Me kaikki näpyistä kärsivät tiedämme, että akne huonontaa itsetuntoa, näin ainakin itelläni. Jos poskeen sattuu pukkaamaan isokin näppy (siis niiden normaalien pienempien lisäksi), niin ainakin itse olen jättänyt väliin baari-iltoja ja viimeksi juuri treffit väliin (ja kenties elämäni miehen? Ehin nähdä kyseisen herran kuitenkin jonain toisena, ei niin näppyisenä päivänä :). Itse olen ilmeisesti niin herkkä ulkonäköni suhteen, että itsetunto laskee näpyistä aivan kamalasti :/. Yritän kuitenkin päästä tästä itsetunto-ongelmasta, koska eihän siinä ole järkeä, että elämäni ajaa ohitseni näppylöiden takia.
Huonoistakin asioista pitää kuitenkin löytää jotain hyvää, eli akne ei ole este viehättävyydelle, vaikka se usein siltä (minustakin ) tuntuisi. Totta kai siloposket ovat kauniimpi näky kuin pommikenttä, mutta niin. Omasta ystäväpiiristäni löytyy esimerkki tytöstä, joka kärsii melko vaikeasta aknesta. Neidillä kuitenkin riittää niin paljon vientiä, että huh huh. Kyseinen tyttö on niin räväkkä, iloinen ja kaunis muuten, ettei kukaan ekaksi huomaa meikkikerroksen alta paistavia patteja. No, en tiedä miten asian ilmaisisin, mutta tämän tytön kanssa liikkuessa on aivan tavallista, että miekkoset pysäyttävät keskellä katua vain kertoakseen kuinka kaunis hän on/pyytääkseen numeroa tms. Ja tytöllä on siis vaikea akne.
Me aknenassut myös kiinnitämme ihmisten ihoihin paljon enemmän huomiota kuin aknettomat.
Oman aknen takia silmäni ovat kehittyneet zoomaamaan aknenaamoja paljon paremmin kuin siloposkilaiset. Olen jopa tehnyt sen huomion, että n.joka kolmannella vastaan tulevalla tavallisella alle 25-vuotiaalla nuorella on aknearpia tai epäpuhdas iho. Eli vaikka joskus mietttii, että miksi juuri minä, niin niitä muita kohtalontoverita on enemmän kuin ikinä arvaisikaan. Ja tiedättekös te mitä? Itsestään usein tuntuu, että ihmiset näkisivät heti vain naamaa koristavat näppylät, mutta oikeasti sitä katsoo paljon muutakin vastaan tepsuttelevassa ihmisessä. En ainakaan itse kiinnittänyt aknenaamoihin huomiota ennen kuin itse sain hormoneiltani ja ihotyypiltäni tämän lahjoituksen.
Ja mitä itseeni tulee, niin jos sattuisin tapaamaan oikein mukavan, ihanan, suloisen ja hauskan pojan, jonka nassussa näkyy muutamia arpia tai näppyä siellä sun täällä, niin ei se kiinnostustani latistaisi.
Enpä tiedä, mikä oli kirjoitukseni tarkoitus, mutta jos se jonkun päivää piristi, niin hyvin on asiat :). Ei me aknettajat yksin olla. ( minäkin olen mussuttanut roaccutanit ja antibiootit ja tunkenut kymmentä eri mömmöä naamaan, eli tiedän mistä puhun)
Huonoistakin asioista pitää kuitenkin löytää jotain hyvää, eli akne ei ole este viehättävyydelle, vaikka se usein siltä (minustakin ) tuntuisi. Totta kai siloposket ovat kauniimpi näky kuin pommikenttä, mutta niin. Omasta ystäväpiiristäni löytyy esimerkki tytöstä, joka kärsii melko vaikeasta aknesta. Neidillä kuitenkin riittää niin paljon vientiä, että huh huh. Kyseinen tyttö on niin räväkkä, iloinen ja kaunis muuten, ettei kukaan ekaksi huomaa meikkikerroksen alta paistavia patteja. No, en tiedä miten asian ilmaisisin, mutta tämän tytön kanssa liikkuessa on aivan tavallista, että miekkoset pysäyttävät keskellä katua vain kertoakseen kuinka kaunis hän on/pyytääkseen numeroa tms. Ja tytöllä on siis vaikea akne.
Me aknenassut myös kiinnitämme ihmisten ihoihin paljon enemmän huomiota kuin aknettomat.
Oman aknen takia silmäni ovat kehittyneet zoomaamaan aknenaamoja paljon paremmin kuin siloposkilaiset. Olen jopa tehnyt sen huomion, että n.joka kolmannella vastaan tulevalla tavallisella alle 25-vuotiaalla nuorella on aknearpia tai epäpuhdas iho. Eli vaikka joskus mietttii, että miksi juuri minä, niin niitä muita kohtalontoverita on enemmän kuin ikinä arvaisikaan. Ja tiedättekös te mitä? Itsestään usein tuntuu, että ihmiset näkisivät heti vain naamaa koristavat näppylät, mutta oikeasti sitä katsoo paljon muutakin vastaan tepsuttelevassa ihmisessä. En ainakaan itse kiinnittänyt aknenaamoihin huomiota ennen kuin itse sain hormoneiltani ja ihotyypiltäni tämän lahjoituksen.
