Vieraiden koirien kohtaaminen/haistelu lenkillä

Ei kuulu tervehtiä jokaista vastaantulijaa sen kummemmin, kuin ihmisetkään tervehtii ja tekee tuttavuutta jokaisen vastaantulevan ventovieraan kanssa.

Koita siirtää se koirasi selkäsi taakse kohtaamistilanteissa, jos mahdollista. Sitten jos ei onnistu niin, pidä vaikka namia kuonon edessä ja tällä tavalla houkuttelet sen kulkemaan vierelläsi, mutta pidä huoli että olet itse aina koirien välissä, etteivät pääse kohtaamaan nokatusten.

Kuonopanta on myös hyvä apu koiran hallitsemisessa, jos koira on voimakas... Ja Cesar Millanin neuvo rauhallisen itsevarmasta käyttäytymisestä on oikein toimiva. Ainakin oman isohkon ja hyperaktiivisen koirani kohdalla nämä on toimineet.

Se Millanin juttu menee sitten niin, että pidät koiran vierelläsi, remmi lyhyellä mutta löyhällä, ja käsi ja oma vartalo rentona. Eli et omilla eleilläsi osoita mitään jännittymisen merkkejä, vaan kävelet niin kuin silloin kun toisia koiria ei ole näköpiirissä.

Jos koira meinaa lähteä kiskomaan tai innostua, nostat remmin ylöspäin ja tiukalle, mutta löyhäät heti kun koira hidastaa tahtia. Voit myös kieltää sanallisesti, mutta pidä ääni kurissa, eli ei mitään kiekumista.

Ja remmin ylöspäin nostaminen on tärkeää, sillä koira saa voimaa ja vahvistusta huonolle käytökselle siitä, jos ihminen alkaa roikkua remmin perässä. Eli älä kisko koiraasi seisten sen takana, vaan pidä huoli että olet koiran vierellä ja nostat remmin suoraan ylös ja tiukalle.

Muista kuitenkin löyhätä se heti kun koira osoittaa edes pieniä merkkejä tottelemisesta. Eli sellaisia pieniä nopeita liikkeitä. Katso Millanin ohjelmaa telkkarista tai netistä -siitä se on helpoin tajuta, kun sanallisesti on vaikea selittää miten se pitää tehdä.

Pitää vain muistaa että aina kaikkien kemiat kertakaikkiaan ei kohtaa. Itse teen niin että jos vastaantulija, siis ihminen, on selvästi sitä mieltä(eleet, katse jne) että sopii, niin silloin moikataan. Toki koirat vaikuttaa tietty valintaan että moikataanko vai ei. Sekä oma että vastaantulija. Jos etukäteen tiedossa että tuollaisten kanssa ollut jotain ongelmaa ja oma koira tuijottaa tietyllä tavalla, niin se sulkee yleensä tapaamisen mahdollisuuden siltä erää ainakin. Yleensä jos riskillä koittaa niin riskit myös laukeaa, vaikka poikkeuksia onkin.

Evp.remmirähjä siis täälläkin, mutta nyt jo sopeutunut tilanteeseen

Periaatteessa kuulun tervehtimisen kannattajiin mutta myös toisen rauhan kunnioittajiin.

Itse en halua, että koirat haistelevat hihnassa. Pentuni päälle kävi muutama koira, kun omistajat halusivat antaa niiden haistella. Lisäksi hihnat sotkeutuvat ym.

Omakin koirani intoilee vastaantulijoista ja yritän opettaa tapaa siltä pois. Jos joku antaa koiransa tulla meitä kohti, sanon että menkää vain ohi tai sitten kävelen itse toiseen suuntaan. Välillä on pitänyt olla töykeä, kun ihmiset eivät muuten usko.

