Täällä joku kyseli onko liinaöljy pellavaöljyä. On se, mutta kallista ja saman asian ajaa rapsi-rypsiöljyt. Ravintolatukku myy 10 litran erissä 13,50 €.
Itse löysin aikoinani Nya Pressen lehdestä 1926 ohjeet miten ahvenamaalla tekevät kestävät puuvene.
Resepti oli. Laitta asitaaan 10 l pellavaöljyä ja 1 litra bensini (se imeyty hyvin ja vie öljy puun sisään munkana) paraffiini ja paljon suolaa. Siis ei mitään piki tai asfalttimoska!
Itse rakensin 7,30 m tasapera puuveneen 2004 vuosi, jossa Hiace marinoitu moottori ja V-vaihdeveto pienellä nopealla probelli. Sen lautat ensin liotin monia päiviä omassa aineessa. Se oli 30 litra rypsiöljy, 6 litra parafinöljy (Neste toimittaa tai hyvä rauta kauppa) suolahiutale, niin paljon kuin sulaa (suola estää homeen ja pieneliöt) ja 3 litra lamppuöljy (se ajaa bensin mutta on turvallisempa). Tämä neste sekoitus oli sitten lämmintä 50-60 aste ja kaikki lautat siinä monta päivää. Siellä oli kajuuttan lautat ja kaaret ja kaikki.
Vene on nytki kun uusi. Joka syksy enne pakkasia nostan sen pois ja se on lautavajasa. Paine pesen ja lopulta kylmänä sivelen tuota nestettä siihen. Keväällä sivelen heti kun on lämmin ja sitten kumassa auringossaa ennen veteen laitto.
Heitin työssä tulleita pikkupaloja ja lastuja takapihaan kivijalan vieree vuonna 2004. Siinä ne ovat kuin eilen tehty. Lastuki on vielä punertava auringossa ja tuhansissa vesisateissa.
Norjalanen mies tiesi sen vanha Owatrol aineet. Kasviöljy, kalaöljy, paljon suola, sikaihra, lamppuöljy ja spriviina. Tämä uusi ei ole samaa aine, Tässä on maaöljyjä ja puukemikalieja ja myrkkyjä.
Puuvene ei tarvi lakkaa tai maalia
19
2244
Vastaukset
- kr py
Tallbackasta vai Larsmostako ollaan? Minä olen Kruunupyystä ja ajan alumiinisella, joten ei noita huolia.
- .. ..
Kiitos reseptistä!
Vanhoissa menetelmissä on paljon , joita pitäisi saada talteen. Kaikki uusi ei suinkaan ole edistystä. Pikemmin "rahat-ihmisiltä-pois-ja uutta-myyntiin."
Itse olen homeen varalta terästänyt sekoituksiani sinkkinaftenaatilla, mutta tuota suolaamista pitää kokeilla.- niin se o
Keitetyn punamullan hyvä maalikyky on juuri tuo valtava suolamäärä. Saaristossa on 100 vuotiaita mökkejä, joita punamullalla maalataan 20 vuoden välein. Ei siellä ole juuri öljymaaleja. Hyvin kestävät tuulta, myrskyä ja ainaista kosteutta.
Olen kuullut, että heti tuorekuumennettu haapalauta 30 mm säilyy venelautana kymmeniä vuosia pelkällä pellavaöljyllä ja suolalla. Tuo kuumennus ajaa puun soluista nesteet pois ja kapseloi ne ilmatiiviiksi, joiden pinnat ottavat kiinni puun omalla hartsilla. Ei tartu eliötkään. Sellaisesta haavasta tekee puuveneitä mm. Savonrannassa Pulkkinen ja Pomarkussa joku tmi.
Liinöljyn joukkoon ei saa missään nimessä laittaa bensiiniä tai muutakaan bentseenituotetta (lakkabensiini jne.) vaan aina on käytettävä oikeaa puutärpättiä (Oulutärpätti jne).
