hei, en yleensä tee tälläisiä juttuja vaikka olen kiinostunut ennustuksista ja sitä ympyröimästä maailmasta. olen aina ollut hieman erillainen jo lapsesta saakka.
en ole niinsanutusti soeutunut normeihin joita yhteiskuntamme tai oikeastaan koko maailma pitää normeina, jo lapsena koulussa kyseen alaistin asioita ( en kylläkään ollut mikään huippu oppilas) mutta jos saatoin keskittyö kiinostavaan asiaan tein parhaat tulokset. en myöskään aikuis iässä suodattanut jokaista tietoa ainoana vaistoehtona vaan kyseen alaistin ja tutkin hieman syvempään asioita jotka kiinosti tai joita epäillin. minulla on aina ollut hyvä vaisto mihin suuntaan mennä. mutta yleensä vaistoni kytkeytyy päälle liian myöhään. en ole hyvä näitä asioita sanoiksi pukemaan :) mut joo, itse asiaan... olen ollut aina oman polkuni kulkia enkä luovuta helpolla, minulla on ollut monta pettymyksiä eläsää mutta ne mielestäni vain vahvistavat minua, mutta nytten kun on monen vuoden yritysten jälkeen saanut vain vihamiehiä, ystäviltä puukkoja selkään niin alan kyseenalaistaa itseäni jonkun verran. yritykseeni tietenkin kuuluu menestys erillaisissa projekteissa joita teen (työ) en ymmärrä miten lähivuosina on tullut aina vain esteitä jokaiseen yritykseen joita olen tehnyt ja jokaista askelta kohti on kaksi askelta taakse ja vaikka jatkan eteenpäin asiat vain monimutkaistuu. tuntuu usein ettei ihmiset ympärilläni ymmärrä minua taikka visioitani. se myös varmaan johtunee siitä että ajattelen usein niinsanotun boxin ulkopuolelta :)... arvoisa vastaaja onko minun järkeä jatkaa yritystä menestyä? vai menenkö väärään suuntaan vai mikä nyt mättää :)
en ole niinsanutusti soeutunut normeihin joita yhteiskuntamme tai oikeastaan koko maailma pitää normeina, jo lapsena koulussa kyseen alaistin asioita ( en kylläkään ollut mikään huippu oppilas) mutta jos saatoin keskittyö kiinostavaan asiaan tein parhaat tulokset. en myöskään aikuis iässä suodattanut jokaista tietoa ainoana vaistoehtona vaan kyseen alaistin ja tutkin hieman syvempään asioita jotka kiinosti tai joita epäillin. minulla on aina ollut hyvä vaisto mihin suuntaan mennä. mutta yleensä vaistoni kytkeytyy päälle liian myöhään. en ole hyvä näitä asioita sanoiksi pukemaan :) mut joo, itse asiaan... olen ollut aina oman polkuni kulkia enkä luovuta helpolla, minulla on ollut monta pettymyksiä eläsää mutta ne mielestäni vain vahvistavat minua, mutta nytten kun on monen vuoden yritysten jälkeen saanut vain vihamiehiä, ystäviltä puukkoja selkään niin alan kyseenalaistaa itseäni jonkun verran. yritykseeni tietenkin kuuluu menestys erillaisissa projekteissa joita teen (työ) en ymmärrä miten lähivuosina on tullut aina vain esteitä jokaiseen yritykseen joita olen tehnyt ja jokaista askelta kohti on kaksi askelta taakse ja vaikka jatkan eteenpäin asiat vain monimutkaistuu. tuntuu usein ettei ihmiset ympärilläni ymmärrä minua taikka visioitani. se myös varmaan johtunee siitä että ajattelen usein niinsanotun boxin ulkopuolelta :)... arvoisa vastaaja onko minun järkeä jatkaa yritystä menestyä? vai menenkö väärään suuntaan vai mikä nyt mättää :)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei
sinun kirjoituksesti herättää sympatioita. sinä olet niitä harvoja ihmisiä joka on oivaltanut, ettei jatkuva myötäily johda parhaaseen lopputulokseen.
vastavirtaan uidessasi et koskaan pääse helpolla, mutta palkkioksi siitä saat elää aitoa elämää.
toivon sinulle voimaa samalla tavalla eteenpäin, koska tiedät että vastavirtaankulkijat ovat lopultakin perineet maan.
vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan!