Haluan purkaa oloani ja saada vastauksia henkilöiltä jotka ovat kokeneet saman. Olin vasta 18 kun sain tietää että olen raskaana, puhuin asiasta poikaystäväni kanssa (olimme olleet yhdessä 2 vuotta) ja hän oli sitä mieltä että ei missään nimessä vauvaa. kerroin asiasta äidilleni, hän huusi ja raivosi minulle kunnes tajusi että minähän itken. muistan vielä tilanteen, äitini tuli tuomaan ruokaa kotiini olin itse oksentamassa vessassa ja poikaystäväni kävi avaamassa oven, äitini kuuli kun oksensin ja kysyi mikä minulla on, poikaystäväni vastasi siihen "se on vissiin raskaana". siitä se kaikki lähti, kävin lääkärissä ja kuulin että olin jo 11 viikolla raskaana. kaikki oli sitä mieltä että minun pitäisi suorittaa abortti, kaikki paitsi minä. mutta pidin suuni kiinni ja tein niin kun muut käskivät. oikea ratkaisuhan se tosin oli, vauva olisi pistänyt kaiken sekasin elämässäni. kadun edelleen tekoani, saatan joskus alkaa itkemään kun näen että samanikäiset kaverini saa lapsia. olen puhunut asiasta poikaystäväni kanssa (kyllä, olemme edelleen yhdessä) hän sanoo että kyllä meillä vielä toinen mahdollisuus tulee, ja silloin se lapsi on tervetullut, mutta ei vielä moneen vuoteen. lapseni olisi nyt 2 vuotta vanha. haluan palata takaisin ajassa ja pitää sen lapsen. mutta nyt se on liian myöhäistä.
En halua ilkeitä vastauksia, haluan samankaltaisia tarinoita ja kannustavia kommentteja. En osaa puhua asiasta kenellekkään, ja äitini sekä poikaystäväni ovat ainoat jotka tietävät koko asiasta.
Abortti oli virhe mutta ainoa oikea päätös
43
558
Vastaukset
- kikkura69
Hei! Olin 15 v ja raskaana,lääkäri oikeastaan pakotti joko aborttiin tai adoptioon...en suostunut,eli minusta tuli 16v äiti.Elämä eteni ja kun esikoiseni oli 10v,olin raskaana(eri isälle). Idiootti,tein lapsen väkivaltaiselle miehelle. Nuoremman syntymän jälkeen tehtiin 2 aborttia,näytän olevan sikiävää laatua(vedetään tästäkin huumoria :D Pahalta tuntui,mutta järki voitti...enään ei tunnu missään,en ajattele. Älä mieti asiaa,ei se ole vauva vielä ollut,klima klöntti...koitahan jaksaa,äläkä jää murehtiin,iso halaus ja pusut päälle:))
- itehän sä teit
jopa kahdelle lapselles pahinta mahdollista väkivaltaa..ja vielä naurut päälle..sairasta. Vai ei tunnu missään ja silti joudut vähätteleen abortin lapsiuhreja 'klima klönteiks'... ompa taas uskottavaa.
- RISTIRIITA.
Jo otsikko sisältää mahdottomuuden, miten virhe voisi olla 'ainoa oikea' päätös?? Ei mitään tolkkua.....
- pupu tupuna
no kyllähän se oli oikea ratkaisu.. niinhän aloittajakin sanoi.. vaikka hänet siihen oli osittain painostettu niin silti.. aloittajan äiti ja poikkis tekivät mielestäni oikean ratkaisun asian suhteen..
vaikka se nyt kaduttaa niin kannattaa aloittajan ottaa ihteensä niskasta kiinne ja nostaa nokka pystyy ja jatkaa elämää.. menneille asioille et voi enää mitään.. mutta panosta tulevaisuuteesi.. hanki kunnon ammatti ja työ.. sitten voit poikkikses kanssa hankkia vaikka millaisen liutan niitä penikoita jalkoihin pyörimään.. - voi vai?
