Mikä tekee kyykystä ylivoimaisen vrt. prässiin?

No ei voi rässissä huijata sen enempää! Miten niin voisi ? Miksi yleensäkään huijata, kun siinä huijaa vain itseään?
Jos rässissä laittaa polvet 100asteen koukkuun ja kyykyssä samaten, on vaikutus Ihan sama. Prässissä vaan voi laittaa kunnolla painoa ja tehdä jeskutetysti.
Miksi treenata muuta kuin jalkoja kun jalkatreenipäivä?

Ihan kivikautinen laji koko kyykky.

Täh??? kirjoitti:

No ei voi rässissä huijata sen enempää! Miten niin voisi ? Miksi yleensäkään huijata, kun siinä huijaa vain itseään?
Jos rässissä laittaa polvet 100asteen koukkuun ja kyykyssä samaten, on vaikutus Ihan sama. Prässissä vaan voi laittaa kunnolla painoa ja tehdä jeskutetysti.
Miksi treenata muuta kuin jalkoja kun jalkatreenipäivä?

Ihan kivikautinen laji koko kyykky.

Lue lisää

Jos on niin heikko ettei jaksa kyykätä, niin kaippa sitten on ok prässätä.

prässi on heikoille kirjoitti:

Jos on niin heikko ettei jaksa kyykätä, niin kaippa sitten on ok prässätä.

No jos toinen prässää 300 kilolla 20 toiston sarjoja ja toinen kyykkää 120 kilolla jotain kuutosta, niin mikä tekee prässääjäs heikomman? Pitäis saada tieteellistä faktaa nyt!
Kyllä kehonrakentaja tekee prässii, kun se menee oikeeseen lihakseen se treeni.

Täh??? kirjoitti:

No jos toinen prässää 300 kilolla 20 toiston sarjoja ja toinen kyykkää 120 kilolla jotain kuutosta, niin mikä tekee prässääjäs heikomman? Pitäis saada tieteellistä faktaa nyt!
Kyllä kehonrakentaja tekee prässii, kun se menee oikeeseen lihakseen se treeni.

Lue lisää

Mitäpä luulet kumpi oli raskaampaa, kyykkääminen vai prässääminen?


Prässi on vammautuneille ja heikoille, kyykky on tosimiehille.

prässi on heikoille kirjoitti:

Mitäpä luulet kumpi oli raskaampaa, kyykkääminen vai prässääminen?


Prässi on vammautuneille ja heikoille, kyykky on tosimiehille.

Kyllä se "tosimieskin" loukkaa itsensä kyykyssä kun tarpeeksi painoja laittaa.

ime jäykkää huora!! kirjoitti:

Kyllä se "tosimieskin" loukkaa itsensä kyykyssä kun tarpeeksi painoja laittaa.

Tosimiehet kyykkää, piste.

Niin. Eikös lihasmassa ole se juttu!

Täh? kirjoitti:

Niin. Eikös lihasmassa ole se juttu!

sulle voi olla. Mulle vähintään yhtä tärkeää on se ettei takareisi repeä kun olen muuttamassa ja kantamassa pesukonetta,sohvaa..

Täh? kirjoitti:

Niin. Eikös lihasmassa ole se juttu!

Ei ole.

Prässiä isommilla painoilla ja kyykkyä loppuun pienemmillä hiluilla kolme sarjaa.

En allekirjoita tuota. Outo ja perätön väite.

Sitten taas en kyllä ikinä haluaisi olla lihaksikas jos se tarkottaisi sitä että pitää olla "kömpelö". Onneksi ei tarkoita.

Toisinsanoen koko viestisi sisältö oli hölynpölyä.

Leoko29 kirjoitti:

En allekirjoita tuota. Outo ja perätön väite.

Sitten taas en kyllä ikinä haluaisi olla lihaksikas jos se tarkottaisi sitä että pitää olla "kömpelö". Onneksi ei tarkoita.

Toisinsanoen koko viestisi sisältö oli hölynpölyä.

