RAKKAUS-, PARI- ja IHMISUHDE?

Tässä nyt vajaat pari vuotta olen mietiskellyt, mitä nykyään rakkaus-, pari- ja ihmissuhteet tekojen tasolla ihmisille merkitsevät!

Nimittäin kun avioliittoon mennään jo muutaman kuukauden seurustelun jälkeen, perheväkivalta lisääntyy vain tavoiltaan monipuolistuen, lasten huostaanottojen määrä kasvaa (Mm. äidit haluavat päästä eroon murrosikäisistä lapsistaan heidät viranomaisten avulla sijaiskoteihin "siirtämällä", koska "uudessa perheessä" näille lapsille ei olisi sijaa!) ja eri medioiden kautta jo hyvin nuorille ”opetetaan”, että ihmissuhteissa sekä elämässä lähes kaikki keinot ovat tekoina luvallisia, kunhan niillä päästään niihin tavoitteisiin joihin ihminen itse haluaa?

Ja mitenkähän parisuhteen rakentaminen mahtaa aikuisena onnistua niiltä keskenkasvuisilta tytöiltä jotka nyt 14 - 15-vuotiaina ”työnnetään” vanhempiensa kannustamina erilaisten reality –sarjojen kautta kansainväliseen mallimaailmaan, ”opettelemaan” sen, että anorektikkojen sekä ”kiiltokuvien” maailma on ainoa oikea tapa elää?

Joka tapauksessa pääasiallisin syyni tämän keskustelunavaukseni kirjoittamiseen on se, kun mietin mistä ihmeestä suomalainen nainen (ikähaarukassa 25 - 50 vuotta) on omaksunut toista sukupuolta kohtaan toimiessaan käytösmallina sen, että mitään vastuuta omista teoistaan tai sanoistaan ei tarvitse ottaa (toisen sukupuolen tunteilla voi esim. vapaasti leikkiä kuin ”kissa hiirellä”), naisella on kirjoittamaton etuoikeus kritisoimattomaan päätöksentekoon suhteessa miessukupuoleen ja jos mies ei ole valmis ”alistumaan naisen tahdottomaksi leluksi”, katoaa naisen kiinnostus tällaista miestä kohtaan erittäin nopeasti.

Samoin täältä netistä löytyy sivustoja jossa jopa tuhannet Suomalaiset naiset joko uskottelevat miehille etsivänsä ”todellista kumppania itselleen” ja rahastavat miehiä ”antamillaan lupauksilla” eräällä tavalla ”maksullisina naisina” mm. eri puhelinlinjojen kautta (Itse lukuisia kuukausia seurasin samassa huoneistossa, kun ns. ”tavallinen keskustelulinjojen nainen” sai erittäin hyvän maksun joka minuutista jonka miehille valehteli!)
tai vaihtoehtoisesti etsivät suoraan seksiseuraa omaa kumppaniaan pettääkseen.

Myös tällä keskustelunavauksella haluan herättää erityisesti teidät naiset miettimään sitä, että jos sananne eivät millään tasolla vastaa tekojanne, ette kykene antamaan minulle miehenä edes mitään mahdollisuutta tutustua molemmin puolin suhdetta ajatellen tai kun pari- tai ihmissuhdekammoisina ”erehtymättömään naisen vaistoonne luottaen” kerrotte, ettette voi aloittaa seurustelua kanssani, koska tuo ”vaistonne” kertoo minun olevan miehenä aivan jotain muuta kuin todellisuudessa olen,

niin miksi ihmeessä pyritte löytämään minusta ihmisenä syyn siihen miksi suhdetta ei voi kanssani rakentamaan lähteä?

Kun lisäksi nyt lukuisia kertoja olette pelkästään valokuvani nähtyänne ”sylkeneet kasvoilleni”, unohtaen täydellisesti esim. sähköpostiviestein kanssani toteuttaman (vahvankin) tunteiden sekä ajatusten vaihdon,

niin miehenä en kyllä tästä syyllisyyden taakkaa (siis mielestänne suhteeseen kyvyttömänä miehenä) aio kantaa!

Miksi siis pettää, valehdella sekä itsekeskeisesti ”metsästää vain sitä ihanaista kiiltokuvaa”, jos samaan aikaan haluaa / odottaa saavansa ihmisten myötätuntoa ja positiivista huomiota? Niin ”metsä vastaa kun sinne huudetaankin hyvät naiset!