Hei,
Tämä on aika vaikea juttu ja olen yrittänyt pohtia sitä miksi ja miksi???? Kärsin kovasti ja en saa sielun rauhaa.
Erään(tunnen) miehen vaimo jätti hänet ja olen yrittänyt olla miehelle hyvä ystävä ja olen tukenut häntä.
Vahingossa pieni romanssi syntyi ja mies huomasi sen liian myöhään, koska kerkesin rakastua häneen.
Mies sitten päättikin lopettaa meidän romassimme ja minä en meinanut uskoa sitä, mutta niin vain kävi.
Mies kuitenkin haluaa pitää yhteyttä ja pitää meitä vain hyvinä kavereina, mutta minäpä olen toista mieltä - mies tykkää minusta vaikkei sitä ääneen lausu.
Hänellä on ikävä minua, jos ei näe minua pariin päivään ja soittelee perääni tai heittelee textareilla. Liäksi hän käy lähes joka päivä minun luonani kylässä.
Tiedän, että miehelä on tunteet sekaisin ja en ehkä koskaan tule saamaan häntä, vaikka häntä rakastan.
Mitä kummaa voisin tehdä jotta tietäisin onko turhaa odotella, vaiko pitäisikö miehelle raakasti sanoa, että älä soita, älä textaile, älä käväise jne. jotta minä saisin rauhan.
Tämä on aika vaikea juttu ja olen yrittänyt pohtia sitä miksi ja miksi???? Kärsin kovasti ja en saa sielun rauhaa.
Erään(tunnen) miehen vaimo jätti hänet ja olen yrittänyt olla miehelle hyvä ystävä ja olen tukenut häntä.
Vahingossa pieni romanssi syntyi ja mies huomasi sen liian myöhään, koska kerkesin rakastua häneen.
Mies sitten päättikin lopettaa meidän romassimme ja minä en meinanut uskoa sitä, mutta niin vain kävi.
Mies kuitenkin haluaa pitää yhteyttä ja pitää meitä vain hyvinä kavereina, mutta minäpä olen toista mieltä - mies tykkää minusta vaikkei sitä ääneen lausu.
Hänellä on ikävä minua, jos ei näe minua pariin päivään ja soittelee perääni tai heittelee textareilla. Liäksi hän käy lähes joka päivä minun luonani kylässä.
Tiedän, että miehelä on tunteet sekaisin ja en ehkä koskaan tule saamaan häntä, vaikka häntä rakastan.
Mitä kummaa voisin tehdä jotta tietäisin onko turhaa odotella, vaiko pitäisikö miehelle raakasti sanoa, että älä soita, älä textaile, älä käväise jne. jotta minä saisin rauhan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voi sinua, kyllä on repaleinen olo tuossa tilanteessasi. mutta niin on tuolla miehelläkin. hän ei uskalla tehdä oikein mitään - yksi askel eteen ja kaksi taakse.
mitä jos kokeilisit jotakin radikaalia ensi kerralla kun mies tulee kahville luoksesi: ota kaulasta kiinni ja moiskauta suukko poskelle!
sitten istut paikallesi ja katsot mitä tapahtuu. älä sano mitään, älä auta, katso vain ja odota - voit tietenkin hymyillä sitä ystävällistä hymyäsi, jota sinä hänelle aina viljelet....
sitten vaan lisää kahvia ja pullaa..... eiköhän ala pala irrota miehen kurkusta.
koita olla kysymättä miehen asioista, tai niiden viestien alkuajatuksesta. puhele omiasi, kerro mitä olet tehnyt/lukenut/nähnyt telkkarista..... ole mukavan viileä ja herttainen..
eiköhän ala tapahtua....
Miehellä ei ole vielä avioero ohi, joten voi mennä vielä kauan ennen kuin hän heräilee uuteen aikaan.
Me kuule halaillaan aina kun hän lähtee kotiin ja hän vaatii ihan itse sitä.
Kyllä minä kerron aina hänelle mitä olen tehnyt tai nähnyt ja hän kertoo minulle mitä hän on tehnyt ja nähnyt.
Ongelmana on, että hän ei halua suhdetta näin äkkiä, mutta minullapa ei tunteet kuolleet häntä kohtaan.
Entäpä jos hän löytääkin toisen uuden naisen, niin en aio enää pyytää miestä kylään tai ottamaan yhteyttä minuun.