Lue lisää

Jos haluaa kehittää kroppansa pieniä lihaksia, kannattaa ola hyvässä kännissä paljon, koska kännikävely/ öaitamyötäinen jos joku on omiaan kehittämään kropan lihaksistoa ja motoriikkaa. Liiallisena treeninä kännikävely aiheutta katkokävelyä, mutta oikeassa mittasuhteessa toimii. Ihan sama teho saadaan kyykkäämällä sen sijaan että treenattaisiin jalkalihaksia ja tehtäisiin präzää.

voimamiehet, voimannostajat ja painonnostajat ovat kyniksiä vai? Missä salilla mahdat käydä? Ei taida vahvoja miehieä liikuskella teilläpäin. Kehonrakentajat ovat ainoita jotka eivät välttämättä tee kyykkyä. Kehonrakentajat eivät välitä vartalon toimivuudesta ainoastaan lihasmassasta. Voi olla , että reisiä saa kasvattettua paremmin prässillä.

Aikuisten oikeasti. Mene käymään joku kurssi missä käydään läpi liikkeiden oikeat suoritustekniikat. Tai ota yhteyttä paikalliseen painon- tai voimannosto seuraan. Ei tarvitse sitten vonkua täällä.

Noi kirjoitti:

voimamiehet, voimannostajat ja painonnostajat ovat kyniksiä vai? Missä salilla mahdat käydä? Ei taida vahvoja miehieä liikuskella teilläpäin. Kehonrakentajat ovat ainoita jotka eivät välttämättä tee kyykkyä. Kehonrakentajat eivät välitä vartalon toimivuudesta ainoastaan lihasmassasta. Voi olla , että reisiä saa kasvattettua paremmin prässillä.

Aikuisten oikeasti. Mene käymään joku kurssi missä käydään läpi liikkeiden oikeat suoritustekniikat. Tai ota yhteyttä paikalliseen painon- tai voimannosto seuraan. Ei tarvitse sitten vonkua täällä.

Lue lisää

Voimannostajat on kyniksiä. Pieniä poloja.
Persejalka tekee kyykkyy ja mavee, ei tosimies.

Noi kirjoitti:

voimamiehet, voimannostajat ja painonnostajat ovat kyniksiä vai? Missä salilla mahdat käydä? Ei taida vahvoja miehieä liikuskella teilläpäin. Kehonrakentajat ovat ainoita jotka eivät välttämättä tee kyykkyä. Kehonrakentajat eivät välitä vartalon toimivuudesta ainoastaan lihasmassasta. Voi olla , että reisiä saa kasvattettua paremmin prässillä.

Aikuisten oikeasti. Mene käymään joku kurssi missä käydään läpi liikkeiden oikeat suoritustekniikat. Tai ota yhteyttä paikalliseen painon- tai voimannosto seuraan. Ei tarvitse sitten vonkua täällä.

Lue lisää

Noi: opettele sinä käyttämään omia aivojasi ja älä sinä agressiivinen pelle usko kaikkea mitä sinulle valehdellaan!

Prässi 600kg kirjoitti:

Noi: opettele sinä käyttämään omia aivojasi ja älä sinä agressiivinen pelle usko kaikkea mitä sinulle valehdellaan!

Jos olet noin vahva, niin paljon sä kyykkäät?

hah hah haa kirjoitti:

Jos olet noin vahva, niin paljon sä kyykkäät?

Periaateessa KYYKKÄÄN ne kaikki palikat aina kumoon. No Juhannuksena jurrissa ei aina osu kunnolla mut selvinpäin KYYKKÄ onnistuu kyllä kokonaisvaltaisesti aina.

Prässi 600 kg kirjoitti:

Periaateessa KYYKKÄÄN ne kaikki palikat aina kumoon. No Juhannuksena jurrissa ei aina osu kunnolla mut selvinpäin KYYKKÄ onnistuu kyllä kokonaisvaltaisesti aina.

