Vihaiset valehtelijat

Miksi ihminen tottelee käskyjä?

Onko se normaali ihmisellä oleva ominaisuus, joka kuuluu ihmisluontoon?

Totteleeko narsistin uhri narsistin käskyjä?

Jos narsisti komentaa, että sinä pidät turpasi kiinni, kun minä lähden vaikkapa pariksi päiväksi vaikka vieraisiin, niin onko ihmisluonnolle ominaista totella tätä kun narsisti esiintyy suuren auktoriteetin tavoin?

Tai kun narsisti komentaa toistuvasti että sinä ostat jääkaapin täyteen minun herkkuruokiani ja minä en anna siitä sinulle senttiäkään, ja esittää tämän ihan luonnollisena itsestään selvänä asiana kuin ylhäältä alaspäin, niin onko ihmisluonnon mukaista totella narsistia?

En ehdi katsoa ohjelmaa.

Voi olla että kysymykseni ovat liian kärjistettyjä. Ja voi olla että kysymykseni menevät myös ihan ohi aiheen mutta olivat kysymyksiä mitkä tulivat mieleeni juuri tällä hetkellä ja tässä mielentilassa?

henna... kirjoitti:

Miksi ihminen tottelee käskyjä?

Onko se normaali ihmisellä oleva ominaisuus, joka kuuluu ihmisluontoon?

Totteleeko narsistin uhri narsistin käskyjä?

Jos narsisti komentaa, että sinä pidät turpasi kiinni, kun minä lähden vaikkapa pariksi päiväksi vaikka vieraisiin, niin onko ihmisluonnolle ominaista totella tätä kun narsisti esiintyy suuren auktoriteetin tavoin?

Tai kun narsisti komentaa toistuvasti että sinä ostat jääkaapin täyteen minun herkkuruokiani ja minä en anna siitä sinulle senttiäkään, ja esittää tämän ihan luonnollisena itsestään selvänä asiana kuin ylhäältä alaspäin, niin onko ihmisluonnon mukaista totella narsistia?

En ehdi katsoa ohjelmaa.

Voi olla että kysymykseni ovat liian kärjistettyjä. Ja voi olla että kysymykseni menevät myös ihan ohi aiheen mutta olivat kysymyksiä mitkä tulivat mieleeni juuri tällä hetkellä ja tässä mielentilassa?

Lue lisää

"Voi olla että kysymykseni ovat liian kärjistettyjä. Ja voi olla että kysymykseni menevät myös ihan ohi aiheen mutta olivat kysymyksiä mitkä tulivat mieleeni juuri tällä hetkellä ja tässä mielentilassa?"

Hmm..mieletilaasi en uskalla kommentoida :)

Kiitos selkeästä tekstistä. Tosin mieletilaasi en uskalla kommentoida :). Hyvin nuo aiheeseen sopivat, ainakin noiden perusteella on helppo erottaa narisiti ja uhri toisistaan. Ei se varmaa luonnollista ole totella tuossa tilanteessa, tuollaista arkipäivät helposti naristin kanssa ovat, ainakin jos sen päästää valloilleen. Alussa kilteyttäni joustin, Esim. ostoksista melkoinen osa oli jäätelöä, suklaata muuta hyvää, mutta ruoka unohtui narsun listasta, minun piti käydä kolme kertaa kaupassa samana päivänä, tämä oli enempi sääntö kuin poikkeus. Lopulta kietäysin, kyllä sain kuulla kunniani vuosikausia.. Tosin rajasin siinä samalla muitakin turhia juttuja pois.
Mistään tuontyyppisestä asiasta ei voi keskustella kuten normaali ihmisen kanssa tehdään, pitää vain vetää raja johonkin tuli mitä tuli..

Mä en pysty katsomaan tuota. En yksinkertaisesti pysty. Ihan hirveä. Siis ihan hirveetä materiaalia tuossa alussa ja siihen töppää..

M.B. kirjoitti:

Mä en pysty katsomaan tuota. En yksinkertaisesti pysty. Ihan hirveä. Siis ihan hirveetä materiaalia tuossa alussa ja siihen töppää..

Katso itseäsi.

A kirjoitti:

Katso itseäsi.

Juu, aivan varmasti olen ihan yhtä hirveetä materiaalia, en epäile, etteikö siihenkin mielipiteeseen ole joku muu oikeutettu, en siltikään suosittele. En pääse tuosta alkua kauemmas.. Japanilaisten keittämiseen töppää.

*irvistää A:lle*

M.B. kirjoitti:

Juu, aivan varmasti olen ihan yhtä hirveetä materiaalia, en epäile, etteikö siihenkin mielipiteeseen ole joku muu oikeutettu, en siltikään suosittele. En pääse tuosta alkua kauemmas.. Japanilaisten keittämiseen töppää.

*irvistää A:lle*

Lue lisää

> aivan varmasti olen ihan yhtä hirveetä materiaalia,

Älähän nyt kulta pieni ihan aina vertaa itseäsi muihin

A kirjoitti:

> aivan varmasti olen ihan yhtä hirveetä materiaalia,

Älähän nyt kulta pieni ihan aina vertaa itseäsi muihin

Höpsistä. En vertaakaan. Annan vaan oikeuden olla sitä mieltä, jos joku haluaa olla sitä mieltä, samalla kun pidätän itselläni oikeuden olla voimatta katsoa tuota, kun en tiedä, että onko koko ohjelma täynnänsä noita itsensä ja toisten telomis- ja kiduttamiskohtauksia...

M.B. kirjoitti:

Höpsistä. En vertaakaan. Annan vaan oikeuden olla sitä mieltä, jos joku haluaa olla sitä mieltä, samalla kun pidätän itselläni oikeuden olla voimatta katsoa tuota, kun en tiedä, että onko koko ohjelma täynnänsä noita itsensä ja toisten telomis- ja kiduttamiskohtauksia...

Lue lisää

> pidätän itselläni oikeuden olla voimatta katsoa tuota, kun en tiedä, että onko koko ohjelma täynnänsä noita itsensä ja toisten telomis- ja kiduttamiskohtauksia...

Hmm ... Ehkä joidenkin korvissa sanomasi kuulostaa katsomaan yllyttämiseltä ja katsomaan kiihottamiselta. Itselleni heräsi torjunta. Olen yksinkertainen ihminen.

Erich Fromm on Tuhoavassa ihmisessä kuvannut alkuperäisen 1950-luvun kokeen. Pidän kyseenalaisena laatia siitä mainitunkaltaista televisio-ohjelmaa. Suhtaudun ajatukseen samalla tavoin sosiaalipornona, kuin 30 vuotta sitten kieltäytyessäni katsomasta Teemun kissantappovideota, vaikka arvostan ja ihailenkin hänen tuotantoaan. Kaikki tekevät virheitä. Useinkaan ja nytkään en itse ole kiinnostunut virheistä, jotka jo ennalta arvioin virheiksi.

A kirjoitti:

> pidätän itselläni oikeuden olla voimatta katsoa tuota, kun en tiedä, että onko koko ohjelma täynnänsä noita itsensä ja toisten telomis- ja kiduttamiskohtauksia...

Hmm ... Ehkä joidenkin korvissa sanomasi kuulostaa katsomaan yllyttämiseltä ja katsomaan kiihottamiselta. Itselleni heräsi torjunta. Olen yksinkertainen ihminen.

Erich Fromm on Tuhoavassa ihmisessä kuvannut alkuperäisen 1950-luvun kokeen. Pidän kyseenalaisena laatia siitä mainitunkaltaista televisio-ohjelmaa. Suhtaudun ajatukseen samalla tavoin sosiaalipornona, kuin 30 vuotta sitten kieltäytyessäni katsomasta Teemun kissantappovideota, vaikka arvostan ja ihailenkin hänen tuotantoaan. Kaikki tekevät virheitä. Useinkaan ja nytkään en itse ole kiinnostunut virheistä, jotka jo ennalta arvioin virheiksi.

Lue lisää

No, toivotaan, että itsensä tuntevat herkemmät ottavat mielummin varoituksena kuin kehoituksena.

Mainitsemasi videotaideteos on sekin yhtä hirveä. Ja aikoinaan tuli toosasta ulos ilman varoitustekstiä. Sanottu ei auta, jos äänet ei oo päällä :/

Simpsoneitten versio perheenjäsenten toisilleen jakamista sähköiskuista on ainoa jota voin suositella. Ovat piirrettyjä.

A kirjoitti:

Katso itseäsi.

Hyvänen aika tunnen sehän on narsistisadisti halli. Ivallinen pilkallinen ja häikäilemätön julmuri. Luvaton lainaaja, tekee toisista aina syyllisen.Lihava halli.

sillemoron kirjoitti:

Hyvänen aika tunnen sehän on narsistisadisti halli. Ivallinen pilkallinen ja häikäilemätön julmuri. Luvaton lainaaja, tekee toisista aina syyllisen.Lihava halli.

Sillemoron. Kyllä kyseessä "oli" muodossa sillä tämä Markku Hallikas eli halli on päässyt sinne narsistien ja pilkkaajien saunaan saunottajaksi. Todellinen ivailija, valehtelija salakavala kalkkarokäärme. Oikea kokoomuksen narsisti paska. Hänet eli Markku Hallikas heitettiin kokoomuksen jäsenyydestä ulos pelkästään tyhmyytensä ja väärän pyrkyryyden ansiosta. Lämpöä Markulle tuonpuoleiseen.

henna... kirjoitti:

Miksi ihminen tottelee käskyjä?

