olen kärsinyt vakava-asteisesta masennuksesta 17-vuotiaasta. Itseasiassa jo lapsesta asti masennusta. Minulla ei ole yhtään ystävää, koska kukaan vaan ei todellakaan halua olla kanssani. Olen yrittänyt kyllä solmia ihmissuhteita, mutta en tahdo jaksaa sitäkään, kun uuvun.
Ikääkin on 57 vuotta, joten kauan olen masennuksesta kärsinyt ja lääkkeitä syönyt ja ihan yksin ollut. Puhelin ei soi, postista ei tule mitään ainoa yhteydenpito niinsanotusti on tämä netti, ei muuta.
Toisinaan tuntuu etten millään jaksaisi. Terapiassa en tällä erää käy. Liian kallista ja kaupungilta ei saa ilmaista terapiaa.
Ikääkin on 57 vuotta, joten kauan olen masennuksesta kärsinyt ja lääkkeitä syönyt ja ihan yksin ollut. Puhelin ei soi, postista ei tule mitään ainoa yhteydenpito niinsanotusti on tämä netti, ei muuta.
Toisinaan tuntuu etten millään jaksaisi. Terapiassa en tällä erää käy. Liian kallista ja kaupungilta ei saa ilmaista terapiaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oletko ollut mielisairaalassa? En kysy vittuilun vuoksi. Ymmärrän tunteen. Potilas järjestöstä saattaa olla apua. Vertaustuki ym.
Masennus on vittumainen sairaus. Itselläni on todettu stressipohjainen masennus 24vuotiaana. Nyt olen 30. Välillä on parempia hetkiä välillä huonompi. Käyn töissä ja sosiaalista elämää on ihan riittäviin, mutta joku piru siinä ajatuksissa vain rienaa.
NIIN ! ? masennus meille kaikille...tulee.... aika ajoin.
Silloin jos se todelle tarttuu korvien väliin, niin se aiheuttaa
n.s tulehduksen... sellaisen ei näkyvän.
Et' ' saiai itseäsi syyllistää. NO ? toisiakaan.. ei..
OLET jo maailma katsellut 57-vuotta. Minä jo 64 vuotta..
MASENNUSTA EI VOI JUOSTA PAKOON... ellet joukse satasta
alle 9 min..
Minua jos ja kun masentaa. Mie lähen kävelylle. n 1 tunti tauhallista
astelua.... Lääkettä masennukseen ei ole.. Mieliala-Pillerit
ei auta... muttakin rauhoitta ja nukuttaa. ( masennus vaan on )
Ihmissuhteiden solmimimiseen tarvitaa ainakin kaksi ihmistä..
Koirakin käy ! sellainen sylikoira...
Minä tein ja sain tehdä milekästä työtä yli 40-vuotta.
Ei siinä masentaa ehtinnä...
Olet oikeass ! kaupungilta .. esim. torilta saa juttuseuraa...
Se vain pitää mieltää.... ohimenneeksi piristeeksi...
Mene torikahville ja katse avoimin silmin ihmisiä.
Siella on varmasti masentuneitakin.. Pulla.kahveet piristää..
Toivon sinulle uuta ryhdikästä suhtautumista... K.O. asiaan
Olen nuori 25v mutta masennus ja yksinäisyys tuttua minullekkin, masennuin jo murrosiässä jolloin ystävät jäivät kun en jaksanut enkä osannut pitää yhteyttä. Tällä hetkellä käyn seurakunnassa ja olen saanut sitä kautta ystäviä. Kokeile sinäkin..ota yhteyttä vaikka netin kautta seurakuntaan, jos et muuten jaksa. Äitini voisi soittaa sinulle jos tietäisin numerosi. Haluaisi jutella kanssasi.