Ja mitä itseeni tulee, niin jos sattuisin tapaamaan oikein mukavan, ihanan, suloisen ja hauskan pojan, jonka nassussa näkyy muutamia arpia tai näppyä siellä sun täällä, niin ei se kiinnostustani latistaisi.
Enpä tiedä, mikä oli kirjoitukseni tarkoitus, mutta jos se jonkun päivää piristi, niin hyvin on asiat :). Ei me aknettajat yksin olla. ( minäkin olen mussuttanut roaccutanit ja antibiootit ja tunkenut kymmentä eri mömmöä naamaan, eli tiedän mistä puhun)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Akne paranee, mutta pahempi ongelma on ainakin minulla siitä jääneet arvet. Niitä on hiottu kahteen kertaan ja isompia poistettu leikkaamallakin (joka oli huono idea). Syksyllä aion mennä kolmanteen hiontaan. Toivon, että siten ihoni tulisi sileämmäksi. Tietenkin tuijotan liikaa peiliin ja siksi asia tavallaan muuttuu kärpäsestä härkäseksi. Saan helpotusta ajatuksesta, että aina jotain voi tehdä. Naamaani on uponnut kyllä aikamoinen summa n.25 vuoden mittaan. Onnellisia ne ihmiset, joilla ei iho-ongelmia ole.
Myönteinen asia on se, että rasvainen iho vanhenee paljon hitaammin, kuin kuiva.
Hienoa analyysia! Tuo toisten ihojen tuijottaminen on kyllä todella tyypillistä.. Olen jo mielessäni luokitellut ihmisten ihot eri tyyppeihin: "Jahas, tuo on taas tuollainen ihohuokoseton, joka ei tarvitse edes puuteria".. ;)
Jännää on se, miten hyväihoiset eivät huomaa niin herkästi huonoa ihoa. Usein olen valitellut, kuinka naamaa oikein kirvelee, kun pukkaa joka puolelle tulivuorta, johon hyväihoiset yleensä ihmettelevät, missä ne näpyt nyt sitten ovat. Paksumpikin meikkikerros tuntuu jäävän heiltä usein huomaamatta. Itse taas analysoin tarkkaankin, että tuolla näkyy olevan meikkivoidetta ja peitepuikkoa, tuolla taas pelkkää puuteria.. Kaipa tuo johtuu siitä, ettei koskaan ole sinut oman ihonsa kanssa - edelleenkään, vaikka pahimmat vuodet ovat selvästi takana.
Miehistä pitää todeta, että pidän kyllä akneihoisesta enemmän kuin siloposkesta, tiedä sitten miksi, ehkä se tuo tietynlaista särmää miehen kasvoihin. Mieleen muistuu eräs yhtä aikaa opiskellut poika/mies, joka koetti piilottaa todella pahasti aknearpista ihoaan pörröisen polkkatukan taakse ja inhosi selvästi syvästi omaa olemustaan. Siitä huolimatta jaksoin aina ihastella tyypistä tihkuvaa charmia.. =)
Itselläni loppui seurustelusuhde, ja varmasti yhtenä syynä oli aknestani johtuva huono itsetunto. Oltiin yhdessä reilu vuosi, enkä kertaakaan näyttäytynyt miehen seurassa ilman paksua meikkivoide/peitepuikko/puuteri kerrosta. Tästä syystä en juuri koskaan yöpynyt hänen luonaan, ja kun yövyin, nukuin meikit naamassa (ja aamulla aikaisin heti korjailemaan). En myös käynyt hänen kanssaan suihkussa /saunassa koska en uskaltanut ajatellakaan mitä hän ajattelisi kun näkisi hirveän ihoni. Eli finneistä johtuva huono itsetunto pilasi kaiken.. ( no, ei se kyllä ollut ainut syy eroon..)
Nyt olen taas erittäin kiinnostunut eräästä miehestä, ja hän luultavasti myös minusta, mutta en uskalla edetä, koska en halua pilata kaikkea taas samoin kun edellisellä kerralla.
Tiiän että olen pinnallinen yms. mutta tää vaan on mulle vaikea asia. Olen muuten ihan kaunis, mutta kun katson peiliin ilman meikkiä näytän hirviöltä. 7 vuotta kärsimystä takana.. miloin tämä oikeen loppuu..?
Hei!
Kiitos hyvistä kirjoituksista.
Tutulta kuulostavat.
