http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hs-tasta-tunnistat-veronkiertopitsan/art-1288402044207.html
Julkaistu: 17.07.2011 11:08
Helsingin Sanomien testin mukaan useista Helsingin pitserioista on vaikea saada kuittia tai kuitin kirjoittamiseen liittyy epäselvyyksiä. Tämä viittaa veronkiertoon.
HS:n testissä toimittajat ostivat 3,90 - 7 euron hintaisia pitsoja, maksoivat käteisellä ja pyysivät kuittia. Viidestätoista testatusta ravintolasta kuusi osoittautui epämääräiseksi tai niissä yritettiin selvää huijausta.
Testi paljasti ohimyyntiyrityksiä, joista jokainen asiakas voi alkaa epäillä, onko ravintolan kirjanpito kunnossa. Tässä esimerkkejä:
- Kassa pidetään koko myynnin ajan auki ja laittaa setelin avoimeen kassaan. Kun ostaja kysyy kuittia, myyjä vastaa: ”En ymmärrä.” Uuden pyynnön jälkeen myyjä tulostaa korttimaksupäätteestä ilmeisesti aiemman asiakkaan korttimaksutositteen ja vetää kynällä siihen jonkinlaisen allekirjoituksen. Ostos jää lyömättä kassaan.
- Kassakone on koko ajan auki, mutta laskutettaessa kuittinauha rullaa koneesta. Myyjä ei löydä sopivaa kuittia. Hän näppäilee konettaa uudestaa ja antaa tulostuvan kuitin. Ilmeisesti ostos lyödään kassaan vasta silloin.
- Myyjä on lyövinään ostoksen kassaan, mutta nollaa sitten kassakoneen ja laittaa rahan sisään. Kuittia pyydettäessä hän kytkee virran pois kassakoneesta, lyö ostoksen kassaan ja antaa kuitin. Pitsan mukana ostettua limonadia ei ole eroteltu vaan sen hinta on lisätty pitsan hintaan.
HS:n haastatteleman matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että kuitti ei ole takuu nuhteettomuudesta. Kassakonetta on voitu näpelöidä. MaRan mukaan alle kuuden euron pitsa on liian halpa, jotta sitä yleensä voitaisiin myydä voitollisesti.
- On selvä, että jos jättää verot omaan pussiin ja maksaa palkatkin pimeänä alle työehtosopimuksen, tuotteen voi hinnoitella aivan eri tavalla kuin se yritys, joka on reilu, Lappi kommentoi Helsingin Sanomille.
Julkaistu: 17.07.2011 11:08
Helsingin Sanomien testin mukaan useista Helsingin pitserioista on vaikea saada kuittia tai kuitin kirjoittamiseen liittyy epäselvyyksiä. Tämä viittaa veronkiertoon.
HS:n testissä toimittajat ostivat 3,90 - 7 euron hintaisia pitsoja, maksoivat käteisellä ja pyysivät kuittia. Viidestätoista testatusta ravintolasta kuusi osoittautui epämääräiseksi tai niissä yritettiin selvää huijausta.
Testi paljasti ohimyyntiyrityksiä, joista jokainen asiakas voi alkaa epäillä, onko ravintolan kirjanpito kunnossa. Tässä esimerkkejä:
- Kassa pidetään koko myynnin ajan auki ja laittaa setelin avoimeen kassaan. Kun ostaja kysyy kuittia, myyjä vastaa: ”En ymmärrä.” Uuden pyynnön jälkeen myyjä tulostaa korttimaksupäätteestä ilmeisesti aiemman asiakkaan korttimaksutositteen ja vetää kynällä siihen jonkinlaisen allekirjoituksen. Ostos jää lyömättä kassaan.
- Kassakone on koko ajan auki, mutta laskutettaessa kuittinauha rullaa koneesta. Myyjä ei löydä sopivaa kuittia. Hän näppäilee konettaa uudestaa ja antaa tulostuvan kuitin. Ilmeisesti ostos lyödään kassaan vasta silloin.
- Myyjä on lyövinään ostoksen kassaan, mutta nollaa sitten kassakoneen ja laittaa rahan sisään. Kuittia pyydettäessä hän kytkee virran pois kassakoneesta, lyö ostoksen kassaan ja antaa kuitin. Pitsan mukana ostettua limonadia ei ole eroteltu vaan sen hinta on lisätty pitsan hintaan.
HS:n haastatteleman matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että kuitti ei ole takuu nuhteettomuudesta. Kassakonetta on voitu näpelöidä. MaRan mukaan alle kuuden euron pitsa on liian halpa, jotta sitä yleensä voitaisiin myydä voitollisesti.
- On selvä, että jos jättää verot omaan pussiin ja maksaa palkatkin pimeänä alle työehtosopimuksen, tuotteen voi hinnoitella aivan eri tavalla kuin se yritys, joka on reilu, Lappi kommentoi Helsingin Sanomille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
hs alas!