Onko se normaali ihmisellä oleva ominaisuus, joka kuuluu ihmisluontoon?

Totteleeko narsistin uhri narsistin käskyjä?

Jos narsisti komentaa, että sinä pidät turpasi kiinni, kun minä lähden vaikkapa pariksi päiväksi vaikka vieraisiin, niin onko ihmisluonnolle ominaista totella tätä kun narsisti esiintyy suuren auktoriteetin tavoin?

Tai kun narsisti komentaa toistuvasti että sinä ostat jääkaapin täyteen minun herkkuruokiani ja minä en anna siitä sinulle senttiäkään, ja esittää tämän ihan luonnollisena itsestään selvänä asiana kuin ylhäältä alaspäin, niin onko ihmisluonnon mukaista totella narsistia?

En ehdi katsoa ohjelmaa.

Voi olla että kysymykseni ovat liian kärjistettyjä. Ja voi olla että kysymykseni menevät myös ihan ohi aiheen mutta olivat kysymyksiä mitkä tulivat mieleeni juuri tällä hetkellä ja tässä mielentilassa?

Lue lisää

Narsisti ei ole auktoriteetti! Narsistista ei ole joukkueen johtajaksi.

NARSISTI ON SIMPUTTAJA!

""Voi olla että kysymykseni ovat liian kärjistettyjä." "

Tosi hyviä kysymyksiä, täyttä asiaa,
HAHAAA:kin piristyi kysymyksistä niin että kieriskelee vielä aamuyölläkin lattialla. :)

xcch kirjoitti:

""Voi olla että kysymykseni ovat liian kärjistettyjä." "

Tosi hyviä kysymyksiä, täyttä asiaa,
HAHAAA:kin piristyi kysymyksistä niin että kieriskelee vielä aamuyölläkin lattialla. :)

Lue lisää

:D :D :D

> Hmm... sori... tuli rönsyiltyä.

No ei se mitään. Kaikkihan joskus.

*10 minuuttia tiukkaa sylissäpitoa*

A kirjoitti:

> Hmm... sori... tuli rönsyiltyä.

No ei se mitään. Kaikkihan joskus.

*10 minuuttia tiukkaa sylissäpitoa*

*rauhoittunut jo*

Kiitos sylittelystä A. Miten sä jaksat meidän kanssa? Ja on monia, jotka tarvitsevat syliäsi vielä kipeämmin. Syystä tai toisesta.

Tulikin mieleeni aloittajan viittaus auktoriteetteihin. Kyllä heitä tarvitaan. Samoin tarvitaan rajoja. Ei lopulta ole väliä, onko laumassa alle kouluikäisiä lapsia vai aikuisia ihmisiä. Kaikista ei ole vain johtajiksi, eikä kaikista ole alaisiksi.

elisakettu kirjoitti:

*rauhoittunut jo*

Kiitos sylittelystä A. Miten sä jaksat meidän kanssa? Ja on monia, jotka tarvitsevat syliäsi vielä kipeämmin. Syystä tai toisesta.

Tulikin mieleeni aloittajan viittaus auktoriteetteihin. Kyllä heitä tarvitaan. Samoin tarvitaan rajoja. Ei lopulta ole väliä, onko laumassa alle kouluikäisiä lapsia vai aikuisia ihmisiä. Kaikista ei ole vain johtajiksi, eikä kaikista ole alaisiksi.

Lue lisää

> Miten sä jaksat meidän kanssa?

Niin ... Tuo oli kauniisti kysytty. Itse asiassa syy siihen on hyvin yksinkertainen.

Minä kun yksinkertaisesti vain rakastan yleisöäni. Love You All, Stand By Me :D

http://www.youtube.com/watch?v=A-zYd5_xrj8

> Ilman peiliä, tai heijastusta peilistä, --- mitä olisimmekaan?

Sinä olet oppinut kysymään hyviä kysymyksiä :)

Silloin me olisimme hukassa. Koska me emme milloinkaan oppisi tuntemaan millaisia me olemme.

http://www.redbubble.com/people/malen/art/1770053-malen-and-claudia

A kirjoitti:

> Ilman peiliä, tai heijastusta peilistä, --- mitä olisimmekaan?

Sinä olet oppinut kysymään hyviä kysymyksiä :)

Silloin me olisimme hukassa. Koska me emme milloinkaan oppisi tuntemaan millaisia me olemme.

http://www.redbubble.com/people/malen/art/1770053-malen-and-claudia

Lue lisää

Täällä tosi narsistisadisti kadevilunki. Kysynkin pilkkaa, häpeää, kiusaa nolotusta ja lopuksi täystuho kadevilunkille.

valesoittaja7 kirjoitti:

Täällä tosi narsistisadisti kadevilunki. Kysynkin pilkkaa, häpeää, kiusaa nolotusta ja lopuksi täystuho kadevilunkille.

> Täällä tosi narsistisadisti kadevilunki. Kysynkin pilkkaa, häpeää, kiusaa nolotusta ja lopuksi täystuho kadevilunkille.

Ei tipu.

A kirjoitti:

> Täällä tosi narsistisadisti kadevilunki. Kysynkin pilkkaa, häpeää, kiusaa nolotusta ja lopuksi täystuho kadevilunkille.

Ei tipu.

A pidä kiini sitten kun ei tipu.

"Juominen jatkui vuosia, kerran vaimo olis sanonut ystävällisesti että, "sinulla on kaksi mahdollisuutta joko mennä AA kerhoon ja pyrkiä raittiuteen tai jatkaa juomista, mutta jos jatkat juomista ja minä menen käymään äitin luona kuten minulla on tapana, mutta jos olen siellä pitempään kuin kaksi viikkoa, niin silloin tiedä että en tule enään tänne koskaan takaisin", valinta on sinun."

Aikalailla samaan tapaan itse koen toimineeni exäni kanssa, joka oli myös pahasti alkoholisoitunut. Ikinä ei uskonut, kun noin sanoin ja muutenkin halusin, että hän olisi mennyt terapiaan selvittämään sitä miten parisuhteessa eletään normaalisti ja toisen osapuolikin huomioiden. Huom. en "haukkunut" häntä narsistiksi, puhuin hänen todellisista teoistaan hänelle ja olisin myös itse ollut valmis terapiaan jos se olisi katsottu tarpeelliseksi. Piti sitä vain pelkkänä puheena.

Se arvioi minut väärin. Kun sanoin, että jos hän ei hae hoitoa itselleen tai jos hakeekin ja mikään ei siitä huolimatta muutu, tulee päivä, jolloin en palaa enää suhteeseen koskaan. Tuota "ei koskaan" se ei vieläkään varmaankaan vuosien kuluttuakaan usko, mutta se on hänen ongelmansa, kuvitelkoon mitä tahtoo mun puolesta. Mitä enempi aikaa suhteesta kuluu, sitä helpompi minun on "hengittää" ja saan rakennettua itsetuntoani takaisin.

henna... kirjoitti:

"Juominen jatkui vuosia, kerran vaimo olis sanonut ystävällisesti että, "sinulla on kaksi mahdollisuutta joko mennä AA kerhoon ja pyrkiä raittiuteen tai jatkaa juomista, mutta jos jatkat juomista ja minä menen käymään äitin luona kuten minulla on tapana, mutta jos olen siellä pitempään kuin kaksi viikkoa, niin silloin tiedä että en tule enään tänne koskaan takaisin", valinta on sinun."

Aikalailla samaan tapaan itse koen toimineeni exäni kanssa, joka oli myös pahasti alkoholisoitunut. Ikinä ei uskonut, kun noin sanoin ja muutenkin halusin, että hän olisi mennyt terapiaan selvittämään sitä miten parisuhteessa eletään normaalisti ja toisen osapuolikin huomioiden. Huom. en "haukkunut" häntä narsistiksi, puhuin hänen todellisista teoistaan hänelle ja olisin myös itse ollut valmis terapiaan jos se olisi katsottu tarpeelliseksi. Piti sitä vain pelkkänä puheena.

Se arvioi minut väärin. Kun sanoin, että jos hän ei hae hoitoa itselleen tai jos hakeekin ja mikään ei siitä huolimatta muutu, tulee päivä, jolloin en palaa enää suhteeseen koskaan. Tuota "ei koskaan" se ei vieläkään varmaankaan vuosien kuluttuakaan usko, mutta se on hänen ongelmansa, kuvitelkoon mitä tahtoo mun puolesta. Mitä enempi aikaa suhteesta kuluu, sitä helpompi minun on "hengittää" ja saan rakennettua itsetuntoani takaisin.

Lue lisää

Neljä aaata...akka, asunto, ammatti, auto...harvoin raitistavat ketään vaan ihmisen pitää antaa itsensä väsyä tilanteeseensa.

Ihan sama vaikka kaltoinkohtelun uhreillakin : meneppäs neuvomaan sinne liian aikaisin ja katsos miten käy. Tai jankuta pelihimoiselle mitä pitäisi tehdä.
Se kääntyy vain itseään vastaan.

Tietenkin on niitäkin (aika harvassa) joiden pohjakokemus on "ylempänä" eli esim perheen menettäminen riittää siihen mutta useimmiten pää vääntää totuuden toiseksi ja akka nyt vain ilkeyttään meni lähtemään eikä kukaan vain tajua. Saapahan syyn juoda lisää kun elämä potkii vain päähän =)

Addiktin pää on niin sairas mieleltään ettei sitä oikein kokemattomalle osaa edes selittää. Kaikki on vapaata riistaa kunha riipankohdetta saadaan ns suojattua.