Vanhaan aikaan kun oli vielä petroolia, sitä pantiin pienen pintäjännityksensä takia ohennukseksi ja imeytymisen tehostajaksi. Löpö tai nafta ajaa saman asian. Bentseenituotteita ei saa missään nimessä käyttää puuveneissä. Ne ovat voimakkaasti haihtuvia ja jättävät mm. liinöljyn pintaan eivätkä vie sitä sisälle puun ytimeen. Jokainen on nähnyt petroolilla tai löpöllä ajetun veneen. Öljyn tunkeuminen puuhun on taattu vaikka se on täysin märkä!
Tärkeintä kuitenkin kaikista, on puun kuivattamine. Oikea-aikainen kyllästäminen ja luonnollisen "matalapaineen" hyväksi käyttäminen eli iltakyllästys(ulkona). Paras tulos saadaan, jos puun sisällä oleva kidevesi voidaan lämmittämällä (aurinko tai lämpötykki) poistaa ensin kokonaan.
Sen jälkeen puu imee kuin pesusieni, kun siitä poistettu vesi korvataan kokonaan öljyllä.
Rypsi- ja rapsiöly on todella huono puun kylläste. Sen käyttäminen edellyttää tarkan humesuojauksen osaamista ja siitä huolimatta lähes kaikki puulaadut homehtuva, pilkkuuntuvat.
Suomen oloissa liinöljy, puuterva ja havupuutärpätti yhdessä homesuojan ja oikeaoppisen/-aikaisen kyllästämisen kanssa antavat parhaan tuloksen.
Pintaan riittää sen jälkeen vuosiksi vaikka mehiläisvaha ellei halua lakata öljylakalla, jonka kovettumisaika on yleensä liian pitkä esim. teollisuudelle ja nykyihmisille yleensäkin.
Uretaani- ja acrylilakkoja(parkettilakkoja) ei saisi käyttää liian nopean kovettumisen takia ollenkaan puuveneissä. Ne tekevät vain kuoren eivätkä tunkeudu edes kuivaan puuhun tarpeeksi syvälle.
Lisää puuvenetietoa uudesta kirjastani "Oikea vene"
Jouko Heikola, ins.DIS- Puuveneen nähnyt
Kidevesi - hah. Olipas siinä sekava ja epäjohdonmukainen kirjoitus. Ja betonikuorrutuskin unohtui. Enpä ottaisi minä konsultikseni tällaista maakaria.
- Ei kokkapuuta
Piimä toki tuntee Merikarvian kuulut Venerannat, Mikon, Eeron ja Sampan. Samppa tervasi veneensä aina kevätahavilla, silloin kun Merikarvian jokisuun kevätpilkintä oli parhaimmillaan. Sampan periaate oli, ei koskaan kivihiilipohjaista litkua veneeseen, aina puutervaa. Ja pitäähän sitä nyt katsoa miten sitä laittaa. Pohjatyöthän tervaamisessakin tärkeintä ovat.
Vanha Kumpuselkä teki kolme venettä noin näytiksi. Yksi on Merikarvialla vieläkin, myymäni on Ahlaisissa ja se kolmas, mallivene Helsingin venenäyttelyyn on ties missä. Elettiin Nalle Nybergin aikaa ja Parikan aikaa Luvialla. Soitin ja kysyin että mitenpä pidän huolen. Vanha sanoi että Ovatrolilla, se on parasta. Ei ollut varaa Ovatroliin, kysyin että mikäpä toiseksi parasta. Vanha sanoi: Panet tervaan neljänneksen pellavaöljyä, vedät sillä kölipuun ja ensimmäisen sauman, teet saman lautojen alle jäävälle pilssille. Ja katsokin että puu on kuiva. Muut pinnat vedät öljypinotexilla johon olet lisännyt kymmenesosan pellavaöljyä ja kahdeskymmenesosan tärpättiä.