Kyykkään 300kg yhdllä jalalla seisten.

Homot kyykkää. Kyykkämällä perse on paremmin samanhenkisten homoseksuaalejen tiirattavissa.

Hetero prässääjä kirjoitti:

Homot kyykkää. Kyykkämällä perse on paremmin samanhenkisten homoseksuaalejen tiirattavissa.

Väärin meni, ruskean reiän ritarit tekevät prässiä.

mitään patuäijäilyä. Patuäijä vain tietää mistä puhuu. Kun katsoo urheilijoiden harjoitteita niin kyykkyä ne tekevät ja nostavat rautaa enemmän kuin suurin osa bulkkaavista salisioista. Syödään proteiinia ja ollaan olevinaan isoja miehiä. Ajetaan autolla salille ja kunto on paska eikä rautakaan liiku.

Mulle riittää kun se aktivoi reidet ja muu kroppa palautuu sen ajan. Treenaan muuta kroppaa sitten kun on niiden luhaaryhmien aika. Avainsana on: palautuminen.

Mulle riittää kun se aktivoi reidet ja muu kroppa palautuu sen ajan. Treenaan muuta kroppaa sitten kun on niiden luhaaryhmien aika. Avainsana on: palautuminen.

Mulle riittää kun se aktivoi reidet ja muu kroppa palautuu sen ajan. Treenaan muuta kroppaa sitten kun on niiden luhaaryhmien aika. Avainsana on: palautuminen.

Joo, ei kannata treenata koska treenaminen rasittaa.

Juo vain sohvalla kaljaa.

Kylläpä se asia on niin, että jos joku harjoittelee kiekonheittoa 3 kuukautta ja joku toinen lämärin vetoa lätkässä niin se joka heittää kiekkoa, kehittyy taatusti paremmin kiekonheitossa kuin se joka vetää lämäreitä.

Ethän sä nyt vittu voi olla noin vatipää, että vertaat kahta eri liiketta ja väität toista tekemällä tulee vahvemmaksi. Todennäköisesti sinun esimerkissäsi se joka tekee prässiä kehittyy prässissä paremmin.

No ei ole huomannut. Sinäkin vajakki valitsit nuo luvut ihan tuulesta, niin että ne palvelee sinun agendaasi.

Jos joku kyykkää 200, niin se taatusti prässää enemmän kuin 300 kg.

"Ihan fysiikan alkeita. Eli 200kg prässääjä on kaukana 200kg kyykkääjän takana todellisuudessa."

NO SHIT SHERLOCK!

Älä nyt, ihan tosi?

tiedät paremmin.

Niinpä!

Itse muista, että 20-vuotiaana kyykkäsin suht puhtaasti noin 130 kiloa 70-kiloisena.

Prässiä tei useilla erilaisilla prässillä. Jollakin meni 300 kiloa pohjiin, toisella 500 kiloa.

Erään kaverin kans tehtiin yhdellä todella helpolla ja loivalla präsillä (oli suht saman vahvuinen tyyppi) suht syviä sarjoja 700 kilolla. Prässi levyjä täynnä ja toinen istui vielä prässin päällä käsipainot kourissaan.

Prässeissä on eroja.

Nykyään olen ollut liian laiska kyykkäämään. Enemmän tulee tehtyä hackia, joka mielestäni on lähempänä kyykkyä kuin prässi sekä teen reisiojennukset eteen ja taakse.

Onhan kirjojenkin mukaan kyykky ns. moninivelliike, joka tehoaa lähes koko kroppaan. Prässi ihan ok, mutta perusvoimaa se ei samalla lailla tuo jaloille kuin kyykkysarja. Kyykky on mielestäni ehkä raskain punttiliike. Vuosi sitten tein kyykkyä enemmänkin ja alussa syviä ja lopussa puolikkaita, painojen ollessa n. 90-180 kiloa.