Mutta voihan sitä verrata vaikka niihin selittelyjen määrään mitä ihminen missä tahansa itsepetoksen tilassa itselleen suoltaa : vaikka kumppani manipuloi, silti myös kaltoinkohdeltu käyttää lukuisen määrän valheita (ja/tai defenssenjä) suojatakseen itseään todellisuudelta.
Pää vääntää ja vääntää kun haluaisi uskoa toisin.

Se voisi vähän kuvata siten miten epänormaalista saa päässään väännettyä normaalia vaikka tavallaan tajuaa täysin mistä on kyse.

Päihderiippuvainen voi sanoa että päihteet sekoittivat päätä ja kaltoinkohtelusuhteessa riippuva voi sanoa että puoliso sekoitti päätä mutta on ne aikamoiset voimat mitkä siellä omassakin päässä ihan omin voimin jyllää.


Ne puolisot, jotka jatkavat eloaan tietoisesti alkoholistin puolisona, ovat mm kääntyneet vertaistuen piiriin (siellä läheisriippuvia jne) oppiakseen pitämään rajojaan ja selviämään siinä suhteessa. Jotkut haluavat valita niin.

He käyvät siellä läpi kokemuksiaan ja rakentavat itsetuntoaan jotta kykenisivät "hallitsemaan" riippuvuuttaan itse ja erottelemaan asiat joihin voivat vaikuttaa asioista joihin eivät voi.

henna... kirjoitti:

"Juominen jatkui vuosia, kerran vaimo olis sanonut ystävällisesti että, "sinulla on kaksi mahdollisuutta joko mennä AA kerhoon ja pyrkiä raittiuteen tai jatkaa juomista, mutta jos jatkat juomista ja minä menen käymään äitin luona kuten minulla on tapana, mutta jos olen siellä pitempään kuin kaksi viikkoa, niin silloin tiedä että en tule enään tänne koskaan takaisin", valinta on sinun."

Aikalailla samaan tapaan itse koen toimineeni exäni kanssa, joka oli myös pahasti alkoholisoitunut. Ikinä ei uskonut, kun noin sanoin ja muutenkin halusin, että hän olisi mennyt terapiaan selvittämään sitä miten parisuhteessa eletään normaalisti ja toisen osapuolikin huomioiden. Huom. en "haukkunut" häntä narsistiksi, puhuin hänen todellisista teoistaan hänelle ja olisin myös itse ollut valmis terapiaan jos se olisi katsottu tarpeelliseksi. Piti sitä vain pelkkänä puheena.

Se arvioi minut väärin. Kun sanoin, että jos hän ei hae hoitoa itselleen tai jos hakeekin ja mikään ei siitä huolimatta muutu, tulee päivä, jolloin en palaa enää suhteeseen koskaan. Tuota "ei koskaan" se ei vieläkään varmaankaan vuosien kuluttuakaan usko, mutta se on hänen ongelmansa, kuvitelkoon mitä tahtoo mun puolesta. Mitä enempi aikaa suhteesta kuluu, sitä helpompi minun on "hengittää" ja saan rakennettua itsetuntoani takaisin.

Lue lisää

"Aikalailla samaan tapaan itse koen toimineeni exäni kanssa, joka oli myös pahasti alkoholisoitunut."

Alkoholisti myös, olet todella ollut kovilla, noilla voi mieliala itsepetoksessa vaihdella valtavasti. Sitten vielä nph samassa persoonassa, heille on päihteitten käyttö tyypillistä joka johtaa usein myös krooniseen riippuvuuteen.
Voivat olla pahanpäivänä suorastaan hengenvaarallisia.

Henna tuosta mielentilasta vielä, tunnen sen hyvin, kyllä sitä joskus potee. :)
Harmittaa kun on itse panostanut niin paljon suhteen onnistumiseen ja narsunketale vetää maton jalkojen alta henkisessä mielessä. Osoittaa sellaista röykeyttä ja kylmyyttä ja valehtelee vielä kaikki asiat ja syyttää muita aiheetta..
Nyt suhteen hoitaminen on loppu minun puolelta, hoitakoon itsensä niin hyvin kun haluaa. Hoidan nyt vain itseäni, tunteet lähti, se ei ole huomannut mitään muutosta.
En kohtele silti ketään huonosti, se ei ole itsensä hoitamista vaan ongelmien lisäämistä ja lopulta niihin kiinnijäämistä.

xcch kirjoitti:

"Aikalailla samaan tapaan itse koen toimineeni exäni kanssa, joka oli myös pahasti alkoholisoitunut."

Alkoholisti myös, olet todella ollut kovilla, noilla voi mieliala itsepetoksessa vaihdella valtavasti. Sitten vielä nph samassa persoonassa, heille on päihteitten käyttö tyypillistä joka johtaa usein myös krooniseen riippuvuuteen.
Voivat olla pahanpäivänä suorastaan hengenvaarallisia.

Henna tuosta mielentilasta vielä, tunnen sen hyvin, kyllä sitä joskus potee. :)
Harmittaa kun on itse panostanut niin paljon suhteen onnistumiseen ja narsunketale vetää maton jalkojen alta henkisessä mielessä. Osoittaa sellaista röykeyttä ja kylmyyttä ja valehtelee vielä kaikki asiat ja syyttää muita aiheetta..
Nyt suhteen hoitaminen on loppu minun puolelta, hoitakoon itsensä niin hyvin kun haluaa. Hoidan nyt vain itseäni, tunteet lähti, se ei ole huomannut mitään muutosta.
En kohtele silti ketään huonosti, se ei ole itsensä hoitamista vaan ongelmien lisäämistä ja lopulta niihin kiinnijäämistä.

Lue lisää

"Alkoholisti myös, olet todella ollut kovilla, noilla voi mieliala itsepetoksessa vaihdella valtavasti. Sitten vielä nph samassa persoonassa.."

Siksi kai muutaman vuoden olinkin ihan pallo hukassa kun alkoholismikaan ei ollut minulle mitenkään tuttu asia eikä se miten alkoholistit toimii. Nyt muistankin, että muutaman kerran kävin itse jopa jossakin "alkoholistien läheisten" ryhmässä, joku vastaava kun alkoholisteille on AA. Mutta vaikka eksä oli alkoholisti niin se ei selittänyt siinä tyypissä kaikkea. Ja hän oli niissä porukoissa jonkinlainen kunnioitettu kingi jota useimmat kai jopa pelkäsivät, tosin myös kunnioittivat jollakin minulle oudolla tavalla. Hän myös tuntui jotenkin "hallitsevan" tätä koko muuta porukkaa. Huomasin myös eron useimpiin muihin ehkä vieläkin enemmän alkoholisoituneisiin, että heillä tuntui kuitenkin lopulta olevan omaatuntoa jäljellä, vaikka humalatilan saavuttaminen oli heillekin kaiken muun edelle menevä tila ja siinä tilassaan ja viinanhimoissaan tekivät sitä sun tätä niin kuitenkin jokin osoitti, että he eivät olleet kuitenkaan "kylmäverisesti" toimivia ihmisiä, monet aika reppanoita.
Ihmettelen nyt itse sitä, että miten pystyin olemaan niin alkoholisoituneen kumppani useamman vuoden kun itse käytin alkoholia tosi vähän. Olin tietämättömänä niin sinisilmäinen että uskoin hänen haluunsa parantua alkoholismista kun hän niin vakuutti. Muutaman kerran vein hänet huonossa kunnossa katkollekin kun hän sitä pyysi, mutta joka kerta hän vain lähti sieltä muutaman päivän päästä, kun tuli hieman parempaan kuntoon. Jälkeenpäin ajattelen kyllä minun olleen hänelle pääasiassa se "katko", paikka missä hoideltiin itsensä kuntoon, jääkaappi oli täynnä ruokaa, syötin sille kaikenmaailman vitamiinit ym, minun kotonani ei olleet ne toiset juopot, joten heidän luonaan eivät nämä "katkot" olleet mahdollisia, minun luonani tämä oli mahdollista, koska en antanut näiden hänen kavereidensa edes käydä kotonani ryyppäämässä (tosin jälkeenpäin ajatellen, mistäs minä tiedän mitä tapahtui sinä aikana kun itse olin töissä, joskus ihmettelin kun herra oli minua vastaanottamassa naama niin punaisena ja viinalle haisten, vaikka oli pitänyt pistää ryyppääminen poikki). Kun hän oli saanut itsensä parempaan kuntoon niin sitten se voikin taas aloittaa entisen rillumarei-elämänsä. Tietysti hänelle oli meriittiäkin, että hänen naisystävänsä oli raitis, ei sekoillut koskaan jos kävi jossain baarissa vaan jopa yleensä minua pidettiin fiksuna ja älykkäänä, siis "tavalliset" ihmiset jotka kävi baarissa (ja ihmeteltiin miten kummassa olen moiseen tyyppiin sekaantunut), kävin töissä, sain palkkaa jne. Sain sellaisen kuvan, että hän halveksi muita juoppoja, itse oli mielestään jotain aivan erityistä, kovasti rock-tyyppi...
Tuo episodi elämässäni on saanut aikaan sen, että nykyisin jos kuljen baarin ohi jossa seisoskelee ulkona röökillä sen näköisiä tyyppejä että ovat varmaan pääasiassa dokanneet vuosikymmeniä ja heistä lemahtaa vanhan viinan ja kaljan haju, niin melkein fyysisesti oksennan sen hajun tuntiessani, on käynyt niin että siinä ohikulkiessani olen joutunut nieleskelemään suuhuni tullutta oksennusta....harvemmin onneksi nykyisin enää noin käy ja pystyn ohittamaan nämä tyypit ilman että alan täristä ja pulssi kohoaa.

henna... kirjoitti:

"Alkoholisti myös, olet todella ollut kovilla, noilla voi mieliala itsepetoksessa vaihdella valtavasti. Sitten vielä nph samassa persoonassa.."