Itselläni akne puhkesi 20 vuotiaana, aikana jolloin elämässäni tapahtui monia mullistavia asioita. Olenkin huomannut, että reagoin stressiin ihollani. Kokeilin kaikki mahdolliset aknehoidot, kunnes parin roaccuttan-kuurin jälkeen alkoi sentään jotain tapahtua.
Muistan vaan aikana, jolloin ihoni kukki villeimmillään, itsetuntoni kulki käsikädessä iho-ongelmien kanssa. Pidin itseäni rumana ja vastenmielisenä, en käynyt uimahallissa enkä halunnut pestä meikkejäni pois yökylässä. Ravintolassa kävin vähän väliä puuteroimassa nenääni, (ja käyn yhä..)
Peitin näppyjäni ja arpiani, kokeilin kaiken maailman voiteita, meikkivoiteita ja puutereita.
Tätä jatkui noin kuusi vuotta, kunnes en enää ihan yhtä helposti saanut näppyjä. Aloin tuolloin myös syömään diane-nova pillereitä, mistä on minulle ollut suuri apu. Monta kertaahan akne johtuukin hormonaalisista syistä. On sanottu että naisen hormoonitoiminta alkaa tasoittua n. 28- vuoden iässä, jolloin myös iho-ongelmat usein vähenevät.Omalla kohdallani tämä on pitänyt paikkansa. Nykyään myös akne-arvet ovat selvästi muuttuneet huomaamattomammaksi. Ihoni on yhä rasvainen ja aikaisempaan kirjoitukseen viitaten ihailenkin niitä "ihohuokoisettomia" ihoja, jotka eivät tarvitse edes puuteria.. Mutta sentään ihoni näyttää jo ihan hyvältä. Olen nyt 29-v.
Tässä vielä muutamia kantapään kautta opittuja ihonhoitovinkkejä:
-Koska Roaccutan ohentaa ihoa, kannattaa välttää liian kuorivia pesuaineita.
- Pitää muistaa kostuttaa myös ongelmaihoa
- Ei saa missään nimessä puristella näppyjä
- Kannattaisi käyttää sellaisia meikkivoiteita, jotka antavat ihon hengittää.
- Kannattaa käyttää suojakerroinvoidetta, sillä jos iho pääsee palamaan, saattaa syksyllä akne-ihoiselle tulla takapakki kesän jälkeen. Aurinko on muuten kyllä ihan hyväksi akne-iholle.
- Blascon tuotteilla voi saada arpia piiloon
- arpien parantumista edistää se, että ei hankaa ja kuori ihoa liikaa tai lainkaan
- Jos stressaa siitä, että kohta mulla tuossa kohtaa on näppy, se aivan varmasti siihen tulee.
-Liian voimakkaasti alkoholia sisältävät puhdistusnesteet eivät ole pelkästään hyvästä.
-kosmetologeissakin on eroa. Joltakin saa enemmän apua kuin toiselta. Sitä on tietysti vaikea sanoa, mikä ihonhoitosarja sopii kullekin.
-Itse olen huomannut meikkivoiteiden kohdalla, että usein laadusta kannattaa maksaa, kun taas monet edulliset kosteusvoiteet ovat olleet hyviä.
Nämä ovat vain omia kokemuksiani.
Hyvää kesää.
Mä tapasin nykyisen jätkäkaverini kesällä jolloin mun nassu oli ihan suhteellisen hyvässä kunnossa. Silloin ei siis tarvinnu paljoa stressata/ajatella. Nyt syksyn myötä se on kuitenkin mennyt pahemmaksi ja pahemmaksi. Alan olla ihan epätoivoinen...
Asutaan kaukana toisistamme joten yleensä nähdään viikon-parin välein ja ollaan n. viikko putkeen yhdessä. Todella stressaavaa näinä aikoina kun ei kehtaa näyttäytyä ilman peitepuikkoa naamassa. Suihkussa/saunassa kyllä hänen kanssaan käyn mutta silloin auttaa tuuhea letti jonka saa kätevästi poskien päälle(aknea lähinnä poskissa). Ja sen jälkeen on pakko taas tehdä peittelyoperaatio.
En tiedä onko jätkäkaverini tätä ongelmaani mitenkään huomannut...ainakaan hän ei osoita sitä millään tavalla. Mut tunnen itseni välillä todella epäviehättäväksi kun finnejä pukkaa ja se häiritsee yhteiseloa mun puolellani. Etenkin kun toinen osapuoli on sellainen siloposki-adonis. Voikohan tosiaan olla että itse katsoo ihoaan paljon kriittisemmin kuin muut?
Hassua muuten: yleensä niinä aikoina kun on pitkään yhdessä ja harrastaa näin ollen paljon seksiä iho paranee huomattavasti! Mut alkaa huonontua aina kun tulee tauko...Kukan muu huomannut vaikutuksia?
Nyt ajattelin käydä Diane Novat jos ne auttais...täytyy toivoa