pupu tupuna kirjoitti:
no kyllähän se oli oikea ratkaisu.. niinhän aloittajakin sanoi.. vaikka hänet siihen oli osittain painostettu niin silti.. aloittajan äiti ja poikkis tekivät mielestäni oikean ratkaisun asian suhteen..
vaikka se nyt kaduttaa niin kannattaa aloittajan ottaa ihteensä niskasta kiinne ja nostaa nokka pystyy ja jatkaa elämää.. menneille asioille et voi enää mitään.. mutta panosta tulevaisuuteesi.. hanki kunnon ammatti ja työ.. sitten voit poikkikses kanssa hankkia vaikka millaisen liutan niitä penikoita jalkoihin pyörimään.."sitten voit poikkikses kanssa hankkia vaikka millaisen liutan niitä penikoita jalkoihin pyörimään.. "
Mistäs sen tietää tuleeko niitä enää sitten kun hinkuaa... mut joo, toi on just tyypillistä ajattelua niille joille 'ei-haluttujen' yllätyslasten elämä ja ihmisyys ei oo p*skankaan arvosta.. kaikki-mulle-heti-nyt kun pumpuliprinsessa oikkuineen sillon just sattuu haluaan!!!! - Dara
Niin, kenen mielestä se abortti itseasiassa oli ainoa oikea päätös? Aloittajan itsensäkö, vaiko niiden ulkopuolisten tekijöiden mielestä? Kenen mielestä vauva olisi sekoittanut koko elämän? Aloittajanko vaiko kaiketi poikaystävän, äidin, lääkäreiden, varsin nuoren iän, eli niiden ulkopuolisten tekijöiden mielestä.
Minä näen tässä tarinassa nuoren naisen, joka on painostettu aborttiin, joka oli liian nuori, liian sekaisin ajatuksissaan, jotta olisi rohjennut vastustaa ulkopuolisia tekijöitä elämässään. Ehkä hän oli siinä mielessä lapsi vielä itsekin, että ei luottanut omaan arvioon omasta parhaastaan, vaan ulkopuolisten tahojen arvioon? Ehkä hän on vieläkin henkisesti niin heikoilla, että uskoo ulkopuolisten tekijöiden vakuutuksia siitä, kuinka abortti oli ainoa oikea ratkaisu? Ehkä se olikin sitä, kuka tietää? Minusta vain tuntuu siltä, että tässä ei ainoasta oikeasta ratkaisusta nyt puhu nainen, joka tietää sellaisen tosiaan itse tehneensä. Pikemminkin minun nähdäkseni tässä puhuu nuori tyttö, joka tietää katuvansa, tunnistaa tunteensa, mutta silti uskoo että ehkä se silti oli oikea ratkaisu, kun kaikki muut niin kovasti sitä mieltä tuntuivat olevan. Ainoat hänelle läheiset, jotka asiasta edes tietävät, pitävät aborttia ainoana oikeana ratkaisuna. Onko ihme, että tuo nuori tyttö on ehkä itsekin sekaisin omien ajatustensa kanssa vieläkin?
Aina ei kukaan ihminen ole niin vahva astia kuin luullaan. Aina ei yksinkertaisesti rahkeet, voimat ja elämänkokemuksen tuoma itsetuntemuskaan riitä taistelemaan tuulimyllyjä vastaan, kun koko muu maailma tuntuu sanovan toisin kuin omat, kaiketi ristiriitaisetkin tunteet ja ajatukset. Kuitenkaan, näissä elämämme päätlöksissä, kukaan meistä ei enempään pysty, kuin tekemään siinä elämäntilanteessa sen, mihin omat voimat riittävät. Enempää ei minusta voi keneltäkään vaatiakaan, saatika hyvin nuorilta naisilta elämäntilanteessa, joka on omiaan mullistamaan koko siihenastisen maailmankuvan. Eikä minusta aloittajan kannata itseään siitä ruoksia, jos hän teki sen mihin sillä hetkellä voimat ja rahkeet riittivät. Enempäänkään kun ei olisi pystynyt.