Siksi kai muutaman vuoden olinkin ihan pallo hukassa kun alkoholismikaan ei ollut minulle mitenkään tuttu asia eikä se miten alkoholistit toimii. Nyt muistankin, että muutaman kerran kävin itse jopa jossakin "alkoholistien läheisten" ryhmässä, joku vastaava kun alkoholisteille on AA. Mutta vaikka eksä oli alkoholisti niin se ei selittänyt siinä tyypissä kaikkea. Ja hän oli niissä porukoissa jonkinlainen kunnioitettu kingi jota useimmat kai jopa pelkäsivät, tosin myös kunnioittivat jollakin minulle oudolla tavalla. Hän myös tuntui jotenkin "hallitsevan" tätä koko muuta porukkaa. Huomasin myös eron useimpiin muihin ehkä vieläkin enemmän alkoholisoituneisiin, että heillä tuntui kuitenkin lopulta olevan omaatuntoa jäljellä, vaikka humalatilan saavuttaminen oli heillekin kaiken muun edelle menevä tila ja siinä tilassaan ja viinanhimoissaan tekivät sitä sun tätä niin kuitenkin jokin osoitti, että he eivät olleet kuitenkaan "kylmäverisesti" toimivia ihmisiä, monet aika reppanoita.
Ihmettelen nyt itse sitä, että miten pystyin olemaan niin alkoholisoituneen kumppani useamman vuoden kun itse käytin alkoholia tosi vähän. Olin tietämättömänä niin sinisilmäinen että uskoin hänen haluunsa parantua alkoholismista kun hän niin vakuutti. Muutaman kerran vein hänet huonossa kunnossa katkollekin kun hän sitä pyysi, mutta joka kerta hän vain lähti sieltä muutaman päivän päästä, kun tuli hieman parempaan kuntoon. Jälkeenpäin ajattelen kyllä minun olleen hänelle pääasiassa se "katko", paikka missä hoideltiin itsensä kuntoon, jääkaappi oli täynnä ruokaa, syötin sille kaikenmaailman vitamiinit ym, minun kotonani ei olleet ne toiset juopot, joten heidän luonaan eivät nämä "katkot" olleet mahdollisia, minun luonani tämä oli mahdollista, koska en antanut näiden hänen kavereidensa edes käydä kotonani ryyppäämässä (tosin jälkeenpäin ajatellen, mistäs minä tiedän mitä tapahtui sinä aikana kun itse olin töissä, joskus ihmettelin kun herra oli minua vastaanottamassa naama niin punaisena ja viinalle haisten, vaikka oli pitänyt pistää ryyppääminen poikki). Kun hän oli saanut itsensä parempaan kuntoon niin sitten se voikin taas aloittaa entisen rillumarei-elämänsä. Tietysti hänelle oli meriittiäkin, että hänen naisystävänsä oli raitis, ei sekoillut koskaan jos kävi jossain baarissa vaan jopa yleensä minua pidettiin fiksuna ja älykkäänä, siis "tavalliset" ihmiset jotka kävi baarissa (ja ihmeteltiin miten kummassa olen moiseen tyyppiin sekaantunut), kävin töissä, sain palkkaa jne. Sain sellaisen kuvan, että hän halveksi muita juoppoja, itse oli mielestään jotain aivan erityistä, kovasti rock-tyyppi...
Tuo episodi elämässäni on saanut aikaan sen, että nykyisin jos kuljen baarin ohi jossa seisoskelee ulkona röökillä sen näköisiä tyyppejä että ovat varmaan pääasiassa dokanneet vuosikymmeniä ja heistä lemahtaa vanhan viinan ja kaljan haju, niin melkein fyysisesti oksennan sen hajun tuntiessani, on käynyt niin että siinä ohikulkiessani olen joutunut nieleskelemään suuhuni tullutta oksennusta....harvemmin onneksi nykyisin enää noin käy ja pystyn ohittamaan nämä tyypit ilman että alan täristä ja pulssi kohoaa.

Lue lisää

Juopotkaan eivät ole mikään tasapäinen joukko.

On niitä "surkimuksia", yksin kotona tinttaavia, bilehileitä, ammatikseen vetäviä ja sitten vaikka niitä "koviksia". Se tavallaan määrää miten käytös ilmenee.
Joskus jopa "psykopaattisenakin".

Yksi sama piirre heissä kaikissa kuitenkin on - juodessa persoona muuttuu valtavasti (ja selvänä sitten kadutaan). Miten, se riippuu persoonasta.

Mä elin mm lapsena välillä sellaisen 20-30 henkeäkin kattavan känniporukan keskellä ja totta kai opin hyväksikäyttämään heitä mutta pointtina se, että kukin muuttui omalla tavallaan.

Toiset alkoivat itkemään itsesääliään. Toiset oksensivat vessassa tai sammuivat. Toiset tilittivät. Yhdet vain hauskuuttivat. Toiset taas tappelivat tosissaan. Osa sukulaisistani on kuollutkin sen elämän tuomien muutosten aiheuttamiin "tilanteisiin".

henna... kirjoitti:

"Alkoholisti myös, olet todella ollut kovilla, noilla voi mieliala itsepetoksessa vaihdella valtavasti. Sitten vielä nph samassa persoonassa.."

Siksi kai muutaman vuoden olinkin ihan pallo hukassa kun alkoholismikaan ei ollut minulle mitenkään tuttu asia eikä se miten alkoholistit toimii. Nyt muistankin, että muutaman kerran kävin itse jopa jossakin "alkoholistien läheisten" ryhmässä, joku vastaava kun alkoholisteille on AA. Mutta vaikka eksä oli alkoholisti niin se ei selittänyt siinä tyypissä kaikkea. Ja hän oli niissä porukoissa jonkinlainen kunnioitettu kingi jota useimmat kai jopa pelkäsivät, tosin myös kunnioittivat jollakin minulle oudolla tavalla. Hän myös tuntui jotenkin "hallitsevan" tätä koko muuta porukkaa. Huomasin myös eron useimpiin muihin ehkä vieläkin enemmän alkoholisoituneisiin, että heillä tuntui kuitenkin lopulta olevan omaatuntoa jäljellä, vaikka humalatilan saavuttaminen oli heillekin kaiken muun edelle menevä tila ja siinä tilassaan ja viinanhimoissaan tekivät sitä sun tätä niin kuitenkin jokin osoitti, että he eivät olleet kuitenkaan "kylmäverisesti" toimivia ihmisiä, monet aika reppanoita.
Ihmettelen nyt itse sitä, että miten pystyin olemaan niin alkoholisoituneen kumppani useamman vuoden kun itse käytin alkoholia tosi vähän. Olin tietämättömänä niin sinisilmäinen että uskoin hänen haluunsa parantua alkoholismista kun hän niin vakuutti. Muutaman kerran vein hänet huonossa kunnossa katkollekin kun hän sitä pyysi, mutta joka kerta hän vain lähti sieltä muutaman päivän päästä, kun tuli hieman parempaan kuntoon. Jälkeenpäin ajattelen kyllä minun olleen hänelle pääasiassa se "katko", paikka missä hoideltiin itsensä kuntoon, jääkaappi oli täynnä ruokaa, syötin sille kaikenmaailman vitamiinit ym, minun kotonani ei olleet ne toiset juopot, joten heidän luonaan eivät nämä "katkot" olleet mahdollisia, minun luonani tämä oli mahdollista, koska en antanut näiden hänen kavereidensa edes käydä kotonani ryyppäämässä (tosin jälkeenpäin ajatellen, mistäs minä tiedän mitä tapahtui sinä aikana kun itse olin töissä, joskus ihmettelin kun herra oli minua vastaanottamassa naama niin punaisena ja viinalle haisten, vaikka oli pitänyt pistää ryyppääminen poikki). Kun hän oli saanut itsensä parempaan kuntoon niin sitten se voikin taas aloittaa entisen rillumarei-elämänsä. Tietysti hänelle oli meriittiäkin, että hänen naisystävänsä oli raitis, ei sekoillut koskaan jos kävi jossain baarissa vaan jopa yleensä minua pidettiin fiksuna ja älykkäänä, siis "tavalliset" ihmiset jotka kävi baarissa (ja ihmeteltiin miten kummassa olen moiseen tyyppiin sekaantunut), kävin töissä, sain palkkaa jne. Sain sellaisen kuvan, että hän halveksi muita juoppoja, itse oli mielestään jotain aivan erityistä, kovasti rock-tyyppi...
Tuo episodi elämässäni on saanut aikaan sen, että nykyisin jos kuljen baarin ohi jossa seisoskelee ulkona röökillä sen näköisiä tyyppejä että ovat varmaan pääasiassa dokanneet vuosikymmeniä ja heistä lemahtaa vanhan viinan ja kaljan haju, niin melkein fyysisesti oksennan sen hajun tuntiessani, on käynyt niin että siinä ohikulkiessani olen joutunut nieleskelemään suuhuni tullutta oksennusta....harvemmin onneksi nykyisin enää noin käy ja pystyn ohittamaan nämä tyypit ilman että alan täristä ja pulssi kohoaa.

Lue lisää

"harvemmin onneksi nykyisin enää noin käy ja pystyn ohittamaan nämä tyypit ilman että alan täristä ja pulssi kohoaa."