Kysyin ideaa. Vanha sanoi, että tasasaumavene pitää vettä maailmantappiin, ellei lautojen välin puuvillanaru kuiva, kuoleudu ja murene. Pellavaöljy ja öljypinotex suojaa juuri narun. Moni vetikin niihin aikoihin paattinsa Valtilla ja pettyi.
Ja kävi näin. Puupaatin vauhti ei riittänyt vilkkaille pojilleni,piti ostaa peltivene. Kumpuselkäläinen oli 9 vuotta pressun alla, hoidossa tietysti, pois paahteesta.Kun se laskettiin vesille, leidi otti naulan reiìstä kaksi kahvikupillista vettä sisään. Ja sitten yks L.....a meni tervaamaan sen!!!
Erityisesti en ole mitään mieltä mutta jotenkin olen pineeniterva/pellavaöljyfani. Puuveneen nähnyt kirjoitti:
Kidevesi - hah. Olipas siinä sekava ja epäjohdonmukainen kirjoitus. Ja betonikuorrutuskin unohtui. Enpä ottaisi minä konsultikseni tällaista maakaria.
Vai ovat Porin herjaajat ja noviisit täälläkin? Eipä uskoisi, että pikkupojat ovat paljon puuveneitä nähneet tai edes paljon niistä kuulleet.
Minulta on saatavana puuveneiden kunnostus- ja rakennuskirjat yli 50 vuoden ajalta. Lisäksi vaneri-, diagonaalivaneri-, teräs-, alumiini-, lujitemuovi- ja ferrobetoniveneiden piirustuksia ja rakennusohjeita 50 vuoden kokemuksella. Itse aloitin puuveneillä jo 9 vuotiuaana!
Olen pahoillani ettei täällä voi kertoa kokemuksistaan ja osaamisestaan ilman että "Porin pirut" puuttuvat omilla kommenteillaan juttuun.
Lisää Porin pirujen "veneosaamisesta" sivuilta http://www.kuunarikoivisto.info
Kuunari Koivisto Porissa 1988-2007 kirjaa voi tilata minulta.
Samalla täytyy muiden veneilijöiden, venerakentajien ja -kunnostajien takia pahoitella, että myös näille sivustoille on pesiytynyt Porin Reposaaren mafia.
Jouko Heikola, ins.DIS
p. 0468912846- 7 sillan laiturissa
Sinä ei sitten lukenut kirjoitustani?
Rypsi- tai rapsiöljyyn lisätään suolaa nii paljon ku se vain liukee. Se suola on se homeen torjuja ja vesikasvi tappaja.
Paraffiini ja lamppuöljy kuulu olla mukaan, sillä niiden molempien suuri kyky puun solu kalvojen osmoosi-ilmiön tiedetään Aina suurempi paine (öljyllä) pyrkii voittamaan vesipaineen ja puun voiman.
Se on jotenki näin:
( on liuenneen aineen potentiaali (katso osmoottinen paine) ja kuvaa liuenneen aineen vaikutusta veden potentiaaliin. Yleisesti jonkun aineen liukeneminen veteen vähentää veden vapaata energiaa laimentamalla sitä (entropia kasvaa koska liuenneet molekyylit kasvattavat järjestelmän epäjärjestäytyneisyyttä). Puhtaan veden konsentraatio on n. 56 mol dm-3. Liuottamalla aineita veteen vähentää siis \psi_s \,\!, tehden siitä negatiivisen verrattuna pelkän veden arvoon \psi_s = 0 \,\!. Laimeille liuoksille \psi_s \,\! vedessä hajoamattomille yhdisteille (kuten glukoosi) noudattaa van't Hoffin yhtälöä:) suomenkielinen wikipediassa. Tällä lailla öljy jää puun sisään. Vain vesi kuivaa siitä pois. - .. ..
