1.2 TSI 18,9 l/100 km

No opelilla voi ainakin kiihdytellä huoletta ilman, että tarvii miettiä seuraamuksia...skeida taas lohmii menovettä, kuin jenkkiauto konsanaan. V8 äänet kuitenkin puuttuu?

Jos 180 kmph-vauhtiin tarvitaan tehoa 60 kW, hyötysuhde on 0,25 ja polttoaineessa energiaa 10 kWh/litra, niin kulutusta on 13 litraa/100km. Miten moottorin pienuus vaikuttaa siis merkittävästi kulutukseen? Taitaakin kyse olla eri autojen ilmanvastuskertoimien ja poikkipinta-alojen eroista, eikä moottorin koosta ja pyörimisnopeudesta. Niinpä tehon tarpeet 180 kmph-nopeudessa ovat merkittävästi eri suuruisia ja siten kulutuksetkin.

Miten se taloudellisuus tähän liittyy, kyse oli juuri nopean ajon testistä. Ihmeteltiin vain sitä, että volkkarit on dieselpuolella kulutuksissa linjassaan muiden valmistajien kanssa, mutta kaikki VW-bensiinikoneet ovat loppasuita.

Ne kierrokset riippuu välityksistä, ei moottorin iskutilavuudesta.

Wattitunti. kirjoitti:

Jos 180 kmph-vauhtiin tarvitaan tehoa 60 kW, hyötysuhde on 0,25 ja polttoaineessa energiaa 10 kWh/litra, niin kulutusta on 13 litraa/100km. Miten moottorin pienuus vaikuttaa siis merkittävästi kulutukseen? Taitaakin kyse olla eri autojen ilmanvastuskertoimien ja poikkipinta-alojen eroista, eikä moottorin koosta ja pyörimisnopeudesta. Niinpä tehon tarpeet 180 kmph-nopeudessa ovat merkittävästi eri suuruisia ja siten kulutuksetkin.

Lue lisää

Pienen moottorin hyötysuhde laskee suurilla tehoilla koska suurilla kierroksilla diesel ei ehdi palaa niin hyvin.

Bensakoneen suuri heikkous on hyötysuhteen roima huononeminen osatehoilla. Eli hyötysuhde on parhaimmillaan silloin kun moottori käy maksimitehokäyrällä. Suurimmat nopeudet autosta saadaan juuri maksimiteholla. Uudet moottorit ovat myös osatehoilla selvästi parempia hyötysuhteeltaan verrattuna perinteisempiin isoihin moottoreihin. Pienet moottorit ovat selvästi kehityksessä edellä verrattuna isompiin moottoreihin. Vastaavan tekniikan isommat moottorit ovat vasta suunnittelupöydällä.

Vanhat kunnon amerikkalaiset kulutti normaaliajossa jo helposti 12 - 16 litraa satasella ja jo moottoritienopeuksilla kulutus lähenteli 20 litraa satasella. Ja kun kunnolla revitteli, niin 30 litraa satasella ei ollut kummonen temppu. Ja vauhti ei edes päätä huimannut varsinkin jos vertaa nykyisten pienten supermoottroreiden suorituskykyyn.

Suunta on joka tapauksessa ollut niin että mitä pienemmillä moottoreilla on saatu tehoja riittävästi 200km/h nopeuksiin, niin polttoaineen kulutus on pienentynyt.

V - 8 kirjoitti:

Bensakoneen suuri heikkous on hyötysuhteen roima huononeminen osatehoilla. Eli hyötysuhde on parhaimmillaan silloin kun moottori käy maksimitehokäyrällä. Suurimmat nopeudet autosta saadaan juuri maksimiteholla. Uudet moottorit ovat myös osatehoilla selvästi parempia hyötysuhteeltaan verrattuna perinteisempiin isoihin moottoreihin. Pienet moottorit ovat selvästi kehityksessä edellä verrattuna isompiin moottoreihin. Vastaavan tekniikan isommat moottorit ovat vasta suunnittelupöydällä.

Vanhat kunnon amerikkalaiset kulutti normaaliajossa jo helposti 12 - 16 litraa satasella ja jo moottoritienopeuksilla kulutus lähenteli 20 litraa satasella. Ja kun kunnolla revitteli, niin 30 litraa satasella ei ollut kummonen temppu. Ja vauhti ei edes päätä huimannut varsinkin jos vertaa nykyisten pienten supermoottroreiden suorituskykyyn.

Suunta on joka tapauksessa ollut niin että mitä pienemmillä moottoreilla on saatu tehoja riittävästi 200km/h nopeuksiin, niin polttoaineen kulutus on pienentynyt.

Lue lisää

Vuoden 1970 V8-koneinen El Camino avolava kulutti reippaassa kilpa-ajossa motarilla n. 20 l/100 km. Vauhtina oli yli 160-170 , koska tuon huippunopeuden omaavat jäivät taakse.
Mutta jos 1,2 koneelle pystyy loihtimaan saman kokoluokan kulutuksen, niin se on jo saksan insinööreiltä melkoinen suoritus. Paljonko mahtaa olla kierroksia ?

V - 8 kirjoitti:

Bensakoneen suuri heikkous on hyötysuhteen roima huononeminen osatehoilla. Eli hyötysuhde on parhaimmillaan silloin kun moottori käy maksimitehokäyrällä. Suurimmat nopeudet autosta saadaan juuri maksimiteholla. Uudet moottorit ovat myös osatehoilla selvästi parempia hyötysuhteeltaan verrattuna perinteisempiin isoihin moottoreihin. Pienet moottorit ovat selvästi kehityksessä edellä verrattuna isompiin moottoreihin. Vastaavan tekniikan isommat moottorit ovat vasta suunnittelupöydällä.

Vanhat kunnon amerikkalaiset kulutti normaaliajossa jo helposti 12 - 16 litraa satasella ja jo moottoritienopeuksilla kulutus lähenteli 20 litraa satasella. Ja kun kunnolla revitteli, niin 30 litraa satasella ei ollut kummonen temppu. Ja vauhti ei edes päätä huimannut varsinkin jos vertaa nykyisten pienten supermoottroreiden suorituskykyyn.

Suunta on joka tapauksessa ollut niin että mitä pienemmillä moottoreilla on saatu tehoja riittävästi 200km/h nopeuksiin, niin polttoaineen kulutus on pienentynyt.

Lue lisää

Kauniisti kirjoitettu mutta vähän pieleen.