Paras on ettei anneta tervehtiä hihnan päässä! Olisi parasta koirien saada tutustua vapaana ilman hihnaa! Hihnan päässä koirat usein tulkitsee eleet väärin ja hihna tapaa usein olla kireellä ja silloin kun haistellaan ensin naamaa, tappelu valmis, vapaana koirat saa haistella peppua :)

Minäkään en anna koirani tervehtiä vastaantulijoita, koko ikänsä aikana on tervehtinyt vain jokusta vastaantulijaa (siltikin se niistä intoilee, mutta ei läheskään yhtä paljon kuin vanhempi koira, joka on remmirähjä). Minä en edes katso vastaantulevaa ulkoilijaa, halutkoon tervehtiä tai ei, minä keskityn koiraani. En todellakaan halua ottaa sitä riskiä että hihnat menevät sotkuun ja koirat alkavat tappelemaan.

Olen tietoisesti kiinnittänyt huomiota omaan toimintaani silloin kun vastaan tulee koira. Otan koiran lyhyeen hihnaan, mutta pyrin tekemään sen niin että koira ei sitä huomaa, pyrin pitämään hihnakäden rentona ja jatkan normaalisti eteenpäin. Yleensä yritän myös kiinnittää koiran huomion itseeni ja palkkaan sitä sitten siitä, että se malttaa ottaa minuun kontaktia eikä jää tuijottelemaan sitä vastaantulijaa ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Pitäisi vain enemmän saada tuota ohitustreeniä, täällä missä asun ei koiria kovin usein tule vastaan.

Hyviä vinkkejä, pitää vain tosissaan opetella itse tuo rentona oleminen, sitä kun niin helposti rupeaa vetämään hihnaa toiseen suuntaan. Koirani on kunnon adhd, on saanut minut kaadettua lenkillä kun vastaan tuli koira, juoksi toisen luokse aivan innoissaan ja heti takaisin minun luo että hei mutsi näitkö!!? Ja minä makaan naama punaisena puskassa, kyllä hävetti, en varmaan osannut sanoa sille tytölle mitään järkevää. Tuollainen saa kyllä itsetunnonkin alas mutta en varmana luovuta, haetaan sitten vaikka kuonopanta jos ei muu auta.
Koirani irti ollessaan juoksee toista koiraa kohti mutta jää matkan päähän että ei hän kyllä pahaa kellekkään tee, ennemminkin pelkää isoja uroksia. Toisaalta tämä on vielä opettelua puolin ja toisin, olen ottanut koirani vain vähän aikaa sitten ja hän on jo aikuinen. Jospa tämä tästä alkaisi sujumaan, periksi en anna. Te ketkä käytätte kuonopantoja, onko ne tehokkaita? Itse en ole sellaisia aikaisemmin joutunut koirillani käyttämään.

Hei! Kuonopanta on meillä ollut ainakin ihan mahtava pelastus. Joku canny collari tai sinnepäin on sen merkki. Suosittelen todellakin. Meillä siis kultsu =)

Terve!

Minä opetin oman koirani ihan pennusta asti siihen että hihnassa ei tervehditä muita koiria tai ihmisiä. Jos tulee tuttu vastaan päästän sen vapaaksi tervehtimään jos on sopiva tilanne siihen.

Sanon aina ohitustilanteessa ääneen (mukamas koiralleni mutta enimmäkseen jotta vastaantuleva ei tyrkytä omaa koiraansa tervehtimään) "Ja hihnassa ei tervehditä!"

Tämä on tepsinyt niihin vastaantuleviin melkein kaikissa tapauksissa :)

hei,
kunpa kaikki koiranulkoiluttajat ilmaisisivat selkeästi saako heidän koiraansa lähestyä!

Oma yksivuotiaani rakastaa kaikkia ja pyrkii pääsemään tutustumaan, aina ystävällisin mielin.
Toivon koirani oppivan koirasuhteilua, sillä muutimme juuri maalta, jossa muita koiria ei juuri tavannut.

Ja sitten ovat nämä tyypit, jotka eivät anna mitään merkkiä siitä, etteivät halua koirani lähestyvän heidän koiraansa. Mutta törkeyksiä satelee, kun en ymmärrä heidän mielenliikkeitään.