7 sillan laiturissa kirjoitti:
Sinä ei sitten lukenut kirjoitustani?
Rypsi- tai rapsiöljyyn lisätään suolaa nii paljon ku se vain liukee. Se suola on se homeen torjuja ja vesikasvi tappaja.
Paraffiini ja lamppuöljy kuulu olla mukaan, sillä niiden molempien suuri kyky puun solu kalvojen osmoosi-ilmiön tiedetään Aina suurempi paine (öljyllä) pyrkii voittamaan vesipaineen ja puun voiman.
Se on jotenki näin:
( on liuenneen aineen potentiaali (katso osmoottinen paine) ja kuvaa liuenneen aineen vaikutusta veden potentiaaliin. Yleisesti jonkun aineen liukeneminen veteen vähentää veden vapaata energiaa laimentamalla sitä (entropia kasvaa koska liuenneet molekyylit kasvattavat järjestelmän epäjärjestäytyneisyyttä). Puhtaan veden konsentraatio on n. 56 mol dm-3. Liuottamalla aineita veteen vähentää siis \psi_s \,\!, tehden siitä negatiivisen verrattuna pelkän veden arvoon \psi_s = 0 \,\!. Laimeille liuoksille \psi_s \,\! vedessä hajoamattomille yhdisteille (kuten glukoosi) noudattaa van't Hoffin yhtälöä:) suomenkielinen wikipediassa. Tällä lailla öljy jää puun sisään. Vain vesi kuivaa siitä pois.Kiitos taas asiaa sisältäneestä vastauksestasi!
Kysyn nyt kuitenkin mielipidettäsi tuosta home- ja sienimyrkystä nimeltä sinkkinaftenaatti. Syy on se, että joskus takavuosina, kun 'de gröna' saivat aikaan valttien ja pinoteksien tehon pudotuksen, joku neuvoi tuon kemikaalin käytön minulle.
Asiasta sivuun; tuon 'piimän' olen nähnyt esiintyvän ennenkin näillä sivuilla. Tuolla laivapuolella ehkä enemmän. Ei hän näytä keskustelevan, vaan tyytyy oman maailmankuvansa esittelyyn. Siihen ei näytä sisältyvän esimerkiksi tieto siitä, miksi puulaivojen pohjiin asennetaan kuparipeltiä.. - Toinen tietäjä
.. .. kirjoitti:
Kiitos taas asiaa sisältäneestä vastauksestasi!
Kysyn nyt kuitenkin mielipidettäsi tuosta home- ja sienimyrkystä nimeltä sinkkinaftenaatti. Syy on se, että joskus takavuosina, kun 'de gröna' saivat aikaan valttien ja pinoteksien tehon pudotuksen, joku neuvoi tuon kemikaalin käytön minulle.
Asiasta sivuun; tuon 'piimän' olen nähnyt esiintyvän ennenkin näillä sivuilla. Tuolla laivapuolella ehkä enemmän. Ei hän näytä keskustelevan, vaan tyytyy oman maailmankuvansa esittelyyn. Siihen ei näytä sisältyvän esimerkiksi tieto siitä, miksi puulaivojen pohjiin asennetaan kuparipeltiä..Kyllä piimä tietää miksi puulaivojen pohjaan asennetaan kuparipeltiä tai vesilinjaan jääpeltiä, mutta siitä ei kai tässä nyt ole kysymys.
Senkin jo kaikki tietävät, että Luvian ja Porin yhteinen kopiolaiva Ihana kaljaasi kuparipellitettiin kokonaan, että se pysyisi pinnalla- Ihan vain näin asian sivusta.
Piimä on muuten rakentanut, korjannut ja entisöinyt puuveneitä yli 50 vuotta.
Muutenkin olen sitä mieltätä, että kyllä vanhoja tietäjiä kannattaisi arvostaa vähän enemmänkin. Varsinkin sellaisia kokeilijoita kuin piimä.
