moi!
olen tyttö joka on laihtunut vajaa 10 kg hyvin pienessä ajassa, en ole koskaan ollut ylipainoinen mutta viime syksystä itsetunto koki ison kolahduksen kun ulkonäköäni ja yrityisesti painoa kritisoitiin. nyt olen alipainon rajoilla ja syön aivan liian vähän- tiedän sen itse ja äitini sai silmäni auki tämän asian suhteen. ennenkuin tapahtuu mitään vakavampaa haluaisin todella parantua mutta kuten monella muullakin takaraivossa on halu laihduttaa ja pysyä laihana. pelkään että jos alan syömään enemmän lihon takaisin entisiin mittoihin. mitä minun pitäisi tehdä? en halua sitä anoreksia helvettiä mitä tiedän niin monen kokeneen!
olen tyttö joka on laihtunut vajaa 10 kg hyvin pienessä ajassa, en ole koskaan ollut ylipainoinen mutta viime syksystä itsetunto koki ison kolahduksen kun ulkonäköäni ja yrityisesti painoa kritisoitiin. nyt olen alipainon rajoilla ja syön aivan liian vähän- tiedän sen itse ja äitini sai silmäni auki tämän asian suhteen. ennenkuin tapahtuu mitään vakavampaa haluaisin todella parantua mutta kuten monella muullakin takaraivossa on halu laihduttaa ja pysyä laihana. pelkään että jos alan syömään enemmän lihon takaisin entisiin mittoihin. mitä minun pitäisi tehdä? en halua sitä anoreksia helvettiä mitä tiedän niin monen kokeneen!
Vastaukset 4
Vanhimmat
jos syöt sen verran tasan mitä kulutat keho ei liho eikä laihdu jos se nyt kokee kuitenkin olevansa liian kevyt (vai miten sen ilmaisisi?) niin se saattaa lihoa vähän, että pääsee sille täydellisiin mittoihin :)
Jos olet viellä kehittyävässä iässä voit hyvi mielin syödä sen 2000kaloria, ja jos vielä liikut niin aina vain enemmän :), älä tarkkaile liikaa syömistä. Sinä hallitset syömistäsi, ei toisinpäin.
Hienoa että tunnistat(ehkä) alkavan ongelman jo nyt!!!
On helpompaa päästä eroon ongelmista ennekuin ne ovat jo ihan "oikeita" syömishäiriöitä!
Itse ex-syömishäiriöisenä neuvoisin aloittamaan urheilun-> ei niin tarkkaa syömisen kanssa kun tietää liikkuvansa.
Koeta pikkuhiljaa lisätä syömistä ns.turvallisislla tuotteilla (hedelmät tms)
Ja jos tuntuu ettei helpota ollenkaan, niin sitten vaan rohkeasti apua hakemaan=)
Tsemppiä!!!
"Itse ex-syömishäiriöisenä neuvoisin aloittamaan urheilun-> ei niin tarkkaa syömisen kanssa kun tietää liikkuvansa."
Liikkuminen on tärkeää, mutta kehoitat urheilemaan, eikä syöminen ole niin tärkeää. Miksi? Syömishäiriöisethän urheilevat/liikkuvat kuin robotit, syöminen on heille toisarvoista, jos yleensä syövät laisinkaan muuta kuin hedelmiä. Eihän se niin saa olla! Kun syömishäiriöön on taipumus, tai sitä sairastaa tai on sairastanut, niin aktiiviliikunta vaatii ehdottomasti hyvän aterioinnin/ravinnon, jotta paino pysyisi normaalin puitteissa.
Syömishäiriötä hoidettaessa liikunta on jopa kiellettyä ja ruokailu on välttämätöntä, pakollista. Eihän ihminen elä ilman ravintoa, joten siitä on lähdettävä ja muu elämä tulee sen jälkeen. Syömme elääksemme ja nauttiaksemme elämästä!
"kuten monella muullakin takaraivossa on halu laihduttaa ja pysyä laihana"
Tämä on syömishäiriön olennaisin asia, josta pitäisi päästä ehdottomasti eroon.
Jos sinun on vaikea löytää tasapainoa ruokailuusi, voisi käynti esim. ravitsemusterapeutin luona olla hyvästä sinulle. Hänen ohjeisiin voit luottaa, ja voit keskittyä elämään, etkä miettimiseen, miten voisit laihtua ja pysyä laihana.
Mehän syömme elääksemme ja nauttiaksemme elämästä. Eikä suinkaan siksi, että vartalo olisi laiha ja elämä keskittyisi ainoastaan painon tarkkailuun. Siksi keskittyminen oman kehon ulkopuoliseen elämään, ja elämästä monipuolisesti nauttimiseen pitäisi olla tavoite.
Toivon sinulle viisautta ja rohkeutta löytää elämällesi oikeat arvot, jotta voit nauttia siitä! Elämä on pääasiassa kehomme ulkopuolella, eikä siitä nauttiminen ole kiloista ja senteistä kiinni.