Please, suu auki! ja ystävällinenkin voi olla. Pystyn kyllä hallitsemaan 18-kiloisen koirani ja johdattamaan sen teidän ohitsenne.

Kiitos ja hyvää syksyä!

ok, shut up ja naama peruslukemille.
tai vielä parempi, hampaat irveeseeen. keskisormi pystyyn hyvissä ajoin.

Hankipa sellainen pieni kyynelkaasukranaatti, niin eipä yksikään koira lähesty sinua. Vau, mikä oppitunti.

joo, landelta tietysti, missä oli vaan pitkä maantie, eikä koiria eikä ihmisiä vastaantulijoina. Saattoi olla pari lammasta tai hevosta siinä pientareella.

Oletko estynyt? oletko mykkä? sano kuuluvalla äänellä, ettet halua minun rakkini lähestyvän sinun poloista koiraasi.
Asia selvä!

sama meillä, annoin liiankin kanssa tutustua;muihin koiriin ihmisiin,nyt haluaa mennä tervehtimään kaiikia,ja jos ei pääse,vetää ja räyhää,onneksi ei vielä kovin montaa kk;tta,nyt käymme pentukurssia,jossa yritämme -kaikkia ei tervehditä,tosin eihän tottiskentällä pitäisi päästäkään leikkimään.

ja tämä ei ollut eka koira,enkä tuota ymmärtänyt,kun edellistenkin kanssa olen samoin menetellyt,mutta nyt rotu vaihtui ja nämä käyttäytyvät hieman erilailla,mikä olisi pitänyt tajuta jo heti pennun tultua.
sama,pari tuttavaamme ovat kylään tullessaan "koko ajan" pennun kimpussa,eli eivät anna koiran rauhoittua,vaikka kuinka sanomme että meillä koirat leikkivät&riehuvat ulkona.
koiramme söi puruluuta, vieras meinasi siihenki mennä ,sanoi jo ,mikä sulla on otan sen pois,tähän puutuimme,ja vieras uskoi,onneksi.
itse annamme koiran rauhassa syödä ruokansa,puruluunsa ym.
ruokaa laitamme välillä vähän kerrallaan lisäten,näin koira ei ala vahtimaan ruokaansa,vaan tietää että kun käsi lähestyy kuppia,sinne tod,näköisesti lisätään jotain. ja AINA kun koiralta haluaa jonkun esineen lelun yms, pois-olisi annettava jotain tilalle,näin koira ei menetä mitään,vaan oppii että,saa vaihdossa jotain. esim, jos koira ulkoa löytää jotain ,oppii luovuttamaan sen ,eikä juokse "saalis" suussa karkuun..

Se nyt on ihan oletus että kukaan ei päästä koiraansa vastaantulijan luo ellei muuta sovita! Me ei KOSKAAN tervehditä ketään, enkä ala siitä erikseen ilmoittelemaan, suhtaudun vastaantuleviin koirakoihin samalla lailla kuin kävelijöihin, fillareihin tai ohi lentäviin lehtiin, kuin myös koirat. Jos joku sen rakkinsa päästää kohdalla iholle enkä ehdi ärähtää, omani painuvat maahan ja luoksetuleva saa minulta monoa niin että tuntuu.

Teemmekö oikein; koiran ei todellakaan tarvitse saada vaihdossa yhtään mitään, vaan kunnioittaa johtajaansa sen verran että luovuttaa ensimmäisellä käskyllä ihan mitä vaan sattuu suussa olemaan
Ja jos tuttavat eivät anna koiran olla rauhassa, siitä voi sanoa. Jos ei nätisti sanominen riitä, sitten sanotaan rumasti, ja jos vieläkään ei toimi niin näytetään ovea. Turha se on missään netissä nillittää jos ei sen vertaa selkärankaa ole että koiraansa puolustaisi sen omassa kodissa