Hyvä asia, että olet vapautumassa taakasta. Aikoinaan vihasin tuollaisia typpejä myös exä kun oli juoppo, en kovin tykkää vieläkään, mutta en sentään vihaa.. Ymmärrän että riippuvuus on sairaus, minulla on monta ystävää jotka ovat onnistuneet voittamaan riippuvuuden. Juokaleita ei ole tuttavapiirissä yhtään, jos tulee niin poistan kyllä.

Mutta vielä sitten nph piti osua kohdalle, sinulla ne oli samassa paketissa.
Onneksi pääsit irti, toipumisesi on pitkällä, arvet tosin jäävät, mutta nekin haalenevat.. Itse ole toipumassa henkisesti, näkyy se onnistuvan vaikka vielä on suhteessa, on pitänyt vaan ottaa etäisyyttä ja olla yksin henkisesti, itsenäistyä.. En voi koskaa enään muodostaa normaalia henkistä suhdetta npu:n, olen nyt ymmärtänyt että se on ollut aiemminkin täysin yksipuolista. Henkinen suhde ei ole mahdollista ihmisen kanssa jolta puuttuu empatia. Tähän olotilaan alkaa tottumaan :)

henna... kirjoitti:

"Alkoholisti myös, olet todella ollut kovilla, noilla voi mieliala itsepetoksessa vaihdella valtavasti. Sitten vielä nph samassa persoonassa.."

Siksi kai muutaman vuoden olinkin ihan pallo hukassa kun alkoholismikaan ei ollut minulle mitenkään tuttu asia eikä se miten alkoholistit toimii. Nyt muistankin, että muutaman kerran kävin itse jopa jossakin "alkoholistien läheisten" ryhmässä, joku vastaava kun alkoholisteille on AA. Mutta vaikka eksä oli alkoholisti niin se ei selittänyt siinä tyypissä kaikkea. Ja hän oli niissä porukoissa jonkinlainen kunnioitettu kingi jota useimmat kai jopa pelkäsivät, tosin myös kunnioittivat jollakin minulle oudolla tavalla. Hän myös tuntui jotenkin "hallitsevan" tätä koko muuta porukkaa. Huomasin myös eron useimpiin muihin ehkä vieläkin enemmän alkoholisoituneisiin, että heillä tuntui kuitenkin lopulta olevan omaatuntoa jäljellä, vaikka humalatilan saavuttaminen oli heillekin kaiken muun edelle menevä tila ja siinä tilassaan ja viinanhimoissaan tekivät sitä sun tätä niin kuitenkin jokin osoitti, että he eivät olleet kuitenkaan "kylmäverisesti" toimivia ihmisiä, monet aika reppanoita.
Ihmettelen nyt itse sitä, että miten pystyin olemaan niin alkoholisoituneen kumppani useamman vuoden kun itse käytin alkoholia tosi vähän. Olin tietämättömänä niin sinisilmäinen että uskoin hänen haluunsa parantua alkoholismista kun hän niin vakuutti. Muutaman kerran vein hänet huonossa kunnossa katkollekin kun hän sitä pyysi, mutta joka kerta hän vain lähti sieltä muutaman päivän päästä, kun tuli hieman parempaan kuntoon. Jälkeenpäin ajattelen kyllä minun olleen hänelle pääasiassa se "katko", paikka missä hoideltiin itsensä kuntoon, jääkaappi oli täynnä ruokaa, syötin sille kaikenmaailman vitamiinit ym, minun kotonani ei olleet ne toiset juopot, joten heidän luonaan eivät nämä "katkot" olleet mahdollisia, minun luonani tämä oli mahdollista, koska en antanut näiden hänen kavereidensa edes käydä kotonani ryyppäämässä (tosin jälkeenpäin ajatellen, mistäs minä tiedän mitä tapahtui sinä aikana kun itse olin töissä, joskus ihmettelin kun herra oli minua vastaanottamassa naama niin punaisena ja viinalle haisten, vaikka oli pitänyt pistää ryyppääminen poikki). Kun hän oli saanut itsensä parempaan kuntoon niin sitten se voikin taas aloittaa entisen rillumarei-elämänsä. Tietysti hänelle oli meriittiäkin, että hänen naisystävänsä oli raitis, ei sekoillut koskaan jos kävi jossain baarissa vaan jopa yleensä minua pidettiin fiksuna ja älykkäänä, siis "tavalliset" ihmiset jotka kävi baarissa (ja ihmeteltiin miten kummassa olen moiseen tyyppiin sekaantunut), kävin töissä, sain palkkaa jne. Sain sellaisen kuvan, että hän halveksi muita juoppoja, itse oli mielestään jotain aivan erityistä, kovasti rock-tyyppi...
Tuo episodi elämässäni on saanut aikaan sen, että nykyisin jos kuljen baarin ohi jossa seisoskelee ulkona röökillä sen näköisiä tyyppejä että ovat varmaan pääasiassa dokanneet vuosikymmeniä ja heistä lemahtaa vanhan viinan ja kaljan haju, niin melkein fyysisesti oksennan sen hajun tuntiessani, on käynyt niin että siinä ohikulkiessani olen joutunut nieleskelemään suuhuni tullutta oksennusta....harvemmin onneksi nykyisin enää noin käy ja pystyn ohittamaan nämä tyypit ilman että alan täristä ja pulssi kohoaa.

Lue lisää

" Huomasin myös eron useimpiin muihin ehkä vieläkin enemmän alkoholisoituneisiin, että heillä tuntui kuitenkin lopulta olevan omaatuntoa jäljellä, vaikka humalatilan saavuttaminen oli heillekin kaiken muun edelle menevä tila "

Alkoholistin ajatusmaailma on sairas selvinpäin kuten humalassa, kaikki rakentuu riippuvuuden ympärille. Silti juuri tuolla tavalla nph ihmiset erottuu selvästi joukosta, manipuloi muita ja pelaa peliään, myös niissä porukoissa.

Mutta ne jotka ovat muuten tunnelämältäänmuuten normaaleja, näkyy ihmisellä silloin kun alkoholihimo ei varjosta sitä, he kärsivät myös eniten juomisestaan ja sen seurauksista. Heillä on myös suurin mahdollisuus raitistua, nph ei voi raitistua inhimiseltä pohjalta, siihen täytyy olla jokin muu syys, jos sellaista yleensä onkaan.

lynett kirjoitti:

Juopotkaan eivät ole mikään tasapäinen joukko.

On niitä "surkimuksia", yksin kotona tinttaavia, bilehileitä, ammatikseen vetäviä ja sitten vaikka niitä "koviksia". Se tavallaan määrää miten käytös ilmenee.
Joskus jopa "psykopaattisenakin".

Yksi sama piirre heissä kaikissa kuitenkin on - juodessa persoona muuttuu valtavasti (ja selvänä sitten kadutaan). Miten, se riippuu persoonasta.

Mä elin mm lapsena välillä sellaisen 20-30 henkeäkin kattavan känniporukan keskellä ja totta kai opin hyväksikäyttämään heitä mutta pointtina se, että kukin muuttui omalla tavallaan.

Toiset alkoivat itkemään itsesääliään. Toiset oksensivat vessassa tai sammuivat. Toiset tilittivät. Yhdet vain hauskuuttivat. Toiset taas tappelivat tosissaan. Osa sukulaisistani on kuollutkin sen elämän tuomien muutosten aiheuttamiin "tilanteisiin".

Lue lisää

"Yksi sama piirre heissä kaikissa kuitenkin on - juodessa persoona muuttuu valtavasti (ja selvänä sitten kadutaan). Miten, se riippuu persoonasta. "

Tämä piirre on meissä kaikissa, vaikka ei olla juoppoja :),
Alkoholsti eroaa tavallisesta siten että kun tavallinen töppää, niin aikaa seuraavaan ottamiseen voi mennä kuukausia, mutta alkoholistilla pitää ottaa alkoholi annos säännön mukaisesti riippuen siitä missä alkoholimi vaheessa on menossa ja riippumatta siitä minkälaisia seurauksia on aiheuttanut.

xcch kirjoitti:

"Yksi sama piirre heissä kaikissa kuitenkin on - juodessa persoona muuttuu valtavasti (ja selvänä sitten kadutaan). Miten, se riippuu persoonasta. "

Tämä piirre on meissä kaikissa, vaikka ei olla juoppoja :),
Alkoholsti eroaa tavallisesta siten että kun tavallinen töppää, niin aikaa seuraavaan ottamiseen voi mennä kuukausia, mutta alkoholistilla pitää ottaa alkoholi annos säännön mukaisesti riippuen siitä missä alkoholimi vaheessa on menossa ja riippumatta siitä minkälaisia seurauksia on aiheuttanut.

Lue lisää

Tiedän kyllä mitä tuolla ajatuksellasi hait ja se on totta mutta addikti poikkeaa tästä huomattavasti - ilmiön voimakkuuserolla minkä tiedät itsekin jos olet tällaisen kanssa elänyt.

Pistäppä mielessäsi vierekkäin hänen käytöksensä ja vertaa sitä johonkin toiseen normijuojaan. Siinäpä se.

Holisti kun ei enää vain ole oma itsensä, ei edes niinä selvinä kausina siinä välissä vaikka niin luulisi ja miten normaalien kanssa on.

Tuo liittyy siihen samaan asiaan myös :
"riippuen siitä missä alkoholimi vaheessa on menossa ja riippumatta siitä minkälaisia seurauksia on aiheuttanut. "

Siksi se addiktiotila "sairaalloistetaankin".


