Muutos itsessä

Annoin ymmärtää pitkään, että suhteessamme oli kaikki kunnossa. Luulen, että moni ympärillä tiesi todellisen laidan, koska olin suhteen aikana vanhentunut noin 30 vuodella, olin muuttunut apaattiseksi ja annoin tämän miehen määräillä elämästäni. Olin 38 kun tapasimme, mutta tunsin itseni paljon paljon vanhemmaksi, vaikka olen aina ollut se porukaan iloinen ja sponaani höpöttäjä. Luulen, että muutos on ollut niin suuri, että joka ikinen minut tunteva on huomannut jotakin outoa suhteessa, mutta itse elin aluksi kuin olisi jokin vuosisadan rakkaustarina. Olin kertonut monille, että nyt löytyi se oikea. Ja sitten kun asianlaita itselleni paljastui: henkinen ja fyysinen väkivalta, muita naisia jne. niin en kehdannut kertoa ihmisille. Yritin ylläpitää kulisseja, vaikka yleensä olen inhonnut niitä. Naimisiin mentiin myöskin näyttävästi. Kaiken piti olla häissä niin hienoa. Ystäväni todellakin myöhemmin ovat kertoneet miettivänsä, miten muutuin niin erilaiseksi. Olen ihmisenä hyvin teeskentemätön, mutta yhtäkkiä puhuin ihan omituisia. En enää nauranut ja muutuin suu mutrulla olevaksi naiseksi. Ystäväni alkoivat hieman karttaa minua. Olinhan kuin tyhjiin imetty kuori ja aloin olla hieman äksyilevä.

En olisi ikinä uskonut, että suhde voi imeä näin kuiviin. Nyt rakennan pikku hiljaa itseäni, mutta en olisi ikinä uskonut, että toisen ihmisen elämänhalu voidaan pilata näin totaalisesti.