuja.

En lukenut ketjua muuta kuin alun ja sitten sieltä täältä, mutta en huomannut, että olisit kertonut vanhimman lapsesi ongelmista muuta kuin sen, että hänellä ei ollut diagnoosia. Olisiko hän ollut kenties sen tarpeessa? Ehkä kunta pelkäsi sitä, että se joutuisi kustantamaan lapselle esim. neurologista kuntoutusta tai psykiatrista sairaalahoitoa.

Terveydenhoitolain mukaan kunta on silloin maksajana, jopa vuoden kestävästä sairaalahoidosta maksavat vanhemmat vain 75 euroa VUODESSA, loput maksaa kunta. Mutta kun lapsi huostaanotetaan ja sijoitetaan vaikka johonkin erityishoitoa antavaan laitokseen, saadaan huoltajilta lapsilisä, elatustuki ja kaikki muut lasta koskevat mahdolliset sosiaalietuudet, sekä huoltajan palkasta noin 300 euroa KUUKAUDESSA.

Eli kunnan maksutaakka kevenee parhaimmillaan useita satoja euroja kuukaudessa, ja sen lisäksi kunta saa valtiontukea lastensuojelukertoimella laskettuna, jonka määrä on sitä suurempi, mitä enemmän kunnan alueella on huostaanotettuja lapsia. Lapsibisnestä törkeimmillään suoraan sanottuna ja hirvittävää eriarvoistamista vanhempia kohtaan.

Realreality kirjoitti:

Olen luullut, että perhetyöntejöiden tehtäväkuva vaihtelee kunnittain, mutta ilmeisesti se voi vaihdella myös saman kunnan sisällä - vai mistä pääkaupunkiseudun kunnasta edellinen lienee.

Helsingissä ainakin on niin, että perhetyöntekijä EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA tee mitään kotitöitä eli lähinnä keskusteluapua ja joskus lapsen ulkoiluttamista ja leikittämistä.

Eivätkä ihmisten kokemusten perhetyöstä ihan puolueettomasti arvioiden niin kauniita aina ole kuin tässä ketjussa jotkut antavat ymmärtää. Joidenkin perhetyöntekijöiden valheellisia kirjauksia perheestä on selvitelty oikeudessa asti. Yksikin tapaus oli niin törkeä, että lopulta perhe sai oikeutta jopa hallinto-oikeudesta, mikä instanssi on monta kertaa hyvin kaukana lapsen tai perheen oikeuden tavoittelusta.

Uskoisin, että ap:n tapauksessa perhetyötä jatketaan loputtomiin ehkä kahdesta syystä. Ensimmäinen on se, että oikeaa konkreettista apua eli ajoittaista kodinhoidoapua ei ole tarjota, mikä johtuu laittomuuksiin menneistä kuntien "säästöistä". Ja toinen on se, että kunta haluaa seurata, ilmeneekö perheessänne myöhemmin jotain sellaisen PERUSpalvelun tarvetta, jonka rahoittamiseen tarvitaan huostaanottoa ja sitä kautta myös mahdollisesti huoltajilta perittäviä maksuja.

En lukenut ketjua muuta kuin alun ja sitten sieltä täältä, mutta en huomannut, että olisit kertonut vanhimman lapsesi ongelmista muuta kuin sen, että hänellä ei ollut diagnoosia. Olisiko hän ollut kenties sen tarpeessa? Ehkä kunta pelkäsi sitä, että se joutuisi kustantamaan lapselle esim. neurologista kuntoutusta tai psykiatrista sairaalahoitoa.

Terveydenhoitolain mukaan kunta on silloin maksajana, jopa vuoden kestävästä sairaalahoidosta maksavat vanhemmat vain 75 euroa VUODESSA, loput maksaa kunta. Mutta kun lapsi huostaanotetaan ja sijoitetaan vaikka johonkin erityishoitoa antavaan laitokseen, saadaan huoltajilta lapsilisä, elatustuki ja kaikki muut lasta koskevat mahdolliset sosiaalietuudet, sekä huoltajan palkasta noin 300 euroa KUUKAUDESSA.

Eli kunnan maksutaakka kevenee parhaimmillaan useita satoja euroja kuukaudessa, ja sen lisäksi kunta saa valtiontukea lastensuojelukertoimella laskettuna, jonka määrä on sitä suurempi, mitä enemmän kunnan alueella on huostaanotettuja lapsia. Lapsibisnestä törkeimmillään suoraan sanottuna ja hirvittävää eriarvoistamista vanhempia kohtaan.

Lue lisää

Fakta on se, että on olemassa perhetyöntekijöitä, jotka vilpittömästi toimivat perheen parhaaksi ja toisaalta aivan päinvastaisia tapauksia, loput ovat sitten jotain siltä väliltä.

On olemassa myös jotain kuntia, joissa asiat ovat vieläkin suht kohdallaan, mutta suurimmassa osassa kuntia asiat ovat nimenomaan lastensuojelun osalta kaikkea muuta kuin kohdallaan. Huostaanottojen kirjosta tässä:

1) lailliset, ls-lain perustein tehdyt huostaanotot, joissa kriteerit todistetusti täyttyvät

2) tilanteet, jossa vanhemmat hakevat huostaanottoa lapselleen

3) vanhempia epäillään rikoksesta lasta kohtaan. Jos rikostutkinta ja oikeudenkäynti todistavat epäilyn oikeaksi, tämä siirtyy kohtaan 1) kuuluvaksi huostaanotoksi. Käsittämätöntä kuitenkin on, että vaikka rikostutkinta ja oikeus eivät kykene todistamaan rikoksen tapahtuneen TAI todistetaan, että sitä ei ole tapahtunut, niin siitä huolimatta sosiaalitoimi ei pura huostaanottoa.

4) HUOLIajattelun varassa tehdyt huostaanotot, joille tyypillistä on sossun kokoama sekava rykelmä "syitä", joista mikään ei yksinään riittäisi lailliseksi perusteeksi huostaanotolle, eikä mikään instanssi ole ikinä todistanut sossun kokoamien "syiden" todellista perustaa ja olemassa oloa.

5) huostaanotot, jotka olisi voitu välttää oikein kohdennettujen avohuollon tukien tarjoamisella, mutta suurin osa kuntia käyttää vain lumetukea eli ls:n perhetyötä. Oikein kohdennettua apua olisi monesti esim. vauvan ja vanhemman unikoulu, ls:n ulkopuolinen vertaistuki perheelle, erilaisia arjen kasvatustilanteita tukeva ohjaus ja/tai kurssitus, perheterapia, vanhempien välinen sovittelu riitatilanteissa, vanhemman sairastumistilanteessa huostaanottoa tulisi välttää viimeiseen asti, kuten masennus, syöpähoito! Samoin hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita tulisi olla lapsiköyhyyden poistaminen yhteiskunnasta.

6) täysin laittomat, peruspalveluja korvaavat huostaanotot, joissa kunta korvaa perustuslaissa luvatun verovaroin kustannetun palvelun huostaanoton kautta tarjottavalla lumepalvelulla. Kunnat hyötyvät näistä taloudellisesti, koska vanhemmat laitetaan laittoman huostaanoton maksumiehiksi.