Ja tuosta töppäämisestä, jatkuvasta vaikka mitä tapahtuisi : se on olennainen osa sitä jota on vaikea käsittää jos ongelmaa ei itsellä ole.

xcch kirjoitti:

" Huomasin myös eron useimpiin muihin ehkä vieläkin enemmän alkoholisoituneisiin, että heillä tuntui kuitenkin lopulta olevan omaatuntoa jäljellä, vaikka humalatilan saavuttaminen oli heillekin kaiken muun edelle menevä tila "

Alkoholistin ajatusmaailma on sairas selvinpäin kuten humalassa, kaikki rakentuu riippuvuuden ympärille. Silti juuri tuolla tavalla nph ihmiset erottuu selvästi joukosta, manipuloi muita ja pelaa peliään, myös niissä porukoissa.

Mutta ne jotka ovat muuten tunnelämältäänmuuten normaaleja, näkyy ihmisellä silloin kun alkoholihimo ei varjosta sitä, he kärsivät myös eniten juomisestaan ja sen seurauksista. Heillä on myös suurin mahdollisuus raitistua, nph ei voi raitistua inhimiseltä pohjalta, siihen täytyy olla jokin muu syys, jos sellaista yleensä onkaan.

Lue lisää

Ei välttämättä ole nph-ihminen sellainen vaan ihminen joka ei oikeasti ole vielä ns eroamassa alkoholismistaan ja on nimenomaan siinä kuivankauden kuivahumalassa vielä. Eli käytös on sitä samaa shittiä selvänä kuin gänässä.

Ei mikään hoito auta siihen selvänä muuttuneeseenkin käytökseen jos siellä on sisimmässään vastentahtoaan ja sen kyllä näkee.

Sitten on erikseen ne kukkoilijat jotka paistattelevat raittiutensa vuoksi omassa erinomaisuudessaan ja tulin siihen tulokseen, että se on heillä eräänlainen keino pysyä selvinpäin. Tärkeä osa sitä.
He halusivat esim hirveästi korostaa sitä kuinka kukaan muu ei ole varmasti ollut niiiiiin alhaalla kuin hän ja kuinka hienoa siitä selviäminen oli. Tai sitten vaikka sitä, että miten upeaa heidän elämänsä nyt oli (ovat aika ärsyttäviä kuunnella) vaikka se ei kaikkien määreitä hienosta elämästä täyttänytkään.

Mietin pitkään aina mikä heitä vaivaa.
Pidän sitä nykyään jonain selvitytymisstrategiana ja persoonallisuuden eroina. Tai sitten otetaan kuivahuikkaa vaikka hampaat irvessä vedetään viinatta - pelkkä juomisen lopettaminen kun ei riitä kaikille jos ei muuten hoida itseään.

Mun mielestä tossa yhdistyy hyvin se kiltteys ja hylkäämisenpelko.
Jos haluaa purkaa mielipahaa, sille on pakko olla "turvallinen kohde".
Sanotaanhan lapsestakin, että kun se ensimmäisiä kertoja alkaa viduilemaan, se on tavallaan osoitus luottamuksesta - toinen ei hylkää silti. Kaikille ei sitä etuoikeutta suoda.

Ei ihminen uskalla olla hankala tai eripurainen (vaikka syystäkin) jos on tai kokee olevansa täysin rakkaudettomassa maailmassa. Ei ole ns syliä mihin pudota. Sitä sitten kiinnittyy kaikkeen epäterveeseenkin.

Kun itselläni oli se "pohjakokemus", koin ääretöntä yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Ennen sain sen pidettyä "naamarin" takana mutta silloin horjui pahasti. Ja silloin tulin hyväksikäytetyksi kerrankin itse (vaikka se olen yleensä minä, toisinpäin) koska en saanut pidettyä puoliani niin sanoakseni ja kai se oli juuri sitä hylkäämisenpelkoa, lopullista yksinjäämisen kauhua omassa surkeudessani.

Tämä sama ilmiö tavallaan näkyy vertaistuessakin. Eli on se "syli".
Joku ei uskalla erota koska kokee että jää yksin jne jne, mitä ikinä, mutta siinä "rakkauden ilmapiirissä" (onpas niin imakka sana tuo rakkaus että ihan hampaita vihloo) uskaltaa sitten tehdä sen. Hyvä kaveri voi ajaa saman asian.

Siihen vertaistuen voima perustuu addikteillakin jotka omavoimaisesti vain hampaat irvessä elävät väkisin sitä "rakkaudettomuuden valintaansa". Höh miten tyhmä sana, millä sen voisi korvata ?

Se on vain eri asia koska ihminen on sen "rakkauden" valmis ottamaan vastaan vai onko ja kykeneekö luottamaan siihen. Mutta ilman sitä meno vain jatkuu.

lynett kirjoitti:

Mun mielestä tossa yhdistyy hyvin se kiltteys ja hylkäämisenpelko.
Jos haluaa purkaa mielipahaa, sille on pakko olla "turvallinen kohde".
Sanotaanhan lapsestakin, että kun se ensimmäisiä kertoja alkaa viduilemaan, se on tavallaan osoitus luottamuksesta - toinen ei hylkää silti. Kaikille ei sitä etuoikeutta suoda.

Ei ihminen uskalla olla hankala tai eripurainen (vaikka syystäkin) jos on tai kokee olevansa täysin rakkaudettomassa maailmassa. Ei ole ns syliä mihin pudota. Sitä sitten kiinnittyy kaikkeen epäterveeseenkin.

Kun itselläni oli se "pohjakokemus", koin ääretöntä yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Ennen sain sen pidettyä "naamarin" takana mutta silloin horjui pahasti. Ja silloin tulin hyväksikäytetyksi kerrankin itse (vaikka se olen yleensä minä, toisinpäin) koska en saanut pidettyä puoliani niin sanoakseni ja kai se oli juuri sitä hylkäämisenpelkoa, lopullista yksinjäämisen kauhua omassa surkeudessani.

Tämä sama ilmiö tavallaan näkyy vertaistuessakin. Eli on se "syli".
Joku ei uskalla erota koska kokee että jää yksin jne jne, mitä ikinä, mutta siinä "rakkauden ilmapiirissä" (onpas niin imakka sana tuo rakkaus että ihan hampaita vihloo) uskaltaa sitten tehdä sen. Hyvä kaveri voi ajaa saman asian.

Siihen vertaistuen voima perustuu addikteillakin jotka omavoimaisesti vain hampaat irvessä elävät väkisin sitä "rakkaudettomuuden valintaansa". Höh miten tyhmä sana, millä sen voisi korvata ?

Se on vain eri asia koska ihminen on sen "rakkauden" valmis ottamaan vastaan vai onko ja kykeneekö luottamaan siihen. Mutta ilman sitä meno vain jatkuu.

Lue lisää

> Joku ei uskalla erota koska kokee että jää yksin jne jne, mitä ikinä, mutta siinä "rakkauden ilmapiirissä" (onpas niin imakka sana tuo rakkaus että ihan hampaita vihloo) uskaltaa

- Noohh ... Ihan hyvinhän se meni Lynett.

> sitten tehdä sen. Hyvä kaveri voi ajaa saman asian.
Siihen vertaistuen voima perustuu addikteillakin jotka omavoimaisesti vain hampaat irvessä elävät väkisin sitä "rakkaudettomuuden valintaansa". Höh miten tyhmä sana, millä sen voisi korvata ?

- Lynett, kaikki eivät pidä omasta nimestäänkään. Välttävät ja kiertävät sitäkin. Lynett, sinä olet jo pitkällä :)

> Se on vain eri asia koska ihminen on sen "rakkauden" valmis ottamaan vastaan vai onko ja kykeneekö luottamaan siihen. Mutta ilman sitä meno vain jatkuu.

- Puhuin sinulle joskus vaatteista, Lynett. Odotan että kokeilet joskus jotakin oikein oikein ällöromanttista. Sellaista täysin överiä, jolle et voi mitään muuta kuin nauraa. Julkisella paikalla tietenkin. ... Ja nauruhan auttaa kaikkeen :D

lynett kirjoitti:

Mun mielestä tossa yhdistyy hyvin se kiltteys ja hylkäämisenpelko.
Jos haluaa purkaa mielipahaa, sille on pakko olla "turvallinen kohde".
Sanotaanhan lapsestakin, että kun se ensimmäisiä kertoja alkaa viduilemaan, se on tavallaan osoitus luottamuksesta - toinen ei hylkää silti. Kaikille ei sitä etuoikeutta suoda.

Ei ihminen uskalla olla hankala tai eripurainen (vaikka syystäkin) jos on tai kokee olevansa täysin rakkaudettomassa maailmassa. Ei ole ns syliä mihin pudota. Sitä sitten kiinnittyy kaikkeen epäterveeseenkin.

Kun itselläni oli se "pohjakokemus", koin ääretöntä yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Ennen sain sen pidettyä "naamarin" takana mutta silloin horjui pahasti. Ja silloin tulin hyväksikäytetyksi kerrankin itse (vaikka se olen yleensä minä, toisinpäin) koska en saanut pidettyä puoliani niin sanoakseni ja kai se oli juuri sitä hylkäämisenpelkoa, lopullista yksinjäämisen kauhua omassa surkeudessani.

Tämä sama ilmiö tavallaan näkyy vertaistuessakin. Eli on se "syli".
Joku ei uskalla erota koska kokee että jää yksin jne jne, mitä ikinä, mutta siinä "rakkauden ilmapiirissä" (onpas niin imakka sana tuo rakkaus että ihan hampaita vihloo) uskaltaa sitten tehdä sen. Hyvä kaveri voi ajaa saman asian.