Hei . Siitä kuonopannasta . Omat koirani ovat kumpikin ''remmiräyhääjiä'' . Tai , lyhyesti taustat kertoen , meillä on löytökoira , n 20 kg terrierisekoitus , joka on muuten todella kiltti ja hyvä luonteeltaan , paitsi hihnan päässä . Sitten otettiin 2v ajokoirasekoitus joka ei ollut meille tullessaan moksiskaan vastaantulevista koirista , mutta on nyt oppinut huonoja tapoja tältä terrieriltä . Niin , että olen ostanut tämmöisen kuonopannan terrierilleni , mutta en tiedä uskaltaako sitä käyttää . - Toiset sanovat , että jos se sattuu saamaan vauhtia siihen vetoonsa , voi mennä niskat poikki . Olen käyttänyt tätä kuonopantaa semmosilla lenkeillä missä tiedän , että ei tule muita vastaan , niin ei ainakaan pääse '' hyökkäilemään '' , muuten tämä hihna on toiminut oikein hyvin ! Mahtaakohan olla totta , että niin voi käydä ? Isommalle koirallemme olen ostanut nämä tämmöiset valjaat jotka kiinnitetään edestä , siitä rinnan päältä . Helpottaa huomattavasti koiran hallitsemista ohitustilanteissa , kun on suhteellisen iso koira ja on nyt sitten oppinut tämän huonon tavan , eli alkaa kiskomaan/haukkumaan/hyppimään/murisemaan . Niin ja siihen kuonopantaan tosiaan sen ihon rikkoutumisen estämiseksi ompelin itse siihen ''kuonon päälle'' semmoisen pehmusteen . Ei tunnu hankaavan .

Käytä kuonopantaa vain lyhyellä hihnalla, eikä fleksillä. Silloin ei ole pienintäkään vaaraa, että se vahingoittaisi koiraa. Remmiräyhääjiä voisit yrittää kouluttaa kumpaakin erikseen lenkeillä, etteivät yllytä toisiansa siihen rähisemiseen.

Minusta on hyvä opettaa koira tutustumaan ilman remmiä ja remmin kera. Itselläni terrieri ja hyvin sosiaalinen mutta jos joskus haluan kiireen takia tms.vain ohitse niin sanon koiralleni mennään.

Ja tietää että nyt ohitetaan vain.

Aina päästän toisen luo vain luvan kanssa. Eikä koskaan ollut ongelmia ohittaa.
Kysyn voiko koira tulla tutustumaan ja jos saa luvan sanon koiralleni mene vaan(koirani ei tee päätöstä tutustummeko vai emme) :)

Yliinnokkuus ei ole hyvää sosiaalisuutta vaan pentumaista ei toivottavaa käyttäytymistä jota kuuluu ojentaa(siis hyvällä) sillä toista mennään tapaamaan aina nätisti ja rauhallisesti ei höseltäen. Ja sinuna aattelisin että hyvä jos tuo seisoo paikoillaan on minulla hyvä koulutustuokio..ilman koulutusta koirasi on ikuinen höseltäjä. Ja rehellisesti sanottuna inhoan tapaasi syyllistää oma ongelmasi muiden "fifien" syyksi..hmm. :(