Näin minä saan kummasti tolkkua tähän tarinaan. Minä uskon, että aloittaja on kokenut jotain, mikä on muuttanut häntä tavalla, mitä emme ehkä osaa kuvitellakaan. Ymmärrystä hän pyytää, enkä näe syytä olla sitä antamatta. - childfreelife
voi vai? kirjoitti:
"sitten voit poikkikses kanssa hankkia vaikka millaisen liutan niitä penikoita jalkoihin pyörimään.. "
Mistäs sen tietää tuleeko niitä enää sitten kun hinkuaa... mut joo, toi on just tyypillistä ajattelua niille joille 'ei-haluttujen' yllätyslasten elämä ja ihmisyys ei oo p*skankaan arvosta.. kaikki-mulle-heti-nyt kun pumpuliprinsessa oikkuineen sillon just sattuu haluaan!!!!Ne eivät todellakaan ole minkään, edes tuon mainitsemasi p*skan arvoisia ihmisille, jotka eivät niitä halua.. muita et voi pakottaa arvostamaan oman arvomaailmasi mukaan elinkelvottomia alkioita. Kaikki-mulle-heti-nyt pumpuliprinsessa ei elä sinua tai alkioita varten, ainoastaan itselleen ja omille haluamisilleen.
Kyllä niitä ei-toivottuja yllätyksiä tulee näinkin aivan tarpeeksi, tänä valtavan surun päivänä planeettamme väkiluku ylitti 7 miljardia. Nyt olisi huima kiire järjestää maailman tytöt kouluun ja tarjota sterilisaatiota kaikille sitä haluaville 16 vuotta täyttäneille - niin tytöille kuin pojillekin.
- Naisten kyykytys
Tässä on jälleen surullinen kertomus nuoresta äidistä, joka pakotettiin aborttiin. Hän ei ole toipunut lapsensa menettämisestä vuosienkaan jälkeen. Kukaan ei voi mitata hänen kärsimyksensä määrää.
Kertomus on surullinen kuvaus lapsikielteisestä ja aborttimyönteisestä asenteesta, joka vallitsee. Kun mukavuusabortti on vapaata hupia, eivät viranomaiset voi suojella naista ja hänen lastaan edes tällaisissa avoimissa väkivaltarikoksissa. Jos viranomianen todella lain mukaan selvittäisi abortin hakijan taustan, kävisi tällainen törkeä pakottaminen ilmi, äiti saisi pitää lapsensa ja lapsi henkensä.
Kuten kirjoittaja toteaa vapaa aborttikäytäntö on naisen oikeusturvan uhka ja uhka myös terveydelle ja hyvinvoinnille. Kaikki aborttien edistäjät ja sellaiseen houkuttelijat tahrautuvat tämän lapsen vereen ja äidin kärsimykseen.
Aloittajalle sanon, että kiitos kun kerroit tarinasi. Se auttaa varmasti monia vastustamaan painostusta mukavuusaborttiin. Ehkä monikin lapsi saa pitää henkensä ja äiti lapsensa, kun ymmärtävät kokemasi kohtalon.
Kohtaat lapsesi ajan lopussa. Olette myös silloin yhdessä ikuisesti. Elä elämäsi oikein ja rakastaen. Ymmärrät elämän arvon. - ala arvostamaan
Elämää arvostava ihminen, ei halua koko aikaa ja nimittele muita ihmisiä.
- mieti sitä
Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja kaikki ihmiset tekevät jotain joskus mitä joko itse katuvat, tai muut tuomitsevat.
Kuka on sellainen, joka voi tuomita muita? Onko myös oikeutta tuomita? - hyvä kysymys
mieti sitä kirjoitti:
Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja kaikki ihmiset tekevät jotain joskus mitä joko itse katuvat, tai muut tuomitsevat.
Kuka on sellainen, joka voi tuomita muita? Onko myös oikeutta tuomita?Kellä onkaan oikeus tuomita toisia ihmisiä, jopa viattomia lapsia kuolemaan!?
- kerronpa minäkin
"Kellä onkaan oikeus tuomita toisia ihmisiä, jopa viattomia lapsia kuolemaan?"
Suomessa ei ole kuolemantuomiota eikä varsinkaan lapsia meillä rangaista rikoslaissa.- kyllä vain,
riittää kun on "liian" nuori/pieni ja "väärässä" paikassa "väärään" aikaan.. mutta näistä yli 11 tuhannen vuosivauhtia teloitetuista viattomista ollaan HYSHYS ja piilotellaan kaunistelutermien taakse!!
- kerronpa minäkin
"kyllä vain"
Ai sää puhutkin abortista etkä lapsenmurhista niinkuin mä luulin.- samapaska,eripaketti
Sama teko ei muuksi muutu vaikka kääritään kuinka hämäävän koreisiin (mutku laki sitä ja tätä..) papereihin.
- VoimiaSinulle
Aloittajalle: Älä pahoita mieltäsi turhaan näillä joutavilla provoviesteillä.
Olen pahoillani mitä olet joutunut kokemaan. Olit kovin nuori ja kukaan ei halunnut kuunnella mitä sinä haluat. Se on murheellista. Teit abortin koska sinun "kuului" se tehdä, älä syytä itseäsi koska olit nuori. Sinut painostettiin siihen, olen pahoillani että rakkaimmat ihmiset ympärilläsi painostivat haluamatta edes harkita toista vaihtoehtoa.
Nyt ei ole kuitenkaan aika syytellä itseään, vaan aika katsella tulevaa. Tee itsellesi hyvä elämä, valmistu koulusta ja mitä ikinä unelmoitkaan, tee se nyt. Älä syytä enää itseäsi, se on ollutta ja mennyttä, vaikka se kipeältä tuntuukin.
Et voi tietää olisiko kaikki mennyt kuitenkaan hyvin, joten jossittelu on turhaa! Ajattele tulevaa, ja jos vielä käy vahinko, tiedät että pidät lapsen, minäkin pidän tällä kertaa omani. Koen myös syyllisyyttä joka päivä. Minua ei painostettu tein ratkaisun ihan itse, ja se tekee siitä vaikeampaa.
Koita jaksella! Ja koita olla onnellinen, sinä saat vielä lapsia joskus. :)- tällä kertaa?
Siis; tämän annan elää, tuon en,.... jne.
"sinä saat vielä lapsia joskus"
Mistä sä sen tiedät ja voit luvata?
Kaikkivoipaisuusilluusion kuplassa on hyvä kelluskella.
- pilvi
Päädyin pitkän harkinnan jälkeen keskeyttämään ehkäisystä huolimatta alkaneen vahinkoraskauden rv 10 kaksi viikkoa sitten. Myös minua painostettiin äitini taholta, vaikka olen ihan eri ikäluokkaa (30 v. ja kolme lasta aiemmasta hankalasta liitosta). Ymmärrän kyllä syyt, miksi äiti ajoi asiaa hanakasti, mutta silti sanat olivat liian rumia ja ilkeitä, kun olisin kaivannut tukea vaikeassa paikassa. Myös isäehdokas, jonka kanssa eroa oltiin jo jonkin aikaa tehty, oli abortin kannalla, mutta hän sentään tajusi, että minun pitää saada tehdä päätökseni yksin.
Lopulta tärkein syy, minkä vuoksi ratkaisuuni päädyin oli lapsen ja isän paras. Mielestäni entisellä poikaystävälläni on oikeus tulla isäksi tilanteessa, jossa hän saa osallistua lapsensa elämään kunnolla alusta alkaen ja mahdollisuuden ehjään perheeseen. Kyse on kuitenkin ihmisestä, josta varmasti aikanaan tulee hyvä isä, vaikka meidän juttu ei kovasta yrityksestä huolimatta toiminut. Myös lapsella on oikeus syntyä toivottuna ehjään kotiin. Ehkä minulla itsellänikin on oikeus saada se neljäs lapsi rakastavassa ja tasa-arvoisessa parisuhteessa, jossa vauvaa odotetaan ja hoidetaan yhdessä.
Kaikesta järkeilystä ja alun helpotuksen tunteesta huolimatta suru on suuri, koska jouduin tällaisen ratkaisun tekemään ja sen kanssa loppuelämäni elämään. :´(- ja taas tehdään
väkivaltaisesta surmaamisesta lapsen "parasta"... hohhoijaa tätä tekopyhyyden sädekehän kiillotusta. Sekin lapsipolo ois voinu jatkaa elämäänsä onnellisena rakastavassa adoptioperheessä jos sun itsekkyytes ei ois liiskannu hänen koko ihmiselämäänsä.
"Ehkä minulla itsellänikin on oikeus saada se neljäs lapsi "
Onko sulla oikeus saada vielä lapsia? Oletko ansainnut aiempiakaan?
"koska jouduin tällaisen ratkaisun tekemään ja sen kanssa loppuelämäni elämään."
Jouduit?? Miksi sitten teit niin?!
- pilvi
No, ei varmaankaan auta mitä tahansa kirjoittaisin tai miten tahansa perustelisin asiaa, tietyt ihmiset tällä palstalla tuomitsevat raskauden keskeytyksen joka tapauksessa. Perustelen nyt kuitenkin vielä sen verran, että minulla siis on jo kolme lasta ja olen lasten yksinhuoltaja. Isä on mikä on, rakastaa kyllä omalla tavallaan lapsiaan ja nyky-yhteiskunnan mittareilla on oikein menestynytkin, mutta oma napa, tarpeet ja halut menee aina kaiken muun edelle. Raskauden aikana minulla oli kuitenkin niin äärettömän paha olo, että lasten oli pakko olla isällään, jota onneksi nuo muutamat viikot vanhempansa pystyivät auttamaan, sillä en pystynyt muuta kuin sängyssä makaamaan ja nukkumaan. Mahdollisesti sitä samaa olisi ollut luvassa vielä useita viikkoja. Minusta tuntui jo tuon lyhyen ajan, että jätän lapseni heitteille. Kyllä kuitenkin ennemmin katson, että kolmella elävällä lapsellani on oikeus äitiinsä sekä rakkauteen ja huolenpitoon, kuin pienellä solumöykyllä, jota oma isänsäkään ei olisi halunnut.
Adoptio on ehkä mahdollinen vaihtoehto tilanteessa, jossa lapsi on ensimmäinen ja raskaus ei vie odottavan äidin elämästä 9 kuukautta sängyn pohjalla. Vai miten sen oikeasti lapsillensa kertoisi, että vauva "varastaa" ensin äidin 9 kuukaudeksi ja lähtee sitten johonkin toiseen perheeseen?
Käytin jouduin sanaa sen vuoksi, että raskaus oli todellakin vahinko ja ehkäisyä käytettiin. Vaihtoehdot olivat toinen toistaan huonompia, ja niistä jouduin kuitenkin valitsemaan sen, minkä kanssa kuvittelen itse voivani parhaiten elää.- ja sen lasten
neljännen sisaruksen tappaminenko sitten vahvisti "rakkautta ja huolenpitoo" muita kohtaan... joopa joo. Kai kohta tulee tuttua hölinää jostain "voimaannuttavasta kokemuksesta"kin :D
Asiat vaan on usein järjestelykysymyksiä jos vaan tahtoa ja epäitsekkyyttä löytyy.
"Mahdollisesti sitä samaa olisi ollut luvassa vielä useita viikkoja."
Niin, sitähän sä et tiedä oisko ollukaan. Yhtä hyvin ne ois voinu olla ohi seuraavalla viikolla ja lapsi ois voinu pitää ehkä vuosikymmenten ihmiselämänsä.
Ketjusta on poistettu 56 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö
palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh741933Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.
"Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläkemaksuilleen moninkertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr971673- 1481240
- 59688
- 198662
Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos
Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol6646- 55571
Trumpille jälleen voitto
Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako191553- 46498
Haluan teidät molemmat elämääni
Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </337462