Kun tekee 5-10 kyykkysarjaa, niin se on päivän treeni melkein siinä. Ei jaksa muuta :D

"Mainitulla 45 asteen kulmalla kiskot kantaa 50% kuormasta ja jalat toisen."

No nyt on kyllä ihan perustrigonometria aivan metsässä. Kokeiles nyt ihan uudelleen, ja koita miettiä vähän aikaa. Jalat ei todellakaan kanna 50% kuormasta ja kiskot toista 50%:ia kuormasta.

" 40x280kg on todellisena rasituksena vain 140kg"

Ei näin, ei todellakaan näin!

...mies kirjoitti:

"Mainitulla 45 asteen kulmalla kiskot kantaa 50% kuormasta ja jalat toisen."

No nyt on kyllä ihan perustrigonometria aivan metsässä. Kokeiles nyt ihan uudelleen, ja koita miettiä vähän aikaa. Jalat ei todellakaan kanna 50% kuormasta ja kiskot toista 50%:ia kuormasta.

" 40x280kg on todellisena rasituksena vain 140kg"

Ei näin, ei todellakaan näin!

Lue lisää

Nimimerkkisi "Fysiikan alkeet" pitäis muuttaa muotoon "Fysiikkaa päin persettä".

...mies kirjoitti:

Nimimerkkisi "Fysiikan alkeet" pitäis muuttaa muotoon "Fysiikkaa päin persettä".

Perustele?

Mitä porukka muuten mieltä siitä, että kyykätessä käyttää pehmusteputkea ettei tanko tunnu ikävälle?
Itse käytän ja paljon kivempi kyykätä.

Original man 192cm kirjoitti:

Perustele?

Mitä porukka muuten mieltä siitä, että kyykätessä käyttää pehmusteputkea ettei tanko tunnu ikävälle?
Itse käytän ja paljon kivempi kyykätä.

Perustele?

No mieti nyt ite. Otetaan nosturin nokkaan palkki, jota roikotetaan kahdella köydellä, jotka ovat kohtisuoraan alas. Molemppin kohdistuu siis palkin paino jaettuna kahdella. Eikö?

Otetaan nyt sama palkki ja roikotetaan se kahden köyden varassa niin, että köydet ovat palkin päissä kiinni ja jännitetään köydet niin lujalle, että ne ovat lähes vaakasuorassa. Meinaatko, että edelleen köysiin kohdistuu palkin paino jaettuna kahdella? Ei taatusti, kun ne köydet on niin kireällä että ne soi.

Sama fysiikka toimii myös tässä. Jos prässin kulma on 45 astetta, se ei suinkaa puolita voimaa, joka kohdistuu 45 asteen kulmassa jalkoihin.

Ei tää nyt mitään avaruusfysiikkaa ole, ihan trigonometrian perusteita.

...mies kirjoitti:

Perustele?

No mieti nyt ite. Otetaan nosturin nokkaan palkki, jota roikotetaan kahdella köydellä, jotka ovat kohtisuoraan alas. Molemppin kohdistuu siis palkin paino jaettuna kahdella. Eikö?

Otetaan nyt sama palkki ja roikotetaan se kahden köyden varassa niin, että köydet ovat palkin päissä kiinni ja jännitetään köydet niin lujalle, että ne ovat lähes vaakasuorassa. Meinaatko, että edelleen köysiin kohdistuu palkin paino jaettuna kahdella? Ei taatusti, kun ne köydet on niin kireällä että ne soi.

Sama fysiikka toimii myös tässä. Jos prässin kulma on 45 astetta, se ei suinkaa puolita voimaa, joka kohdistuu 45 asteen kulmassa jalkoihin.

Ei tää nyt mitään avaruusfysiikkaa ole, ihan trigonometrian perusteita.

Lue lisää

-Silloin kun kiskot on vaakatasossa kuorma jaloille on 0 kg/0% (280kg prässi)

-Ja kun kiskot on ihan pystysuorassa niin kuorma jaloille on 280 kg/100% (280kg prässi)


No niin valopäät; minkäs formulan mukaan ne siihen välille sattuvat kulma-arvot vaikuttaa?