flatnose - Olet oikeassa , olen kyllä koittanut viedä niitä erikseen lenkeille , mutta tuntuu , että tämä tapa on jo niin hyvin omaksuttu , että tämä ajokoirasekoitus ei meinaa enään millään päästä tuosta eroon . Koitan kyllä käyttäytyä aina vaan että '' niinkuin vastaantulevaa ei edes olisi '' - elikkä , '' ei tässä mitään ihmeellistä '' -mutta kai mä sitten jollakin tapaa jännityn huomaamattani , niin että koira vaistoaa sen . On tietenkin hyvin vaikeaa olla '' niinkuin mitään ei olisi '' - kun on täysi työ pitää koira aisoissa . Uskon ja tiedän kyllä , jos ja kun , tämä remmirähiseminen on alkujaan omasta jännityksestäni lähtöisin . On vain pirun vaikeaa lähteä muuttamaan itseään , jos ei tiedä millätavoin jännittyy .
Ja kuonopannasta . Niin mä vähän ajattelinkin . Itseasiassa en käytä fleksiä ollenkaan koirillani . Minusta silloin koira pääsee liian kauas minusta , eikä ole enää ns '' tuntumaa '' koiraan , kun huitelee jossakin 5m:n päässä . Muutenkin on hankalaa lähteä kelaamaan koiraa takaisin tarpeen vaatiessa .
Mietin vain todella , että kun välillä tulee näitä tilanteita -kissahyökkääpuskasta , niin en kerkiä tietysti varautumaan siihen että koirahan ampasee kuin tykki , ettei sitten vain satu mitään tämän kuonopannan ansiosta . .

Meinasin jo antaa vinkkejä, miten me ollaan ongelmaa korjattu koiran kanssa, mutta ethän sä sitä kysynytkään :D

Pikkupentuna me moikkailtiin kaikkia ulkona, niin ihmisiä kuin eläimiäkin. Mun piti olla kauheen tiukka siinä, et koiria ei moikkailla, mut en ollut johdonmukainen... Siinä oli hyvät ja huonot puolensa. Koira on nyt todella avoin ja luottavainen, rohkea. Ei vierasta ketään eikä mitään. Kaikki on kavereita, ihan muutamaa tapausta lukuunottamatta. Vahti ja vartija kun on, ei pidä epäilyttävistä ihmisistä. Pennun hieman kasvettua, aloitimme uuden käytännön remmissä, eli enää ei moikkailtu kuin luvalla. Koiria ei moikattu enää ollenkaan muuten kuin vapaana, aloitettiin ohitusharjoitukset. Aikaa tähän korjaukseen meni paaaaljon.

Koira kuuluu rotuun, joka ei ole ns. koirapuistokoira ja noista äkkiä tulee sellaisia, ettei ne muista koirista tykkää. Noh, siihen nähden olen varsin tyytyväinen tehtyihin ratkaisuihin. Koiran voi rauhassa päästää leikkimään kenen kanssa tahansa. Vaikka onkin iso rotjake, leikkii ihanteellisesti myös pentujen ja pienten koirien kanssa, koska se on saanut niidenkin kanssa leikkiä!

Loppujen lopuksi en voi sanoa juuta taikka jaata. Helpommalla pääsee, jos ei anna koiran ikinä tavata ketään remmissä, mutta se vaatii yhtä paljon ponnisteluja sitten sosiaalistaa se kaikkeen. Ehkä tämä tapa on kuitenkin helpompaa kuin ongelmakäytöksen poiskouluttaminen. Kummastakin voi seurata ihan yhtä hyvä koira, joten tässäkään oikeaa tai väärää tapaa ei ole.

Joobax, sinun tapasi on välttää tilanteita. Itse kyllä olen opettanut ihan pennusta asti kuinka tavataan muita. Ja jokainen kohtaaminen ja puistokäynnit on olleet opetustilanteita arjessa. Yleensä ihmiset puuttuvat koiransa käytökseen vasta sitten kun ongelmat ilmenee ja se ei ole hyvä. Kuten aloittajallekin on käynyt...Mikään asia ei tule yhtäkkiä.