Siihen vertaistuen voima perustuu addikteillakin jotka omavoimaisesti vain hampaat irvessä elävät väkisin sitä "rakkaudettomuuden valintaansa". Höh miten tyhmä sana, millä sen voisi korvata ?

Se on vain eri asia koska ihminen on sen "rakkauden" valmis ottamaan vastaan vai onko ja kykeneekö luottamaan siihen. Mutta ilman sitä meno vain jatkuu.

Lue lisää

Tykkään lynette sun kirjoituksista...elämänviisautta löytyy, ja kirjoituksistasi tiedän ettei kaikki viisaudet ole tulleet helpolla ja kivuitta.

Kiltin ihmisen voisi 'pelastaa' toinen kiltti, joka ymmärtää kiltin ihmisen ongelmat luottamuksen ja vastavuoroisuuden suhteen. Tai jotain sinne päin.. ;)

Ehkä maailmassa ei olekaan syyllisiä, vaan pelkästään uhreja(?)

Uhrit vaan luonnollisesti haluavat pahalle ololleen syyllisen, ja näin syntyy se kuuluisa 'narsisti' (tai muu ulkopuolinen syy/aiheuttaja)

Me ihmiset olemme voimiltamme erilaisia.

A kirjoitti:

> Joku ei uskalla erota koska kokee että jää yksin jne jne, mitä ikinä, mutta siinä "rakkauden ilmapiirissä" (onpas niin imakka sana tuo rakkaus että ihan hampaita vihloo) uskaltaa

- Noohh ... Ihan hyvinhän se meni Lynett.

> sitten tehdä sen. Hyvä kaveri voi ajaa saman asian.
Siihen vertaistuen voima perustuu addikteillakin jotka omavoimaisesti vain hampaat irvessä elävät väkisin sitä "rakkaudettomuuden valintaansa". Höh miten tyhmä sana, millä sen voisi korvata ?

- Lynett, kaikki eivät pidä omasta nimestäänkään. Välttävät ja kiertävät sitäkin. Lynett, sinä olet jo pitkällä :)

> Se on vain eri asia koska ihminen on sen "rakkauden" valmis ottamaan vastaan vai onko ja kykeneekö luottamaan siihen. Mutta ilman sitä meno vain jatkuu.

- Puhuin sinulle joskus vaatteista, Lynett. Odotan että kokeilet joskus jotakin oikein oikein ällöromanttista. Sellaista täysin överiä, jolle et voi mitään muuta kuin nauraa. Julkisella paikalla tietenkin. ... Ja nauruhan auttaa kaikkeen :D

Lue lisää

Aaaah hah haa !

Vappuna ehkä.

Hulluin ehdotus meikäläiselle ikinä mutta teen sen, kiitoksena sulle. Mutta käykö vappu =) ?

lynett kirjoitti:

Aaaah hah haa !

Vappuna ehkä.

Hulluin ehdotus meikäläiselle ikinä mutta teen sen, kiitoksena sulle. Mutta käykö vappu =) ?

Tavallinen maanatai kuulostaa hauskemmalta. Ja ei ilmeisesti ole yhtään pelottavaa oikeasti, olen nähnyt roolivaatteisiin säännöllisesti pukeutuvia ihan normaali arkipäivän toiminnassa :) Hyvin niiltä onnistuu oleminen.

yxex kirjoitti:

Tykkään lynette sun kirjoituksista...elämänviisautta löytyy, ja kirjoituksistasi tiedän ettei kaikki viisaudet ole tulleet helpolla ja kivuitta.

Kiltin ihmisen voisi 'pelastaa' toinen kiltti, joka ymmärtää kiltin ihmisen ongelmat luottamuksen ja vastavuoroisuuden suhteen. Tai jotain sinne päin.. ;)

Ehkä maailmassa ei olekaan syyllisiä, vaan pelkästään uhreja(?)

Uhrit vaan luonnollisesti haluavat pahalle ololleen syyllisen, ja näin syntyy se kuuluisa 'narsisti' (tai muu ulkopuolinen syy/aiheuttaja)

Me ihmiset olemme voimiltamme erilaisia.

Lue lisää

Diih...=)

Kipu kuolee huutamalla,
alastomana lattialla.
Miten kauan sitä kestää?

Ei, sitä ei voi tietää.

Keneen sattuu ja kuinka paljon?
Siitä kysymys enää tässä kai on,
kun on saavuttu siihen pisteeseen,
rttei mikään ole varmaa.

I love Tony =)

Tony auttaa aina vaivaan kuin vaivaan =)

Voishan tässä syyttää montaakin ihmistä (totta kai heidän tekonsa olivat heidän tekojaan enkä ole niihin syyllinen, sen tiedän) monestakin asiasta mutta jotenkin mä vain ajattelen aika samalla tavalla nykyään kuin sinä, että jokainen (heh, mutta tiät mitä tarkoitan) on oman "traumansa uhri" ja saattaa siinä sivussa hutkia sivullisia. Minäkin.

Ei "pahuus" ole valinta jonka ihminen lapsena tekee. Se ei oikeuta vääriä tekoja mutta jotenkin en jaksa enää tuomita. Se on vain inhimillistä ja koetan vain pitää huolen itsestäni ; jotta en hutkisi muita tai tulisi hutkituksi.
Huonosti menee mutta edistystä...voi, sitä on tapahtunut enemmän kuin tajuankaan.

Heistä on jotenkin tullut ihmisiä silmissäni vaikka teot olivat vääriä.

En jaksa tuomita. Jos niin tekisin, joutuisin tuomitsemaan kaikkien lisäksi myös itseni epäinhimilliseksi demoniksi. En aio.

Siskostani tuli "heikko" ja minusta "kovis". Tiedän että ovat vain kuvainnollisia sanoja mutta joo..kuvainnollisia. Hän sanoi aikanaan että "helppohan sun on kun olet tuollainen". Siis luonteeltani ja herjasi aina Feeniks-linnuksi.
Tässä sen näkee, ei se linnun elämäkään aina pelkkää kevyttä ilmalentoa ole=)

M.B. kirjoitti:

Tavallinen maanatai kuulostaa hauskemmalta. Ja ei ilmeisesti ole yhtään pelottavaa oikeasti, olen nähnyt roolivaatteisiin säännöllisesti pukeutuvia ihan normaali arkipäivän toiminnassa :) Hyvin niiltä onnistuu oleminen.

Lue lisää

Roolivaatteet on okei ja in kunhan rooli on oikea =)

Trintsessaa röyhelöineen en valkkais edes sokkona.

lynett kirjoitti:

Aaaah hah haa !

Vappuna ehkä.

Hulluin ehdotus meikäläiselle ikinä mutta teen sen, kiitoksena sulle. Mutta käykö vappu =) ?

> Mutta käykö vappu =) ?

Jos olet selvänä, niin käy. Sen perusteella mitä olet kertonut omasta päihdekäyttäytymisestäsi, olisin mielelläni itse todistamassa tilanteen.

*Lentosuukko purjeveneen kannelta*

M.B. kirjoitti:

Tavallinen maanatai kuulostaa hauskemmalta. Ja ei ilmeisesti ole yhtään pelottavaa oikeasti, olen nähnyt roolivaatteisiin säännöllisesti pukeutuvia ihan normaali arkipäivän toiminnassa :) Hyvin niiltä onnistuu oleminen.

Lue lisää

> Tavallinen maanatai kuulostaa hauskemmalta.

Hmm ... Niin minustakin. ... Kuulkaahan, tulette yhdessä. Olenkin varmaan aiemmin jo kertonut, kuinka olen aina halunnut olla tyttöbändissä solisti.

yxex kirjoitti:

Tykkään lynette sun kirjoituksista...elämänviisautta löytyy, ja kirjoituksistasi tiedän ettei kaikki viisaudet ole tulleet helpolla ja kivuitta.

Kiltin ihmisen voisi 'pelastaa' toinen kiltti, joka ymmärtää kiltin ihmisen ongelmat luottamuksen ja vastavuoroisuuden suhteen. Tai jotain sinne päin.. ;)

Ehkä maailmassa ei olekaan syyllisiä, vaan pelkästään uhreja(?)

Uhrit vaan luonnollisesti haluavat pahalle ololleen syyllisen, ja näin syntyy se kuuluisa 'narsisti' (tai muu ulkopuolinen syy/aiheuttaja)

Me ihmiset olemme voimiltamme erilaisia.

Lue lisää

"Uhrit vaan luonnollisesti haluavat pahalle ololleen syyllisen, ja näin syntyy se kuuluisa 'narsisti' (tai muu ulkopuolinen syy/aiheuttaja)"

Ei todellakaan pidä paikkaansa.

A kirjoitti:

> Mutta käykö vappu =) ?

Jos olet selvänä, niin käy. Sen perusteella mitä olet kertonut omasta päihdekäyttäytymisestäsi, olisin mielelläni itse todistamassa tilanteen.

*Lentosuukko purjeveneen kannelta*

Lue lisää

Sepäs mäjähti.

*Wiuuuuh takaisin*


Juu, ei mun "siinä käyttäytymisessä" ole mitään näkemisen arvoista vaikka sillä oma viihdearvo varmaan onkin =)

henna... kirjoitti:

"Uhrit vaan luonnollisesti haluavat pahalle ololleen syyllisen, ja näin syntyy se kuuluisa 'narsisti' (tai muu ulkopuolinen syy/aiheuttaja)"

Ei todellakaan pidä paikkaansa.

