Jos pyydettäisiin havainnolisesti esittämäänl

Homeroksen tarinoissa Odysseuksen harharetket, osallistuminen Troijan sotaan, puuhevosen keksiminen...

Tällaisia "suuria kertomuksia" lapsetkin rakastavat.

MUTTA
niissä on suuri ero "ristiinnaulittuun!
Että
s i n u n suurten syntiesi takia tuo mies naulattiin puiseen ristiin, jossa kitui kuumassa auringossa kuoliaaksi, jotta sinä saisit veriruskeat syntisi anteeksi" --- ja tätä jankutetaan niin joka kerran, kun pääsi kirkkoon pistät!
EI ole mikään ihme, että kirkot tönöttävät tyhjinä.

Pitää vielä kuorossa kuin lammaslauma, joihin usein verrataankin, toistaa synnintunnustusluetteloa ja sitten
uskonyunnustusta, josta uskon vain ensimmäisen: "Minä uskon Isään, Jumalaan, kaikkivaltiaaseen maan ja taivaan Luojaan!"

Luoja on antanut meille oman pään, (ei vain yhtä maamiesseuran yhteistä), ja hän on tarkoittanut aivoja käytettävän.

Meidät vain on peloteltu helvetillä niin toimintakyvyttömiksi, ettemme Luojan suurinta lahjaa ollenkaan ole käyttäneet.
Aivan sukupolvittain, kun Ruotsista sodalla tuotiin v. 1155 tuo oppi ristiinnaulitusta, niin se oli hengen menetyksen uhalla uskottava.
Voimme vielä korjata asian, voimme puhdistaa veret uskonnostamme vihdoinkin.

.

Noh, meijän ope pani videolta pyörimään pääsiäisen alla ristiinnaulitsemisen
ja sanoi, että jos ei uskalla katsoa, niin menee kirjastoon lukemaan kirjoja.
Tytöt lähti kirjastoon, mutta ei yksikään poika. Se oli karseeta katsottavaa, kun
naulat lyötiin kämmenen läpi.

Uskon puhdistus!

Joulua voimme oppia viettämään kaiken syntymisen juhlana, äidin isän lasten = perheen yhteisenä juhlana.
Kaiken Luojaa voimme täydestä sydämestämme kiittää perheestämme!

Pääsiäistä voimme viettää kaiken talven alle jääneen uudelleen heräämisen juhlana, Jumalaa kiittäen hänen hyvyydestään!

Ja juhannuksena, kesän suurimpana hetkenä, taas Luojan hyvyyden kiitollisena otamme vastaan ja sitä juhlimme.

Kirkkorakennukset ovat meidän ja meidän isovanhempiemme maksamat.
Ne seisovat tyhjillään tuon uskontoon lisätyn kiduttamisen ja syyllistämisen takia.
Se on puhdistettava pois.

Myöskin papit ovat jo kirjoittaneet siitä,että ristiinnaulitsemis- kiduttamisella mässäily pitää jättää vähemmälle.

Se ei ole Raamatun alkuperäistä tietoa, vaan on 'verisin käsin' sodallavalloittajien toimesta siihen lisätty.

.

Rippikoulussa kysyttiin: Onko SEXI syntiä? -Mitä on UHRAAMINEN?"

Jumala "uhrasi" ainoan poikansa "meidän syntisyytemme" takia?

"Viattomien eläinten ja ihmisten uhraamisen on hyvin monissa vanhoissa pakanauskonnoissa arveltu "sovittavan" tehtyjä syntejä. Jumalia voitiin lepyttää uhraamalla neitsyitä. Abraham oli valmis sokeassa uskossaan uhraamaan jopa oman poikansa, ja uskovat näkevät tämänkin hulluudenpuuskan jonkinlaisena uskon sankaritekona. Uhraaminen siirtyi kristinuskoon suoraan pakanauskonnoista uuden uskonnon keskeisimmäksi osaksi.

Neitseestä syntyminen taasen on osa kristinuskon rakentajien seksuaalikielteisyyttä. Naisen seksuaalisuus nähtiin likaisena, eikä ihmiskunnan pelastaja voinut syntyä saastutetusta naisesta. "

"SYNNISSÄ siinnyt" "on ihminen, naisesta syntynyt,"
... jos Raamattua on uskominen.

"Sexi on syntiä!"
Kyllä ovat syntisiä
kissatkin pentuja saadessaan, edes "kirkottaa" pitäisi se emo!
Mut entäs se kollikissa? "Kirkottaa vois vähän sitäkin!

"SIINÄ tanner tömisee ja aitaa kaatuu, kun hevoset nai!" sanoi jo Väinö Linnakin. Eikös tamma pitäisi "kirkottaa" varsan synnytettyään? Imettäväinen ja muuten viisas eläin.

Mutta miksi vain tamma? Entäs sitten ori komeine vehkeineen? Kirkotettavaa riittää Luojan luomissa, jos sille linjalle kerran on lähdetty.

Vähän säälin niitä "kirkotettuja" äitejä, syntisyyttä käytiin poistamassa!
Moninaisia naisten alistamiskeinoja on ollut käytössä.

.

"Hyväksikäyttö alkoi, kun Minna oli seitsemänvuotias. Hänet raiskattiin ensimmäisen kerran kun hän oli ala-asteen kolmannella luokalla.

Kyseinen mies asuu ja työskentelee edelleen samalla paikkakunnalla kuin Minna. Mies on yhteisön arvostettu jäsen. Hän ei ole koskaan tunnustanut viranomaisille tekojaan eikä kukaan tehnyt koskaan rikosilmoitusta.

Minnan omat vanhemmat ja sisarukset ovat antaneet miehelle synnit anteeksi.

Toinen Minnan raiskaajista on toiminut myöhemmin rauhanyhdistyksen johtokunnan jäsenenä eräällä toisella paikkakunnalla.

Kaikki tekijät, raiskaajat ja hyväksikäyttäjät, olivat perhepiirin kuuluneita vanhoillislestadiolaisia miehiä. Yhteensä heitä oli ollut enemmän kuin yhdessä kädessä on sormia, kuten HS:n raportissa todettiin.

Osa hyväksikäytöstä oli tapahtunut kotona, muun perheen ja vieraiden ollessa alakerrassa. Minna yritti kertoa asiasta vanhemmilleen ja sisaruksilleen, mutta hänen kertomustaan hyväksikäytöstä ei uskottu. Isä ei tehnyt mitään selvittääkseen asiaa. Minnan äitikään ei siihen puuttunut eikä myöskään kukaan sisaruksista. Kukaan perheessä ei siis asettunut suojelemaan Minnaa. Hän kertoo joutunenesa perheessään jotenkin leimatuksi ja syrjityksi. Hänestä tuli perheen “musta lammas”.

- Viime aikoinakin minulle on sanottu, että jos puhun näistä asioista, tekijöiden synnit tulevat kannettavakseni, toteaa Minna."