Itselläni on rotu jonka sanotaan ettei tule helpolla muiden koirien kanssa toimeen ja se ei pidä paikkansa omieni koirien kohdalla. Koirapuistoissa kuuluisi olla sääntö ettei provosoida eikä provosoiduta , oman rajansa saa sanoa normaalin elein..jos omistaja ei toimi johtajana myös koirapuistossa koira ottaa siellä ohjat käteen/tassuihin ja alkaa pitämään puolensa liikaa, alistelee muita, riehuu/ärsyttää muita, pomppii muiden päälle. Normaali kanssakäyminen on tasapainoista koiranleikkiä juoksuineen ja tutustumiseen. Ja joskus johtajan on hyvä tehdä päätös jos ei tasapainoisia koiria niin että mennään pois.

minulla on mäyräkoiran näköinen(löytökoira) 10 pv sitten leikattu nuori, noin 1/12 v. uros. Ongelma on seuraava: kun lähdemme ulkoilemaan (valjaissa) koira alkaa purra mun jalkoja, käsiä ja haukkua mielöttömästi....tämä käytös oli noin 2 kk sitten ja se loppui niinkun itsestään....mutta nyt tämä käytös on palautunut entistä voimakkaana. Yhteinen lenkkeily on kun painajainen. Olen yrittänyt vesipullosta paikalleenjähmettymistä, mikään ei auta. Olen pannut merkille että käytös voi vaikka alkaa siitä kun hän ei pääse esim toisen koiran luo syystä että heillä on kiire ja muutenkin olen sitä mieltä että minä määrään minne mennään. Kotona koira makaa sylissä leikki ja on tosi ihana..mitä neuvoksi?

---; Tuskinpa laillista noin niinku muutenvaan, mutta aivan varmasti potkaisen siinä tilanteessa jos joku tulee luvatta kosketusetäisyydelle eikä omistaja kiskaise pois/oma karjuminen ei tehoa. Ottaisitko sinä mieluiten koirallesi potkun kylkeen vai kurkun auki ja kuolleen koiran?
Ei, minun koirani ei ole millään muotoa vihainen, ja seisoo käskystä patsaana paikoillaan vaikka ympärillä olis kymmenen vihaista koiraa provosoimassa, mutta kaikki koirat eivät niin tee, niistä osa voi ärsyyntyä ja näykkäistä, ja osa tappaa välittömästi iholle tulevat vieraat.

Siinä tilanteessa mulla on oikeus puolustaa omaisuuttani, ja karkottaa uhka vaikka väkivallalla jos ei muu auta

minulla on ollut ennenkin koiria ja nyt on noin 6 kk vanha ja 30-35 kg painava bernhardinkoira narttu pentu. Minä ja kihlattuni molemmat koulutamme koiraa ja silloin kun se oli 5kk vanha niin lenkillä se murahti toisille koirille varsinkin hämärässä. Mutta lenkillä käyttäytymisen sain kuntoon sillä konstilla että:
kotona ensin opetin sen nimen käskyksi "katso minuun" elikkä nimen sanottuani heti kun koirani katsoi minua kasvoihin, annoin pienen herkun ja kehuin sitä. toistin samaa noin 4 päivää ja samalla lenkillä opetin "kehonkielellä" saman asian elikkäs:
Vähän väliä tönäisin kivuttomasti jalalla koiraani, kun se katsoi minuun niin annoin taas "namupalan". Silloin kun koira kiinnitti liikaa huomiotansa vaikka ohikulkijaan niin tönäisin koiraa jalalla, en siis potkinut vaan nätisti tönäisin ja sanoin sen nimen niin silloin koira ymmärsi että minulla on jotain sanottavaa sille ja rauhallisella mutta päättäväisellä äänellä sanoin sille että sen pitää olla nätisti.
Ensin tietenkin koiran luottamus pitää ansaita ja koira pitää saada ymmärtämään että kun sitä käsketään tekemään jotain niin se on hyvä asia josta sitä palkitaan

Ja kun koirasi on vilkas niin sille pitää opettaa jo pennusta pitäen kärsivällisyyttä perusasioiden lisäksi.
Esimerkiksi paikka käskyllä. Aloittaen pienistä asioista ja siirtyen hitaasti haastavempiin

Mutta jos on ongelmia koiran koulutuksen kanssa niin kysykää ihmeessä. Itse huomasin että se todellakin kannattaa esim henkilöltä joka on kouluttanut koiran hyvin. En siis ole mikään mestari todellakaan. Olen vain oppinut virheistäni ja kuunnellut itseäni kokeneempia henkilöitä. Muista että kaikkien neuvoja ei kannata kuunnella. Kuten semmoisia (kun koira tekee väärin niin nippase kovaa kuonoon) ensinnäkin tuo neuvo on ihan väärä se tekee pitemmällä ajalla koirasta agressiivisemman ja varovaisemman pelkääjän. En sanonut tuota siksi ettetkö jo olisi tiennyt tuota mutta että muutkin jotka näitä tekstejä lukevat ja heillä on ensimmäinen pentu talossa niin eivät tekisi virheitä.

Suomalaiset eivät tervehdi mutta heidän koiransa haluaisisivat sitä -onko näin?
Normaali ja hyvällä itsetunnolla varustettu koira osaa kohdata vieraan, ihmisen tai koiran, näyttämällä alistumis- tai ystävällisyyseleitä. Hihnan talutuspäässä on usein se ongelma, jos on, eikä koirissa. Koirahan herkästi vaistoaa omistajansa/johtajan mielenliikkeitä ja vastaa niihin -ajatelkaa vähän miten ilmaisette itseänne ja katsokaa miten koira siihen reagoi.
Minulla on vilkas koira ja siksi kysynkin vastaan tulijalta sopiiko koiriemme tustutua vai ei ja joskus ihminen koirineen vain kulkee ohitsemme kuin meitä ei olisikkaan, mutta harvemmin. Yleensä koiraihmiset ovat mukavaa ja ystävällistä porukkaa joiden kanssa syntyy mielenkiitoisiakin keskusteluja samalla kun koirat "haistelevat" toisiaan. "Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" ja näin se on koiramaailmassakin.
Ps. yleensa sen näkee jo kaukaa ,elekielestä, mikä on koiran ja sen isännän suhde, mutta yllätyksiä aina tulee -se on elämää :-)

Meillä karkeasti tiputetaan ipanan naaman eteen lelu jos alkaa röntyilee toisen koiran tullessa vastaan. Eipä isoa koiraa oikein pidä mikään jos päättää singota, se estetään ja lopuksi palkitaan namilla. Kanssa koirailijat eivät usein tätä ymmärrä, että koiran naaman eteen yhtäkkiä jotain tiputetaan ja "raukka parka pelästyy".

Meillä ei muista välitetä, me tehdään omat jutut muut tehköön mitä haluavat. Jos selkeästi on koulutustilanne menossa, ärsyttää kun muut päästävät koiransa aivan liian lähelle..

Koirien tulee saada viettää kunnon koiran elämää ja haistella ja kulkea iloisena lenkillä tervehtien muita koiria oman halunsa mukaan. Säälittävää katsella vastaantulevia omistajan taskuja ja namikäsiä tuijottavaa alistettua metrin remmissä kulkevaa koiraa, jota nyitään heti jos vilkuilee vastaantulevaa koiraa. Koira ei ole omistajan halujen pönkittämistä varten.

Minä en välittäisi tervehtiä jokaista haukkua. Itsellä kaksi isoa koiraa, joista toisella on taipumusta rähjäämiseen. Ollaan tehty sen eteen paljon töitä, ja nyt sujuu jo paremmin, mutta haluaisin nyt vaan ohittaa vieraat koirat. Ihmiset, joilla on yksi koira, haluavat varmaan, että koira saa kaverikontakteja, mutta silloin mun mielestä pitäisi mennä koirapuistoon. Just tänään oli tilanne, jossa ihminen pysähtyy odottamaan meitä - tultiin siis takaa. Mentiin sivuun haistelemaan puskia, mutta tämä vaan odottaa ja odottaa. Pakkohan siinä sitten oli taas haistella, ja kun yritetään tehdä lähtöä, tämä päästää koiransa vapaaksi - kun se niin kovasti haluaa tutustua. Mun koirat on narttuja, tämä oli uros. en ollut edes ihan varma, olisiko juoksu tulossa. Kilttihän se koira oli, ei siinä mitään, mutta ei meitä mun mielestä tarvitsisi pakottaa tervehtimään, jos selkeästi osoitamme, ettemme halua.