"Eli hyötysuhde on parhaimmillaan silloin kun moottori käy maksimitehokäyrällä."

Tuo ei valitettavasti pidä paikkaansa. Jos tuo pitäisi paikkansa niin silloinhan kannattaisi valita aina vaihde, jolla moottorin kierrosnopeus saataisiin mahdollisimman suureksi.

Lähempänä totuutta ollaan jos sanottaisiin hyötysuhteen olevan parhaimmillaan maksimivääntökäyrällä, mutta sekään ei ole aivan absoluuttinen totuus.

Moottorin BSFC kuvaaja kertoo missä mennään. Noita löytyy googlen kuvahaulla paljonkin joten sieltä tutustumaan aiheeseen.

Tässä yksi malliksi:

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/60/Brake_specific_fuel_consumption.svg/290px-Brake_specific_fuel_consumption.svg.png

Tuon moottorin paras hyötysuhde saavutetaan kierroksilla 2200 rpm. JA, moottorin vääntömomentin ollessa noin 85% maksimista. Paineasteikko pystyakselilla kuvaa käytännössä moottorin antamaa vääntöä.

Miten tuota tilannetta lähimmäksi sitten päästään?

Pienet kierrokset ja, kaasu lähes lattiassa... Vaikea varmaan uskoa että taloudellisin tapa kiivetä mäki autolla, on se, että käytetään isoa vaihdetta ja painetaan kaasu melkein lattiaan. Mutta, voin kertoa, se toimii.

kjhycgcvujikuhiytvuy kirjoitti:

Kauniisti kirjoitettu mutta vähän pieleen.

"Eli hyötysuhde on parhaimmillaan silloin kun moottori käy maksimitehokäyrällä."

Tuo ei valitettavasti pidä paikkaansa. Jos tuo pitäisi paikkansa niin silloinhan kannattaisi valita aina vaihde, jolla moottorin kierrosnopeus saataisiin mahdollisimman suureksi.

Lähempänä totuutta ollaan jos sanottaisiin hyötysuhteen olevan parhaimmillaan maksimivääntökäyrällä, mutta sekään ei ole aivan absoluuttinen totuus.

Moottorin BSFC kuvaaja kertoo missä mennään. Noita löytyy googlen kuvahaulla paljonkin joten sieltä tutustumaan aiheeseen.

Tässä yksi malliksi:

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/60/Brake_specific_fuel_consumption.svg/290px-Brake_specific_fuel_consumption.svg.png

Tuon moottorin paras hyötysuhde saavutetaan kierroksilla 2200 rpm. JA, moottorin vääntömomentin ollessa noin 85% maksimista. Paineasteikko pystyakselilla kuvaa käytännössä moottorin antamaa vääntöä.

Miten tuota tilannetta lähimmäksi sitten päästään?

Pienet kierrokset ja, kaasu lähes lattiassa... Vaikea varmaan uskoa että taloudellisin tapa kiivetä mäki autolla, on se, että käytetään isoa vaihdetta ja painetaan kaasu melkein lattiaan. Mutta, voin kertoa, se toimii.

Lue lisää

Mulla olisi sellainen käsitys että maksimitehokäyrä kuvaa suurinta tehoa kierrosluvun funktiona, eikä moottorin maksimitehon kierroslukua. Ja se suurin hyötysuhde on nimenomaan maksimitehokäyrän tuntumassa tietyssä pisteessä ja ei välttämättä maksimimomentilla, vaikkakin aika lähellä sitä. Eli jos tarkkoja ollaan, niin maksimimomentin ja vastavan kirrosluvun maksimitehon tuntumassa.

Maksimitehokäyrällä käyminen siis tarkoittaa että moottori käy kierrosluvun vastaavalla maksimiteholla. Eli se ei tarkoita moottorin huipputehoa, vaikka se huipputehokin sijaitsee maksimitehokäyrällä.

Huipputeho kirjoitti:

Mulla olisi sellainen käsitys että maksimitehokäyrä kuvaa suurinta tehoa kierrosluvun funktiona, eikä moottorin maksimitehon kierroslukua. Ja se suurin hyötysuhde on nimenomaan maksimitehokäyrän tuntumassa tietyssä pisteessä ja ei välttämättä maksimimomentilla, vaikkakin aika lähellä sitä. Eli jos tarkkoja ollaan, niin maksimimomentin ja vastavan kirrosluvun maksimitehon tuntumassa.

Maksimitehokäyrällä käyminen siis tarkoittaa että moottori käy kierrosluvun vastaavalla maksimiteholla. Eli se ei tarkoita moottorin huipputehoa, vaikka se huipputehokin sijaitsee maksimitehokäyrällä.

Lue lisää

"Mulla olisi sellainen käsitys että maksimitehokäyrä kuvaa suurinta tehoa kierrosluvun funktiona, eikä moottorin maksimitehon kierroslukua."

Tuo on muuten vääntömomentin käyrä :) Teho * kierrosluku = vääntö.

"Ja se suurin hyötysuhde on nimenomaan maksimitehokäyrän tuntumassa tietyssä pisteessä ja ei välttämättä maksimimomentilla, vaikkakin aika lähellä sitä. "

Juu, hyvin usein noin, mutta ei aina. Kannattaa tutustua niihin BSFC kuvaajiin.

Taidamme kuitenkin puhua samasta asiasta, vaikkemme ihan samoja termejä käytäkään.

sdjfbksdfbksfjsdf kirjoitti:

"Mulla olisi sellainen käsitys että maksimitehokäyrä kuvaa suurinta tehoa kierrosluvun funktiona, eikä moottorin maksimitehon kierroslukua."

Tuo on muuten vääntömomentin käyrä :) Teho * kierrosluku = vääntö.

"Ja se suurin hyötysuhde on nimenomaan maksimitehokäyrän tuntumassa tietyssä pisteessä ja ei välttämättä maksimimomentilla, vaikkakin aika lähellä sitä. "

Juu, hyvin usein noin, mutta ei aina. Kannattaa tutustua niihin BSFC kuvaajiin.

Taidamme kuitenkin puhua samasta asiasta, vaikkemme ihan samoja termejä käytäkään.

Lue lisää

Tietty että maksimimomentilla saadaan kierroslukua vastaava maksimiteho. Mutta sun kaavas on vähän pielessä.

Kierroslukua vastaava maksimiteho saadaan yleisen pyörivän tehon kaavalla.

Pmax = Mmax * 2 * PII * n [ n ] = 1/s

Edellisestä seuraa

Mmax = Pmax / ( 2 * PII * n )

Vanhaan hyvään aikaan moottorin teho laskettiin "testipenkin" antaman momenttiarvon ja kierrosluvun avulla. Nykyisin näytöstä saa niin paljon informaatiota, että väkisin menee sekaisin. No onneksi sentään teho, momentti ja kierrosluku ovat aika selviä suureita.

V - 8 kirjoitti:

Bensakoneen suuri heikkous on hyötysuhteen roima huononeminen osatehoilla. Eli hyötysuhde on parhaimmillaan silloin kun moottori käy maksimitehokäyrällä. Suurimmat nopeudet autosta saadaan juuri maksimiteholla. Uudet moottorit ovat myös osatehoilla selvästi parempia hyötysuhteeltaan verrattuna perinteisempiin isoihin moottoreihin. Pienet moottorit ovat selvästi kehityksessä edellä verrattuna isompiin moottoreihin. Vastaavan tekniikan isommat moottorit ovat vasta suunnittelupöydällä.

Vanhat kunnon amerikkalaiset kulutti normaaliajossa jo helposti 12 - 16 litraa satasella ja jo moottoritienopeuksilla kulutus lähenteli 20 litraa satasella. Ja kun kunnolla revitteli, niin 30 litraa satasella ei ollut kummonen temppu. Ja vauhti ei edes päätä huimannut varsinkin jos vertaa nykyisten pienten supermoottroreiden suorituskykyyn.

Suunta on joka tapauksessa ollut niin että mitä pienemmillä moottoreilla on saatu tehoja riittävästi 200km/h nopeuksiin, niin polttoaineen kulutus on pienentynyt.

Lue lisää

No eipäs nyt jauheta paskaa!
Itse ajelin 1985-1994 ajan jenkkiautolla, jonka moottori oli aluksi 5,7l ja myöhemmin sen stroukkasin 6,3 litraiseksi. Alkuperäisen koneen tehoksi ilmoitettiin 300hv ja muutoksen jälkeen sitä oli selvästi enemmän.
Pidin koko omistukseni ajan tankkaus.ja kilometrimäärät muistissa ja laskin joka tankkauksella kulutuksen.
Koko ajan (lähes 10v) keskikulutus oli n. 14l/100km.
Pienin kulutus (n, 2000 km:n norjan reissu) kulutus oli 10.6l/100km matkavauhtina pääasiassa 100km/h.
Auto oli siis ympärivuotisena käyttöautona.
Ja mitä auton vauhtiin ja suorituskykyyn tulee, niin aika harva pieni "supermoottori" (mitä lie tarkoittaakaan) pystyy samaan.
Varttimaili 13,9s (mitattu, ei arvioitu eikä simuloitu) ja huippunopeus pitkästi yli 200km/h (katsottu kierroslukumittarista, kun nopeusmittari ylti vain 200km/h).
Matkamittarin virhe oli huomioitu kulutusmittauksissa.

Tällä hetkellä itselläni käyttöautona on Audi A6 4,2 V8 ja keskikulutusmittari näyttää tällä hetkellä 14,7l/100km. Audi ja tuo aikaisempi amerikkalainen painaa suunnilleen saman verran, paitsi että audi on jonkin verran hitaampi.
Nelivetoisuus varmasti lisää audin kulutusta, mutta ei tuo tekniikka ilmeisesti kovin paljon ole pystynyt kulutusta pienentämään.

kjhycgcvujikuhiytvuy kirjoitti:

Kauniisti kirjoitettu mutta vähän pieleen.

"Eli hyötysuhde on parhaimmillaan silloin kun moottori käy maksimitehokäyrällä."

Tuo ei valitettavasti pidä paikkaansa. Jos tuo pitäisi paikkansa niin silloinhan kannattaisi valita aina vaihde, jolla moottorin kierrosnopeus saataisiin mahdollisimman suureksi.

Lähempänä totuutta ollaan jos sanottaisiin hyötysuhteen olevan parhaimmillaan maksimivääntökäyrällä, mutta sekään ei ole aivan absoluuttinen totuus.

Moottorin BSFC kuvaaja kertoo missä mennään. Noita löytyy googlen kuvahaulla paljonkin joten sieltä tutustumaan aiheeseen.

Tässä yksi malliksi:

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/60/Brake_specific_fuel_consumption.svg/290px-Brake_specific_fuel_consumption.svg.png

Tuon moottorin paras hyötysuhde saavutetaan kierroksilla 2200 rpm. JA, moottorin vääntömomentin ollessa noin 85% maksimista. Paineasteikko pystyakselilla kuvaa käytännössä moottorin antamaa vääntöä.

Miten tuota tilannetta lähimmäksi sitten päästään?

Pienet kierrokset ja, kaasu lähes lattiassa... Vaikea varmaan uskoa että taloudellisin tapa kiivetä mäki autolla, on se, että käytetään isoa vaihdetta ja painetaan kaasu melkein lattiaan. Mutta, voin kertoa, se toimii.

Lue lisää

Maksimitehokäyrällä ei tarkoita saamaa kuin maksimiteholla!

V - 8 kirjoitti:

Bensakoneen suuri heikkous on hyötysuhteen roima huononeminen osatehoilla. Eli hyötysuhde on parhaimmillaan silloin kun moottori käy maksimitehokäyrällä. Suurimmat nopeudet autosta saadaan juuri maksimiteholla. Uudet moottorit ovat myös osatehoilla selvästi parempia hyötysuhteeltaan verrattuna perinteisempiin isoihin moottoreihin. Pienet moottorit ovat selvästi kehityksessä edellä verrattuna isompiin moottoreihin. Vastaavan tekniikan isommat moottorit ovat vasta suunnittelupöydällä.

Vanhat kunnon amerikkalaiset kulutti normaaliajossa jo helposti 12 - 16 litraa satasella ja jo moottoritienopeuksilla kulutus lähenteli 20 litraa satasella. Ja kun kunnolla revitteli, niin 30 litraa satasella ei ollut kummonen temppu. Ja vauhti ei edes päätä huimannut varsinkin jos vertaa nykyisten pienten supermoottroreiden suorituskykyyn.

Suunta on joka tapauksessa ollut niin että mitä pienemmillä moottoreilla on saatu tehoja riittävästi 200km/h nopeuksiin, niin polttoaineen kulutus on pienentynyt.

Lue lisää

Ei ne jenkitkään tolkuttomia kuluttaneet, jos osasi vähän niitä kaasuttimia säätää. Ajelin muutamia vuosia 225 cid Dodgella, missä oli siis 3,7 litrainen suora kuutonen ja kyllä sillä pääsi ajossa 10,5 kulutukseen vaikka olikin automaatti.
Eipä siinä sitten ohiteltukaan vaan soluttiin rauhallisesti muun liikenteen mukana paitsi motarilla missä voi hiljakseen lipua hitaampien ohi.
KYllä me SU-kaasareissakin säädettiin niitä neuloja vastoin valmistajan ohjeita ja saatiin volvot ja saabit kulkemaan laihalla seoksella, mutta kylminä vuodenaikoina tuli sitten kynsille, kun joutui pitämään ryyppyä tavallista pitempään päällä. KIkkailulla sai vanhat 60-luvun autotkin kulkemaan sekalaisen ajon 7:llä litralla.
JOten ei nämä nykyajan autot nyt niin edistyksellisiä ole vaikka mainostaja ja valmistaja niin rummuttaakin.

Opel Vectra 2.5 ja Vectra 1.6, sadan 140 km/h mittarissa ja neljä aikuista kyydissä matkana Lohja-Espoo. Kulutus V6 moottorilla noin 2l vähemmän kun ei tarvinnut ajaa jatkuvasti kaasu pohjassa.

Aika lähelle kirjoitti:

Opel Vectra 2.5 ja Vectra 1.6, sadan 140 km/h mittarissa ja neljä aikuista kyydissä matkana Lohja-Espoo. Kulutus V6 moottorilla noin 2l vähemmän kun ei tarvinnut ajaa jatkuvasti kaasu pohjassa.

Lue lisää

Joo, samaisessa AB:n testissä 3,0 bensakoneetkin alittivat tsi-kulustuslukeman, nimittäin BMW 740i selvisi 16,5 ja 523i touring 16,7 lukemilla eli molemmat 3-litraiset menivät Sharanin ja Roomsterin kulutusten alle.
http://www.autobild.de/artikel/diesel-gegen-benziner-verbrauchstest-1539244.html

Aika lähelle kirjoitti:

Opel Vectra 2.5 ja Vectra 1.6, sadan 140 km/h mittarissa ja neljä aikuista kyydissä matkana Lohja-Espoo. Kulutus V6 moottorilla noin 2l vähemmän kun ei tarvinnut ajaa jatkuvasti kaasu pohjassa.

Lue lisää

Tarinasi saattaa olla totta vain siltä osin, että jollakin reissulla kulutus on ollut 2 litraa isompi kuin jollakin toisella. Jos tuuliolosuhteet, ulkolämpötila, todellinen nopeus, kuorma jne. olisivat oikeasti olleet samoja, olisi V6 kuluttanut enemmän. Kulunut polttoainemääräkin olisi mitattava ihan oikeasti, eikä pitäisi uskoa satujuttuja näyttävään "ajotietokoneeseen", kuten kertomuksessasi. Kerrotut esson paarin tarinat perustuvat vain mututuntumiin ja luuloihin.

Mut toisaalta olet varmaan siinä ensimmäisenä mollaamassa, että taas on edessä 80-nönnöttäjiä...?

Eihän se ressukka edes kulje niin kovaa, supörp pörp.. pörp... pörp

Eikö vw-hemmo jaksanut lukea aloitusta loppuun asti. Siellähän nimenomaan kysyttiin miten tilanne on suomalaisissa motarinopeuksissa kunnolla kuormattuna. Kyllä labran hissuttelurullilla päästään lukemiin, mitä ei voi oikeassa elämässä mitenkään saavuttaa. Mutta näillä fiktioarvoilla höystetyillä mainoksilla autoja kuitenkin pyritään hanakasti myymään asiakkaille.
Lisään vielä löylyä keskustelun pohjaksi.
Moottorilehti 7-8/2011 ajeli 1,2 TSI Tourania. Tehtaan ilmoittama mukamaskulutus , siis nimenomaan se yhdistetty oli 6,4, mutta maantiellä kuormattuna kuitenkin 8-9 litraa satasella. Eli taas sitä samaa VW-kusetusta.

vaparit kunniaan kirjoitti:

Eikö vw-hemmo jaksanut lukea aloitusta loppuun asti. Siellähän nimenomaan kysyttiin miten tilanne on suomalaisissa motarinopeuksissa kunnolla kuormattuna. Kyllä labran hissuttelurullilla päästään lukemiin, mitä ei voi oikeassa elämässä mitenkään saavuttaa. Mutta näillä fiktioarvoilla höystetyillä mainoksilla autoja kuitenkin pyritään hanakasti myymään asiakkaille.
Lisään vielä löylyä keskustelun pohjaksi.
Moottorilehti 7-8/2011 ajeli 1,2 TSI Tourania. Tehtaan ilmoittama mukamaskulutus , siis nimenomaan se yhdistetty oli 6,4, mutta maantiellä kuormattuna kuitenkin 8-9 litraa satasella. Eli taas sitä samaa VW-kusetusta.

Lue lisää

1,2 TSI:stä, mutta oma Golf Variant 1,4 TSI (90kW) DSG vei satasen keskinopeudella kesäkelillä 5,8 litraa satasella. Ei mitenkään paha lukema mielestäni.

En tiedä kirjoitti:

1,2 TSI:stä, mutta oma Golf Variant 1,4 TSI (90kW) DSG vei satasen keskinopeudella kesäkelillä 5,8 litraa satasella. Ei mitenkään paha lukema mielestäni.

Satasen keskinopeus maantiellä edellyttää 120 matkavauhtia, sillä tiellä on aina joitakin hidasteita. Nykyteillä onnistuu vain motareilla ja pääteillä ehkä kesäöinä.
JOskus vedettiin lapinreissuja tuota tahtia ja masa 626 kaasariversiokin vei sellaisella ajotavalla 7,2 . Carinalla olisi päässyt vielä puoli litraa vähemmällä.

kilpikselle kirjoitti:

Satasen keskinopeus maantiellä edellyttää 120 matkavauhtia, sillä tiellä on aina joitakin hidasteita. Nykyteillä onnistuu vain motareilla ja pääteillä ehkä kesäöinä.
JOskus vedettiin lapinreissuja tuota tahtia ja masa 626 kaasariversiokin vei sellaisella ajotavalla 7,2 . Carinalla olisi päässyt vielä puoli litraa vähemmällä.

Lue lisää

Lahdesta Espooseen ajoi, ja nollasin ajotietokoneen (ml. keskinopeusmittari) lähtiessä. Eli motarilla todellakin ajoi yli 100 km/h, ja matkan keskinopeus oli 100 km/h. Syynä alhaiseen kulutukseen on turbokoneen vääntö, eli kierrokset ovat melko alhaalla vielä moottoritienopeuksissakin.

kilpikselle kirjoitti:

Satasen keskinopeus maantiellä edellyttää 120 matkavauhtia, sillä tiellä on aina joitakin hidasteita. Nykyteillä onnistuu vain motareilla ja pääteillä ehkä kesäöinä.
JOskus vedettiin lapinreissuja tuota tahtia ja masa 626 kaasariversiokin vei sellaisella ajotavalla 7,2 . Carinalla olisi päässyt vielä puoli litraa vähemmällä.

Lue lisää

Keskinopeus 100 km/h esimerkiksi Helsinki - Kajaani -välillä edellyttää koko ajan 20 km/h rajoitukseen mittarissa, tämä siitä huolimatta että 120 km/h aluetta on matkalla enemmän kuin 80 km/h aluetta (loput siis käytännössä 100 km/h).

Jos pelkän maantien osuuden olisi laskenut, niin varmaan tasainen 120 km/h olisi riittänyt. Nyt tarvittiin siis lisäksi 140 km/h nopeutta noin 130 kilometrin matkalle.

Kulutus muuten 1.9 TDI:llä tuollaisella reissulla ja tuolla keskinopeudella noin 5,5 l/100. Suhteellisen lastattuna, joskin takapenkkiläiset painavat yhteensä jotain 50 kiloa...

Jokunen vuosi sitten F1 autot kuluttivat noin 60 litraa / 100 km. Nykyään vähemmän, ehkä noin 50 litraa?

En tiedä kirjoitti:

1,2 TSI:stä, mutta oma Golf Variant 1,4 TSI (90kW) DSG vei satasen keskinopeudella kesäkelillä 5,8 litraa satasella. Ei mitenkään paha lukema mielestäni.

Samoihin lukemiin aikanaan 87 corollalla ajelin.Kovaa on VW kehitys.

peitsi42 kirjoitti:

Jokunen vuosi sitten F1 autot kuluttivat noin 60 litraa / 100 km. Nykyään vähemmän, ehkä noin 50 litraa?

Sehän on 1,2-litraiselle koneelle jo kova saavutus pystyä tuuppaamaan melkein 20 litraa läpi suunnilleen puolessa tunnissa. ;-)

Edelleen olen sitä mieltä, että tuon kokoisella koneella ei millään autolla ole järkevää edes yrittää tuollaisia nopeuksia. Niihin on sopivampia autoja ja moottoreita pilvin pimein.

Tuo oli fifth gear-ohjelmassa, löytyy youtubesta. Tosin siinäkin oli eri arvot toimittajan puhumana kuin lehtiin julkaistussa versiossa.

Kun keskustelu nyt pullahti dieselpuolelle, niin voin julkaista, että alkuperäistä testiä tehtiin myös lukuisilla dieselautoilla. Ja tuloksiakin tuli 180 vauhdilla.
Roomster 1,6 tdi (EU-kul. 4,7) kulutti 10,7 ja Meriva 10,4 , mutta mersun E 200 cdi alle noiden eli vain 9,6 . Eikös E-mersu ole kuitenkin melkoisen kookas auto.
Passat 2,0 tdi vei 11,4 ja isot bemarit (3.0 td) 525= 12,1 ja 740= 13.0
Eli dieseleiden kulutukset on jotenkin linjassa, mutta volkkarin bensakoneet suorastaan rohmuavat polttonestettä kovemmissa nopeuksissa.

411 E kirjoitti:

Kun keskustelu nyt pullahti dieselpuolelle, niin voin julkaista, että alkuperäistä testiä tehtiin myös lukuisilla dieselautoilla. Ja tuloksiakin tuli 180 vauhdilla.
Roomster 1,6 tdi (EU-kul. 4,7) kulutti 10,7 ja Meriva 10,4 , mutta mersun E 200 cdi alle noiden eli vain 9,6 . Eikös E-mersu ole kuitenkin melkoisen kookas auto.
Passat 2,0 tdi vei 11,4 ja isot bemarit (3.0 td) 525= 12,1 ja 740= 13.0
Eli dieseleiden kulutukset on jotenkin linjassa, mutta volkkarin bensakoneet suorastaan rohmuavat polttonestettä kovemmissa nopeuksissa.

Lue lisää

Tuossa 180 km/h suurin kulutukseen vaikuttava tekijä on ilmanvastua, Tuon uuden E mersun ilmanvastua on luokkaa 0,27 ja roomsterin jotain 0,35. Edes auton massa ei juuri ole vaikutusta kun ajetaan tasanopeutta.

irtyiutihjtkihjgk kirjoitti:

Tuossa 180 km/h suurin kulutukseen vaikuttava tekijä on ilmanvastua, Tuon uuden E mersun ilmanvastua on luokkaa 0,27 ja roomsterin jotain 0,35. Edes auton massa ei juuri ole vaikutusta kun ajetaan tasanopeutta.

Lue lisää

Eikös passatissa ole myös alhainen ilmanvastus, mutta silti kulutti miltei 2 litraa enemmän ( 11,4-9,6) kuin iso ja leveä mersu, missä on melkoinen tuulipinta.

aerodynamic kirjoitti:

Eikös passatissa ole myös alhainen ilmanvastus, mutta silti kulutti miltei 2 litraa enemmän ( 11,4-9,6) kuin iso ja leveä mersu, missä on melkoinen tuulipinta.

Ja bensakoneilla ero on vielä rajumpi mersun eduksi. E 200 cgi syö 13,5 ja Passat 1,8 TSI 15,6 eli eroa yli 2 litraa vaikka mersu on isompi auto.

Illalla oli sen verran kylmä, että osa käytetystä polttoaineesta on mennyt sisätilan lämmittämiseen lisälämmittimellä. Se aine kulkee ajotietokoneen ohi mutta näkyy toki tankatessa. Samasta tankista se lämmitinkin hörppii.

Ajotottumuksissa on kyllä tarkistamisen varaa, jos tuollaisiin lukemiin pääset. Laitapa näyttöön hetkellinen kulutus ja seuraa ihan vähän kaasujalan asentoa.

aika raakaa kirjoitti:

Illalla oli sen verran kylmä, että osa käytetystä polttoaineesta on mennyt sisätilan lämmittämiseen lisälämmittimellä. Se aine kulkee ajotietokoneen ohi mutta näkyy toki tankatessa. Samasta tankista se lämmitinkin hörppii.

Ajotottumuksissa on kyllä tarkistamisen varaa, jos tuollaisiin lukemiin pääset. Laitapa näyttöön hetkellinen kulutus ja seuraa ihan vähän kaasujalan asentoa.

Lue lisää

Eikö se TSI lämpiä edes nollakelissä maantieajossa ilman poppakonsteja. Jos nyt skodan kulutus olisi jotain 6,5, niin jäisi vielä lämmittimelle 4 litraa tunnissa mikä ei voi mitenkään olla todellista, sillä nehän käy alle litralla.
Mun 2.2i vapari automaattikaan ei yllä noihin hurjiin tsi-lukemiin kuin talvella kaupungissa.

5S-FE' kirjoitti:

Eikö se TSI lämpiä edes nollakelissä maantieajossa ilman poppakonsteja. Jos nyt skodan kulutus olisi jotain 6,5, niin jäisi vielä lämmittimelle 4 litraa tunnissa mikä ei voi mitenkään olla todellista, sillä nehän käy alle litralla.
Mun 2.2i vapari automaattikaan ei yllä noihin hurjiin tsi-lukemiin kuin talvella kaupungissa.

Lue lisää

Tästähän tässä juuri on kyse. Isommalla moottorilla pääsee helpommin isompiin nopeuksiin ja se ei kuormitu niin äärirajoilleen. Mikä sun 2.2i:n ilmoitettu huippunopeus on? Skoda Roomsterin tehokkaimmalla 1.2 TSI-koneella on 184. Jos tehdas lupaa sen, on ihan ihme että se todella kulkee matkaa sataakahdeksaakymppiä. Hyvä suoritus, oli kulutus mitä tahansa...

ounou ou kirjoitti:

Tästähän tässä juuri on kyse. Isommalla moottorilla pääsee helpommin isompiin nopeuksiin ja se ei kuormitu niin äärirajoilleen. Mikä sun 2.2i:n ilmoitettu huippunopeus on? Skoda Roomsterin tehokkaimmalla 1.2 TSI-koneella on 184. Jos tehdas lupaa sen, on ihan ihme että se todella kulkee matkaa sataakahdeksaakymppiä. Hyvä suoritus, oli kulutus mitä tahansa...

Lue lisää

Joo, tommonen laiska 2,2i kulkee manuna 200 ja aut. 190.
Tossa Prius / BMW M3 laskelmassa oli paperilla eri arvot kuin ohjelmassa kuultuna joten Prius kulutti täysillä ajettaessa radalla n. 15 tai 16 /100 km ja bemari noin 14 tai 15 /100. laskin arvot karkeasti ilman monia desimaaleja.
Kyllä tuotakin tulosta vasten TSI kulutti tuhottomasti, kun muut pääsi miltei merivan arvoihin. Audi Q5 2,0 tfsi muuten veti 17,7 l/100 km eli selvästi yli muiden autojen keskiarvon.

5S-FE' kirjoitti:

Joo, tommonen laiska 2,2i kulkee manuna 200 ja aut. 190.
Tossa Prius / BMW M3 laskelmassa oli paperilla eri arvot kuin ohjelmassa kuultuna joten Prius kulutti täysillä ajettaessa radalla n. 15 tai 16 /100 km ja bemari noin 14 tai 15 /100. laskin arvot karkeasti ilman monia desimaaleja.
Kyllä tuotakin tulosta vasten TSI kulutti tuhottomasti, kun muut pääsi miltei merivan arvoihin. Audi Q5 2,0 tfsi muuten veti 17,7 l/100 km eli selvästi yli muiden autojen keskiarvon.

Lue lisää

Sanottakoon vielä, että tämä 2.2i- vaparin vääntöhuiput osuu 4200 rpm:n kohdalle, mikä vastaa nopeutta 170 joten tuo 180 menee tarvittaessa vielä helposti.

Tankkauksen jälkeen päivittäin paikallispyöritystä viikko Nykäskylässä ja eilen paluu taas Heinolan kautta. Samoin kuskin vaihto taas Heinolan ABC:lla. Ja edelleen samoin kesänopeuksilla tultiin. Paikallisajossa ei ollut kaikki tavarat kyydissä mutta paluumatkalla oli tasan sama lasti. Lopputankkaus ja lasku. 9,7 satasella tuli kulutukseksi. Johtopäätökset. 1 Ajoa oli jälkimmäisessä tankkauksessa vähän enempi kaupungissa mutta kulutus silti vajaat 10% pienempi. Tankki ei sitten ollut täynnä ennen ekaa tankkausta vaikka mittarin mukaan oli. Vuokra-auto, muuta en keksi. 2 Aika fakiiri pitää olla jos ilmotettuihin yhdistettyihihn kulutuksiin aikoo päästä. Näillä kuskeilla se ei ainakaan onnistu. Ja autona siis kohtuu tuore Skoda Octavia Combi 1,2 TSI Elegance DSG.

Skoda 1,2TSI JKL-HKI kirjoitti:

Tankkauksen jälkeen päivittäin paikallispyöritystä viikko Nykäskylässä ja eilen paluu taas Heinolan kautta. Samoin kuskin vaihto taas Heinolan ABC:lla. Ja edelleen samoin kesänopeuksilla tultiin. Paikallisajossa ei ollut kaikki tavarat kyydissä mutta paluumatkalla oli tasan sama lasti. Lopputankkaus ja lasku. 9,7 satasella tuli kulutukseksi. Johtopäätökset. 1 Ajoa oli jälkimmäisessä tankkauksessa vähän enempi kaupungissa mutta kulutus silti vajaat 10% pienempi. Tankki ei sitten ollut täynnä ennen ekaa tankkausta vaikka mittarin mukaan oli. Vuokra-auto, muuta en keksi. 2 Aika fakiiri pitää olla jos ilmotettuihin yhdistettyihihn kulutuksiin aikoo päästä. Näillä kuskeilla se ei ainakaan onnistu. Ja autona siis kohtuu tuore Skoda Octavia Combi 1,2 TSI Elegance DSG.

Lue lisää

> Näillä kuskeilla se ei ainakaan onnistu.

Juurikin oikein päätelty. Auto kyllä pystyy testattuihin lukuihin kun vain kuski osaa sitä käsitellä.

Ette tulleet sitten kokeilleeksi, mitä se vie jos ajaa koko matkan 180 km/h

ja..? kirjoitti:

> Näillä kuskeilla se ei ainakaan onnistu.

Juurikin oikein päätelty. Auto kyllä pystyy testattuihin lukuihin kun vain kuski osaa sitä käsitellä.

Ette tulleet sitten kokeilleeksi, mitä se vie jos ajaa koko matkan 180 km/h

Lue lisää

Jos katselee vaikka tm:stä tasaisen nopeuden taulukosta, niin havaitsee, että kympin nopeuden lisäys aiheuttaa paikallisteillä muutaman desin lisäyksen kulutukseen, mutta kun liikutaan alueella 110-120-130 niin lisäys onkin jo 1,0 tai jopa 1,2 l/ 10 km/h lisää vauhtia. Niinpä tulee 120-180 nopeuden muutoksesta lisää kulutusta 7-8 litraa. Eroa tehostaa vielä se, että pienellä koneella on selvästi tiheämpi välitys kuin isoilla ja mateluvauhtia korkeammilla kierroksilla alkaa koneessa tapahtua jo melkoinen ahtaminenkin.
Niinpä edullisista pikkumyllyistä tuleekin syöppöjä kun taas isot myllyt pyörivät rauhallisilla kierroksilla kovissakin nopeuksissa, vaikka niissä ei olekaan vielä mitään aavikkoperää. Vaikkei meillä ehkä ole niin merkitystä isojen nopeuksien kulutuksella, niin saksassa se on jokapäiväistä mannaa.

411 E kirjoitti:

Jos katselee vaikka tm:stä tasaisen nopeuden taulukosta, niin havaitsee, että kympin nopeuden lisäys aiheuttaa paikallisteillä muutaman desin lisäyksen kulutukseen, mutta kun liikutaan alueella 110-120-130 niin lisäys onkin jo 1,0 tai jopa 1,2 l/ 10 km/h lisää vauhtia. Niinpä tulee 120-180 nopeuden muutoksesta lisää kulutusta 7-8 litraa. Eroa tehostaa vielä se, että pienellä koneella on selvästi tiheämpi välitys kuin isoilla ja mateluvauhtia korkeammilla kierroksilla alkaa koneessa tapahtua jo melkoinen ahtaminenkin.
Niinpä edullisista pikkumyllyistä tuleekin syöppöjä kun taas isot myllyt pyörivät rauhallisilla kierroksilla kovissakin nopeuksissa, vaikka niissä ei olekaan vielä mitään aavikkoperää. Vaikkei meillä ehkä ole niin merkitystä isojen nopeuksien kulutuksella, niin saksassa se on jokapäiväistä mannaa.

Lue lisää

Ei ne siellä Saksassakaan kuvittele, että jatkuvasti kahtasataa ajava ostaa 1,2-litraisen.

Kunhan vain varsin testailevat ja näyttävät, että meidän lehdellä/tehtaalla on varaa. Juuri tuolla Liikenne-palstalla pyörii kiivas keskustelu siitä, kun saksalainen autolehti julkaisi jutun jossa Ford Focus vedettiin betoniseinään 190 km/h. Sehän hajosi!

ja..? kirjoitti:

Ei ne siellä Saksassakaan kuvittele, että jatkuvasti kahtasataa ajava ostaa 1,2-litraisen.

Kunhan vain varsin testailevat ja näyttävät, että meidän lehdellä/tehtaalla on varaa. Juuri tuolla Liikenne-palstalla pyörii kiivas keskustelu siitä, kun saksalainen autolehti julkaisi jutun jossa Ford Focus vedettiin betoniseinään 190 km/h. Sehän hajosi!

Lue lisää

Kyllä ne siellä pienilläkin ajavat kovaa jos perheessä sattuu sellainen olemaan vaikka kakkosautona. Saksasa kun ajelin perheen kanssa maltillista 130-140 motarilla, niin smartit ja fiestat ja corsat vaan pörhälteli ohitse. Eli ajaa ne pienilläkin lujaa.
Mutta eihän tämä pikkukonevolkkari kahtasataa edes kulje. Se on samanlaista tehtaan antamaa utopiaa kuin ne kulutuslukemat.

ja..? kirjoitti:

> Näillä kuskeilla se ei ainakaan onnistu.

Juurikin oikein päätelty. Auto kyllä pystyy testattuihin lukuihin kun vain kuski osaa sitä käsitellä.

Ette tulleet sitten kokeilleeksi, mitä se vie jos ajaa koko matkan 180 km/h

Lue lisää

Siellähän se sanoo aikaisemmin että "Oma 203hv menee saman reitin samalla ajolla ja samalla kuormalla pienemmällä." Kyllä kyse on siitä että jos autossa on ompelukoneen moottori, lastia enemmän kuin kuski ja vauhti ylittää satasen niin luvatuista yhdistetyistä on turha haaveilla.

koska..! kirjoitti:

Siellähän se sanoo aikaisemmin että "Oma 203hv menee saman reitin samalla ajolla ja samalla kuormalla pienemmällä." Kyllä kyse on siitä että jos autossa on ompelukoneen moottori, lastia enemmän kuin kuski ja vauhti ylittää satasen niin luvatuista yhdistetyistä on turha haaveilla.

Lue lisää

PItää toki erotella nuo reippaan ajon kulutukset ja lähes kaupunkinopeuksilla saavutetut EU-yhdistelmäarvot.
Ihmettely kohdistui oikeastaan siihen, että pienikoneisten autojen kulutus nousee uskomattoman jyrkästi heti kun ajetaan kunnon matkanopeuksia tai lastataan autoa sellaisella kuormalla, millä ihan tavalliset perheet kulkevat.
JOs ruuhkassa hissutellaan työmaalle ja takaisin, niin voidaan jopa päästä lähelle eu-arvoja. Ei ole vaikea saavutettava, sillä jo vanha -80-luvun pikkukoneinen Suzuki Alto kulki 4 l/100 km.

1600 TL kirjoitti:

PItää toki erotella nuo reippaan ajon kulutukset ja lähes kaupunkinopeuksilla saavutetut EU-yhdistelmäarvot.
Ihmettely kohdistui oikeastaan siihen, että pienikoneisten autojen kulutus nousee uskomattoman jyrkästi heti kun ajetaan kunnon matkanopeuksia tai lastataan autoa sellaisella kuormalla, millä ihan tavalliset perheet kulkevat.
JOs ruuhkassa hissutellaan työmaalle ja takaisin, niin voidaan jopa päästä lähelle eu-arvoja. Ei ole vaikea saavutettava, sillä jo vanha -80-luvun pikkukoneinen Suzuki Alto kulki 4 l/100 km.

Lue lisää

Youtubessa oli yksityisen "fuel consumption test", missä autona MB c 200 (w203) , millä ajettiin sama 900 km:n lenkki cruisella. Alkuperäisteho oli 122 hv, millä kulutus 6,5 , lastutettuna 155 hv= 6,0 ja toinen lastu 182 hv= 5,6 eli tehojen noustessa kone pääsee helpommalla ja kulutus laskee jonkin verran.
Kertoja väitti, että tuo MB kulkee 85-90 vauhtia kulutuksella 3,9 l/100 km.
Hän tosin väitti, että käytetty motarinopeus olisi testissä ollut 170 km/h ??
Onko uskottavaa.

No ei varmasti vielä 1,4 TSI kone moottoritienopeuksissa (125-130 km/h) 9-10 litraa satasella, tai sitten on jossain vikaa. Itsellä Golf tuolla koneella ja kulutus on noissa nopeuksissa seitsemän ja kahdeksan litran välillä. Jos tiputtaa nopeutta 120 km/h mittarinopeuteen (eli vähän yli 110 km/h oikeaa nopeutta), niin kulutus tippuu välittömästi litran. Ja vastaavasti talvinopeuksilla jos ajaa 110 km/h mittarinopeutta, niin kulutus on joko vähän yli tai alle kuuden litran.

Toki dieselillä pääsisi paljon vähemmällä, mutta se nyt ei liene kenellekään mikään uutinen, että bensakoneet kuluttavat enemmän menovettä kuin dieselit.

Täh?! kirjoitti:

No ei varmasti vielä 1,4 TSI kone moottoritienopeuksissa (125-130 km/h) 9-10 litraa satasella, tai sitten on jossain vikaa. Itsellä Golf tuolla koneella ja kulutus on noissa nopeuksissa seitsemän ja kahdeksan litran välillä. Jos tiputtaa nopeutta 120 km/h mittarinopeuteen (eli vähän yli 110 km/h oikeaa nopeutta), niin kulutus tippuu välittömästi litran. Ja vastaavasti talvinopeuksilla jos ajaa 110 km/h mittarinopeutta, niin kulutus on joko vähän yli tai alle kuuden litran.

Toki dieselillä pääsisi paljon vähemmällä, mutta se nyt ei liene kenellekään mikään uutinen, että bensakoneet kuluttavat enemmän menovettä kuin dieselit.

Lue lisää

AB:n kestotestissä Golf 1,4 tsi kuitenkin hörppi 9,3 l/100 km. Kun tuo on 100.000 km:n keskiarvo, niin paljonko mahtoi olla auton huippukulutukset ?

Joo, ja venäläisten Kraz kuluttaa 100 l/ 100 km, sen kaikki armeijan käyneet tietää.
Kyllä raivokkaasti kiihdyttämällä saadaa tähtitieteellisiä arvoja, mutta jos pysytään kuitenkin aloituksessa eli "tasaisella nopeudella motarilla kulutus on ??"

Kunhan ensin nysvää ne jäätyneet lukot auki, siis oikein tuplanysväys.

Itse olin kans viime talvena tuommoisen Golfin kyydissä. Meilläpäin kun oli joulun aikaan vajaata kolmeakymmentä niin siinä Golfissa oli varmaan pakkasta pahimmillaan 15 astetta. Kulutuksesta en tiedä kun en itse ajanut enkä tankannut.

Golf1.2tsi kirjoitti:

Itse olin kans viime talvena tuommoisen Golfin kyydissä. Meilläpäin kun oli joulun aikaan vajaata kolmeakymmentä niin siinä Golfissa oli varmaan pakkasta pahimmillaan 15 astetta. Kulutuksesta en tiedä kun en itse ajanut enkä tankannut.

Lue lisää

Golf on näköjään linjassa muiden korsernin tuotteiden kanssa. Transporterkin on sellainen kulkine, että -15 on maksimikeli, jos ajelet sekalaista ajoa. Maantiellä voi selvitä jopa -20 pakkasessa, jos ajat pitkää matkaa eikä ilmakanavissa ole niitä vuotoja. Mutta heti kun vauhti hiljenee, niin lämpö laskee ja kanavista tulee vain haaleaa, mikä ei pidä edes ikkunoita kunnolla auki.
Hanskat ja turkishaalarit on vakiovarusteena oltava.

Näin ne lehden palstoillakin epäilivät. Auton elektroniikka tunnistaa EU-testin vakiona pysyvän syklin ja säätää elektroniikkaa sekä kulutusta sen mukaan, niin että saadaan vahvasti valheellinen tulos. Nyt jo useat valmistajat tekee tätä samaa ja jotkut on jopa kärynneet.

kulutushuippu esiin kirjoitti:

Näin ne lehden palstoillakin epäilivät. Auton elektroniikka tunnistaa EU-testin vakiona pysyvän syklin ja säätää elektroniikkaa sekä kulutusta sen mukaan, niin että saadaan vahvasti valheellinen tulos. Nyt jo useat valmistajat tekee tätä samaa ja jotkut on jopa kärynneet.

Lue lisää

Koko hommalla pyritään vaan verojen kiertoon eli se on pois meidän kaikkien verotuloista, mikä pitää korvata verottamalla jotakin muuta kohdetta, vaikkapa bensiiniä.

Siis eihän TSI ja DSG yhdistelmä oikeaa ajoa kestäkkään. Ainakaan kovin pitkään.

romuja romuja romuja kirjoitti:

Siis eihän TSI ja DSG yhdistelmä oikeaa ajoa kestäkkään. Ainakaan kovin pitkään.

Vaunun vetoa ne ei kestä ollenkaan. Kytkimet savuaa joka lähdössä.

kelvoton ajokki kirjoitti:

Vaunun vetoa ne ei kestä ollenkaan. Kytkimet savuaa joka lähdössä.

Vaunun veto lisää kulutusta normaaliajossa ehkä 50 % eli 8 =) 12 , mutta aivan pienillä koneilla kulutus tuplaantuu eli 1,9 td n. 4 l =) 8 l/100 km.
Samaten, jos lisää nopeuden yli sallitun, niin kulutus kaksinkertaistuu helposti, sillä kulmikkaan vaunun ilmanvastus nousee huimasti, kun nopeus kasvaa.