Häh!!!

Mä kysyn vaan.


Odotan mielenkiinnolla perusteltuja vastauksia. Jostain syystä ens'immästäkään argumenttia ei ole esitety vastaan...

...mies kirjoitti:

Perustele?

No mieti nyt ite. Otetaan nosturin nokkaan palkki, jota roikotetaan kahdella köydellä, jotka ovat kohtisuoraan alas. Molemppin kohdistuu siis palkin paino jaettuna kahdella. Eikö?

Otetaan nyt sama palkki ja roikotetaan se kahden köyden varassa niin, että köydet ovat palkin päissä kiinni ja jännitetään köydet niin lujalle, että ne ovat lähes vaakasuorassa. Meinaatko, että edelleen köysiin kohdistuu palkin paino jaettuna kahdella? Ei taatusti, kun ne köydet on niin kireällä että ne soi.

Sama fysiikka toimii myös tässä. Jos prässin kulma on 45 astetta, se ei suinkaa puolita voimaa, joka kohdistuu 45 asteen kulmassa jalkoihin.

Ei tää nyt mitään avaruusfysiikkaa ole, ihan trigonometrian perusteita.

Lue lisää

"Meinaatko, että edelleen köysiin kohdistuu palkin paino jaettuna kahdella?"

-Juu'u. Jollet itse tajua asiaa niin en taida voida auttaa. Ihan sama juttu, ei väliä kuinka hyvä kouluttaja olisi niin Musti ei hiffaa suhteellisusteoriasta enempää kuin sika satelliitista. Mustin täytyy ite hiffata asia.

Vuh


Yritä edes !!

Fysikan alkeet kirjoitti:

"Meinaatko, että edelleen köysiin kohdistuu palkin paino jaettuna kahdella?"

-Juu'u. Jollet itse tajua asiaa niin en taida voida auttaa. Ihan sama juttu, ei väliä kuinka hyvä kouluttaja olisi niin Musti ei hiffaa suhteellisusteoriasta enempää kuin sika satelliitista. Mustin täytyy ite hiffata asia.

Vuh


Yritä edes !!

Lue lisää

Selitetäänpä sulle nyt oikein tämä asia

Jos prässi on 45 asteen kulmassa, niin suoraan alaspäin kohdistuu tässä tapauksessa 280 kilon "voima". Koska prässin kiskot voi vaikuttaa kelkkaan vain kohtisuoralla voimalla, niin silloin voimavektori vaikuttaa kelkkaan siis 45 asteen kulmassa.

Näin ollen yksinkertaisella trigonometrialla voidaan laskea prässin kiskojen ottavan kuormaa sin45 x 280 = 197,99 kiloa ja kelkan työntämiseen vaaditaan siis samainen voima.

Jos menee yli hilseen, niin piirrä paperille piste, josta piirrät nuolen alaspäin. Piirrä se johonkin mittakaavaan joka on jaollinen 280. Vaikka 14 senttiä.
Tästä nuolen kärjestä piirrät 45 asteen kulmassa vasemmalle yläviisoon (siis n. kello puoli yhteentoista) nuolen, joka kärki on ensimmäisen nuolen puolessa välissä. Tämä siis kuvaa prässin tukivoimaa, joka kohdistuu kelkkaan. Nyt tämän toisen nuolen kärjestä piirrät nuolen ensimmäisen nuolen alkupäähän, eli lähtöpisteeseen. Tämä siis kuvaa jaloilla työnnettävää voimaa, joka vaaditaan kelkan nopeuden ylläpitoon.

Nyt jos piirsit tuon ensimmäisen nuolen 14 senttisenä, jossa siis yksi sentti kuvaa 20 kiloa, niin muut kaksi nuolta ovat hieman vajaat 10 senttiä pitkät. Joissa siis yksi sentti kuvaa 20 kiloa ja 10 * 20 on ~200 kg tässä tapauksessa. (käytetään tässä ihan tällaisia pyöristettyjä likiarvoja, kun tuo tarkka laskeminen sulle lienee liian hankalaa. Mutta jos vaikka tyhmäkin ymmärtäisi idean näin rautalankamallista. Tai sitten ei.)