En ymmärrä miksi niitä koiria ei voi jo pentuna kouluttaa yhteiskuntakelpoisiksi, sellaisiksi että osaavat käyttäytyä, ja tulla toimeen muiden koirien kanssa?
Se on koiralta paljon pois, jos ei tule muiden koirien kanssa toimeen.Paljon on ongelmakoiria ihmisillä, se kertoo koulutusheikkoudesta, väärästä rotuvalinnasta,ja heikostaomistajasta, joka ei osaa koiraansa hallita.
Aika kurjaa varmaan lenkkeillä jonkun remmirähjän kanssa, jota pitää koko lenkin raahata kauas muista,ettei ihan sekoa.Nauti siinä sitten ulkoilusta koiran kanssa.
Valitaa ne rpodut niin,et pärjäätte niiten kanssa, ja menää kouluttajalle.

Miksi ihmiset eivät voi opettaa koiraansa kulkemaan käskyllä vieressä? Silloin koirien ohitukset sujuisivat ongelmitta. Uusavuttomat koiranomistajat yrittävät ohittaa vastaantulevia koiria houkuttelemalla omaa koiraa leluin ja makupaloin ,mutta valitettavasti tämä metodi on tuhoon tuomittu menetelmä. Toiset vannovat nokkapantojen nimeen, vaikka yksinkertaisinta olisi opettaa koiralle käsky,vierellä,seuraa,lähellä tms. Näin helposti katoaisivat ns.remmirähjääjät. Nykyaikana on lähes kaikilla netti,josta jokainen löytäisi neuvoja miten koiran ongelmat saisi koulutettua helposti pois,mutta kun ihmiset ovat uusavuttomia ei nettiä osata hyöydyntää. t. Kolmen palveluskoiran omistaja.

Koiria ei pidä päästää koskaan haistelemaan toisiaan lenkeillä. Oppivat vain lopulta rähisemään ja riehumaan hihnassa.

Ihan jokaisen oma päätös jäädäänkö haistelemaan/höpisemään vai mennäänkö vaan ohi kaikista, eikä kumpikaan käytäntö ole toista huonompi. Mutta IKINÄ ette saa kaikkia muita koiranulkoiluttajia toimimaan samalla/toivomallanne tavalla. Siksi on tärkeää opetella kommunikoimaan joko sanoin tai selkeällä kehonkielellä.

Itse annan yleensä moikata jos vastaantulevalle sopii. Jos vastaantuleva ihminen selvästi välttää katsekontaktia ja koira kulkee vieressä välinpitämättömän näkösenä, sanon omallekin koiralle että mennään ohi, ja tilanne on sillä selvä. Sitten taas jos vastaantuleva tervehtii reippaasti ja koira näyttää ystävälliseltä, mennään moikkaamaan. Epäselvissä tilanteissa joko menen hämilleni tai kysyn että saako päästää koiran haistelemaan.

Toivoisin siis että viestitätte tavalla tai toisella miten aiotte toimia, ei se sen vaikeampaa ole. Jos aiot ohittaa, sano vaikka koiralle "ohi", osasi se käskyn tai ei. Tai jos vastaantuleva jää epävarmana jumittamaan, sano vaikka että "menkää vaan (ohi)". Jos taas haluat päästää koiran tutustumaan, tervehdi omistajaa ja kysy saako tulla moikkaamaan.

Kuljen koirani kanssa lenkillä en tosiaankaan halua jäädä puhumaan jokaisen koiran omistajan kanssa. Minulla kun sattuu olee muutakin tekemistä kun juoruta samojen ihmisten kanssa monta kertaa päivässä. En opeta sitä koiralleni alkuunkaan.