Lue lisää

Narsistin uhri ei ole ENNEN narsistin vaikutuspiirisä oloa uhri. Uhrilla on SITTEN VASTA paha olo kun hän on joutunut ensin narsistin henkisesti (joskus fyysisestikin) pahoinpitelemäksi. Narsistin vaikutuspiirissä ollut ja siitä pois "taistellut" ja EHEYTYNYT ei ole enää uri.
(Tiedän että tuota on turha täällä kirjoittaa, ja itse asiassa olet tuon mielipiteesi aikaisemmnkin ilmaissut mutta tulipahan nyt kuitenkin sanottua,)

lynett kirjoitti:

Sepäs mäjähti.

*Wiuuuuh takaisin*


Juu, ei mun "siinä käyttäytymisessä" ole mitään näkemisen arvoista vaikka sillä oma viihdearvo varmaan onkin =)

Lue lisää

*Askel sivuun ja pienoinen hymy*

En itse tietenkään seuraisi kenenkään päihdekäyttäytymistä hyvällä silmällä ja varmaankin poistuisin pian paikalta todistettuani tilanteen ei-toivottavuuden.

http://www.redbubble.com/people/malen/art/2301929-el-sue-o-de-la-menina-a-meninas-dream?c=41388-tribute-to-the-masters

A kirjoitti:

*Askel sivuun ja pienoinen hymy*

En itse tietenkään seuraisi kenenkään päihdekäyttäytymistä hyvällä silmällä ja varmaankin poistuisin pian paikalta todistettuani tilanteen ei-toivottavuuden.

http://www.redbubble.com/people/malen/art/2301929-el-sue-o-de-la-menina-a-meninas-dream?c=41388-tribute-to-the-masters

Lue lisää

Ihme nipo ;)

No ei.

Huh, laitoit pahan.

Ja selvänä ?

Huh...Jos viuhahdan sen kanssa nopsasti vaikka asematunnelin läpi ja juoksen ulkona suoraan mustan pakettiauton avatusta sivuovesta sisään ?

Go go go !

henna... kirjoitti:

Narsistin uhri ei ole ENNEN narsistin vaikutuspiirisä oloa uhri. Uhrilla on SITTEN VASTA paha olo kun hän on joutunut ensin narsistin henkisesti (joskus fyysisestikin) pahoinpitelemäksi. Narsistin vaikutuspiirissä ollut ja siitä pois "taistellut" ja EHEYTYNYT ei ole enää uri.
(Tiedän että tuota on turha täällä kirjoittaa, ja itse asiassa olet tuon mielipiteesi aikaisemmnkin ilmaissut mutta tulipahan nyt kuitenkin sanottua,)

Lue lisää

Selitin vain miten asia on, eli ei sitä miltä se näyttää ;)

Uhrin mielessä oleva paha olo on syntynyt uhrin omassa mielessä. Paha olo ei ole tullut sinne uhrin ulkopuolelta(esim narsistin maagisin voimin), vaikka siltä näyttää ja tuntuu.

Uhri on ainoa henkilö joka voi tehdä omille ajatuksilleen ja tunteilleen jotain. Ei se narsisti. Narsisti on vastuussa oman mielensä sisällöstä.

Btw, oletko Henna koskaan tullut ajatelleeksi että n-eksäsi saattaa kirjoitella NUT.issa...uhrina? Tämäkin ajatus tuli mieleeni kun Tina Turner-leffassa Tinaa pieksänyt aviomies (selvä nph) selvästi oli 'omasta mielestään' uhri. Siis ihan kaikkien, vaimon ja olosuhteiden...aina oli kaikissa muissa syy.

yxex kirjoitti:

Selitin vain miten asia on, eli ei sitä miltä se näyttää ;)

Uhrin mielessä oleva paha olo on syntynyt uhrin omassa mielessä. Paha olo ei ole tullut sinne uhrin ulkopuolelta(esim narsistin maagisin voimin), vaikka siltä näyttää ja tuntuu.

Uhri on ainoa henkilö joka voi tehdä omille ajatuksilleen ja tunteilleen jotain. Ei se narsisti. Narsisti on vastuussa oman mielensä sisällöstä.

Btw, oletko Henna koskaan tullut ajatelleeksi että n-eksäsi saattaa kirjoitella NUT.issa...uhrina? Tämäkin ajatus tuli mieleeni kun Tina Turner-leffassa Tinaa pieksänyt aviomies (selvä nph) selvästi oli 'omasta mielestään' uhri. Siis ihan kaikkien, vaimon ja olosuhteiden...aina oli kaikissa muissa syy.

Lue lisää

En usko. Hän ei ole koskaan syyttänyt minua että olisin narsisti. Kun vielä uskoin, että terapia voisi häntä auttaa jos hän sinne vain olisi suostunut menemään, niin oli pieni ajanjakso jolloin kerran/muutaman kerran yritin puhua hänelle nph:sta ja luin/yritin lukea jotain tekstejä hänelle asiasta, niin hän hermostui täysin eikä halunnut kuulla. Sanoi kerran myös että joskus nuoruudessa hän on "joutunut" psykiatrille, jossa on testattu ja sanottu, että häntä ei voi parantaa eikä auttaa terapialla. Enempää asiasta ei suostunut keskustelemaan enää sen jälkeen koskaan ja väitti ettei ole mitään sellaista koskaan sanonutkaan. Minua jäi hämäämään että miten niin "joutunut" psykiatrille, koska narsismia/psykopatiaa kai testataan (ilman että vapaaehtoisesti hakeutuu) jos on tehnyt vakavan rikoksen ja siitä joutunut vankilaan. Hän kielsi tiukasti olleensa koskaan vankilassa mutta kerran humalassa ollessaan sanoi, että "tiedän sen siitä kun olin vankilassa" liittyen muistaakseni johonkin sellaiseen kun oli pahoinpidellyt jonkun ravintolassa ja päässyt karkaamaan mutta poliisit etsi häntä ja hän pelkäsi poliiseja hullunlailla ja luuli, jos jossakin näki poliisiauton, että juuri häntä etsittiin. Mutta tuota yhtä kertaa lukuunottamatta kielsi koskaan olleensa vankilassa.

henna... kirjoitti:

En usko. Hän ei ole koskaan syyttänyt minua että olisin narsisti. Kun vielä uskoin, että terapia voisi häntä auttaa jos hän sinne vain olisi suostunut menemään, niin oli pieni ajanjakso jolloin kerran/muutaman kerran yritin puhua hänelle nph:sta ja luin/yritin lukea jotain tekstejä hänelle asiasta, niin hän hermostui täysin eikä halunnut kuulla. Sanoi kerran myös että joskus nuoruudessa hän on "joutunut" psykiatrille, jossa on testattu ja sanottu, että häntä ei voi parantaa eikä auttaa terapialla. Enempää asiasta ei suostunut keskustelemaan enää sen jälkeen koskaan ja väitti ettei ole mitään sellaista koskaan sanonutkaan. Minua jäi hämäämään että miten niin "joutunut" psykiatrille, koska narsismia/psykopatiaa kai testataan (ilman että vapaaehtoisesti hakeutuu) jos on tehnyt vakavan rikoksen ja siitä joutunut vankilaan. Hän kielsi tiukasti olleensa koskaan vankilassa mutta kerran humalassa ollessaan sanoi, että "tiedän sen siitä kun olin vankilassa" liittyen muistaakseni johonkin sellaiseen kun oli pahoinpidellyt jonkun ravintolassa ja päässyt karkaamaan mutta poliisit etsi häntä ja hän pelkäsi poliiseja hullunlailla ja luuli, jos jossakin näki poliisiauton, että juuri häntä etsittiin. Mutta tuota yhtä kertaa lukuunottamatta kielsi koskaan olleensa vankilassa.

Lue lisää

Ok, kiitos kertomuksestasi. Vaikuttaa siltä että eksäsi kertoi valheita tai ainakin valikoituja juttuja ja muunneltuja totuuksia sinulle. Minulle taas kävi niin että karkuunlähtiessäni sain perääni 'olet narsisti'-haukut (oletan että koki itsensä uhriksi) Silti minullakin oli pahuksen uhri-olo, ja tämä ristiriita pisti itsetutkiskelemaan. Ja palstailemaan.

Täytyy mennä taas...päivänjatkoa sulle :)

henna... kirjoitti:

Narsistin uhri ei ole ENNEN narsistin vaikutuspiirisä oloa uhri. Uhrilla on SITTEN VASTA paha olo kun hän on joutunut ensin narsistin henkisesti (joskus fyysisestikin) pahoinpitelemäksi. Narsistin vaikutuspiirissä ollut ja siitä pois "taistellut" ja EHEYTYNYT ei ole enää uri.
(Tiedän että tuota on turha täällä kirjoittaa, ja itse asiassa olet tuon mielipiteesi aikaisemmnkin ilmaissut mutta tulipahan nyt kuitenkin sanottua,)

Lue lisää

Et sä hanna tunne narsistia, se on kuoleman varjo ja koko ajan. Narsisti tappaa sisältäpäin, eikä ulkoapäin, voit joskus joutua narsistin verkkoon.

Ymmärrän kyllä että on vaikea kysymys. Kyllä se siitä :)

....... kirjoitti:

Ymmärrän kyllä että on vaikea kysymys. Kyllä se siitä :)

Selvennän vastaustani, jotta useampi ymmärtäisi. Kiusatuksi tulemista ei voi välttää.

Se on luontaisetu kaikilla niillä, joita heikot luonteet salaa ihailevat ja julkisesti kadehtivat.

Kiusattu ei tietenkään tähän lankea. *haukotus*