Piimä on tehnyt runsaasti artikkeleita ja oppaita puuveneiden korjauksista ja kyllästämisistä. Lisäksi hän taisi olla ensimmäinen puuveneopettaja Turun Malarinammattikoulussa, kun tämä uuden sukupolven puuvenebuumi alkoi 1980-luvun alussa.
Luultavasti piimän betoniveneosaamisen takia häntä pidetään sen alan ammattilaisena- On muistettava että puu- ja betoni kyllästetään ja maalataan samoilla periaatteilla. Tärkeintä on molemmissa maalattavan pinnan oikea kuivattaminen, imukyky ja oikeaan aikaan suoritettava kyllästäminen, oli pinnoite sitten maalia tai kyllästysainetta.
Liian paljon spekuloidaan eri aineilla ja unohdetaan pääasia eli olosuhteet! - PuuPaatti
Toinen tietäjä kirjoitti:
Kyllä piimä tietää miksi puulaivojen pohjaan asennetaan kuparipeltiä tai vesilinjaan jääpeltiä, mutta siitä ei kai tässä nyt ole kysymys.
Senkin jo kaikki tietävät, että Luvian ja Porin yhteinen kopiolaiva Ihana kaljaasi kuparipellitettiin kokonaan, että se pysyisi pinnalla- Ihan vain näin asian sivusta.
Piimä on muuten rakentanut, korjannut ja entisöinyt puuveneitä yli 50 vuotta.
Muutenkin olen sitä mieltätä, että kyllä vanhoja tietäjiä kannattaisi arvostaa vähän enemmänkin. Varsinkin sellaisia kokeilijoita kuin piimä.
Piimä on tehnyt runsaasti artikkeleita ja oppaita puuveneiden korjauksista ja kyllästämisistä. Lisäksi hän taisi olla ensimmäinen puuveneopettaja Turun Malarinammattikoulussa, kun tämä uuden sukupolven puuvenebuumi alkoi 1980-luvun alussa.
Luultavasti piimän betoniveneosaamisen takia häntä pidetään sen alan ammattilaisena- On muistettava että puu- ja betoni kyllästetään ja maalataan samoilla periaatteilla. Tärkeintä on molemmissa maalattavan pinnan oikea kuivattaminen, imukyky ja oikeaan aikaan suoritettava kyllästäminen, oli pinnoite sitten maalia tai kyllästysainetta.
Liian paljon spekuloidaan eri aineilla ja unohdetaan pääasia eli olosuhteet!Pysykää tietäjä-betonihullut salaliittoteorioinenne laitoksissanne, please.
Vaihteeksi asiallinen ja mielenkiintoinen avaus, kiitoksia resepteistä ja näkemyksistä. - Vanavesi_ _ _
Toinen tietäjä kirjoitti:
Kyllä piimä tietää miksi puulaivojen pohjaan asennetaan kuparipeltiä tai vesilinjaan jääpeltiä, mutta siitä ei kai tässä nyt ole kysymys.
Senkin jo kaikki tietävät, että Luvian ja Porin yhteinen kopiolaiva Ihana kaljaasi kuparipellitettiin kokonaan, että se pysyisi pinnalla- Ihan vain näin asian sivusta.
Piimä on muuten rakentanut, korjannut ja entisöinyt puuveneitä yli 50 vuotta.
Muutenkin olen sitä mieltätä, että kyllä vanhoja tietäjiä kannattaisi arvostaa vähän enemmänkin. Varsinkin sellaisia kokeilijoita kuin piimä.
Piimä on tehnyt runsaasti artikkeleita ja oppaita puuveneiden korjauksista ja kyllästämisistä. Lisäksi hän taisi olla ensimmäinen puuveneopettaja Turun Malarinammattikoulussa, kun tämä uuden sukupolven puuvenebuumi alkoi 1980-luvun alussa.
Luultavasti piimän betoniveneosaamisen takia häntä pidetään sen alan ammattilaisena- On muistettava että puu- ja betoni kyllästetään ja maalataan samoilla periaatteilla. Tärkeintä on molemmissa maalattavan pinnan oikea kuivattaminen, imukyky ja oikeaan aikaan suoritettava kyllästäminen, oli pinnoite sitten maalia tai kyllästysainetta.
Liian paljon spekuloidaan eri aineilla ja unohdetaan pääasia eli olosuhteet!Kyllä! Aivan samaa mieltä olen kanssasi. Sekin, että hän puhui kidevedestä, oli varmaan puhdas lipsahdus. Totta kai hän sen tiesi, että ei se kidevesi ollut, vaan lapsivesi.
- Lips.....
Vanavesi_ _ _ kirjoitti:
Kyllä! Aivan samaa mieltä olen kanssasi. Sekin, että hän puhui kidevedestä, oli varmaan puhdas lipsahdus. Totta kai hän sen tiesi, että ei se kidevesi ollut, vaan lapsivesi.
Juu, lapsivesistä on varmaan kokemusta!
- lopeta sönkkö!
Johgan tulee epäselviä sönkötyksiä hyvään alkuun!
- tietämätön..
Mulla pari vuotta vanha, uutena pellvaöljyllä kyllästetty pienehkö mäntyinen limisauma peräm.vene. Kahtena keväänä tervattu sisältä ja päältä, vedän aina maihin käytön jälkeen. Alkanut tervan hidas kuivuminen ja sottaaminen harmittamaan, Ensi keväänä meinaan vetää pelkän Hempel Impreg ykkösen molemmin puolin, meneekö pahasti pieleen? Tavoitteena tervasta eroon pääsy.
- tai jatkat vain öljy
Se kuivunutkin terva kyllä hellepäivän iltana elää sieltä Hemppelin alta näkyviin. On varmaan hankala juttu saada lautojen raot putipuhtaaksi. Korkeapaineinen 200 kg höyrypesu olisi yksi, mutta samalla kärsii laudan reunus. Toluhan liottaa tervaa itseensä, joten 20 litraa Tolua pilssiin ja isolla sutimella sitä lipsuttelemaan saumojen väliin?
- tietämätön..
tai jatkat vain öljy kirjoitti:
Se kuivunutkin terva kyllä hellepäivän iltana elää sieltä Hemppelin alta näkyviin. On varmaan hankala juttu saada lautojen raot putipuhtaaksi. Korkeapaineinen 200 kg höyrypesu olisi yksi, mutta samalla kärsii laudan reunus. Toluhan liottaa tervaa itseensä, joten 20 litraa Tolua pilssiin ja isolla sutimella sitä lipsuttelemaan saumojen väliin?
Varmasti terva hieman näyttäytyy 1-2 ensimmäisenä vuotena Hempelin aloittamisen jälkeen, mutta varmaan hyvin vähäisessä määrin, eikä häiritsevän sottaavana. Lähinnä ajattelin varmistaa että tuo vuosittainen H Impreg ykkönen riittävä käsittely jos vene säilytetään maissa, ei siis pidetä poijussa/laiturissa.
- Hui hai:(
Missäs ne vanhojen mestareiden kyllästämät puupaatit nyt sitten on.
Kokossa?- kykenetö ajatteluun?
Ai sinnuu pientä hölmöö apinaa!
Venekerhojen ja klubien laitureissa, jos jaksat laahustaa katsomaan. Siellä on 1950 -50 luvun mäntyveneitä upeassa kunnossa! Siellä on myös 1930 ja 40 luvun mahonkiveneitä, kuin uuisa. Missä ovat 1950-luvun guttabergat tai alumiinit? Ne ovat olleet jo uusiokierrossa 20 vuotta!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa216665Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi5562285- 1471867
- 851261
HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa971042- 72970
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.87942Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E10843- 32840
Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon147767