Mitäs jos keskittysit vain siihen nenän kaivamiseen, etkä yrittäisi ala-aste matematiikalla ja liian alhaisella älykkyysosamäärällä ratkoa liian vaativia tehtäviä.

...mies kirjoitti:

Selitetäänpä sulle nyt oikein tämä asia

Jos prässi on 45 asteen kulmassa, niin suoraan alaspäin kohdistuu tässä tapauksessa 280 kilon "voima". Koska prässin kiskot voi vaikuttaa kelkkaan vain kohtisuoralla voimalla, niin silloin voimavektori vaikuttaa kelkkaan siis 45 asteen kulmassa.

Näin ollen yksinkertaisella trigonometrialla voidaan laskea prässin kiskojen ottavan kuormaa sin45 x 280 = 197,99 kiloa ja kelkan työntämiseen vaaditaan siis samainen voima.

Jos menee yli hilseen, niin piirrä paperille piste, josta piirrät nuolen alaspäin. Piirrä se johonkin mittakaavaan joka on jaollinen 280. Vaikka 14 senttiä.
Tästä nuolen kärjestä piirrät 45 asteen kulmassa vasemmalle yläviisoon (siis n. kello puoli yhteentoista) nuolen, joka kärki on ensimmäisen nuolen puolessa välissä. Tämä siis kuvaa prässin tukivoimaa, joka kohdistuu kelkkaan. Nyt tämän toisen nuolen kärjestä piirrät nuolen ensimmäisen nuolen alkupäähän, eli lähtöpisteeseen. Tämä siis kuvaa jaloilla työnnettävää voimaa, joka vaaditaan kelkan nopeuden ylläpitoon.

Nyt jos piirsit tuon ensimmäisen nuolen 14 senttisenä, jossa siis yksi sentti kuvaa 20 kiloa, niin muut kaksi nuolta ovat hieman vajaat 10 senttiä pitkät. Joissa siis yksi sentti kuvaa 20 kiloa ja 10 * 20 on ~200 kg tässä tapauksessa. (käytetään tässä ihan tällaisia pyöristettyjä likiarvoja, kun tuo tarkka laskeminen sulle lienee liian hankalaa. Mutta jos vaikka tyhmäkin ymmärtäisi idean näin rautalankamallista. Tai sitten ei.)

Mitäs jos keskittysit vain siihen nenän kaivamiseen, etkä yrittäisi ala-aste matematiikalla ja liian alhaisella älykkyysosamäärällä ratkoa liian vaativia tehtäviä.

Lue lisää

Ja muuta se nimimerkkisi "fysiikkaa päin persettä", kun nuo yksinkertaiset voimien laskemisetkaan ei ole hanskassa.

...mies kirjoitti:

Ja muuta se nimimerkkisi "fysiikkaa päin persettä", kun nuo yksinkertaiset voimien laskemisetkaan ei ole hanskassa.

onko siis totta ettei prässisä olekaan oikea kuorma kuin reilu puolet siitä mitä kilot näyttää, sehän pistää prässituloksilla elvistyelevät ihan naurunalaisiksi

onko totta kirjoitti:

onko siis totta ettei prässisä olekaan oikea kuorma kuin reilu puolet siitä mitä kilot näyttää, sehän pistää prässituloksilla elvistyelevät ihan naurunalaisiksi

Lisäksi polvikulmat. Pienikin muutos vaikuttaa.

Junnujen kanssa touhutessa painoin prässissä yhdellä jalalla 240kg hieman loivemmilla kulmilla.
Yhden jalan lisäpainokyykkyä en ole edes kokeillut mutta yhden jalan tukematon mave on parhaimmillaan jäänyt 110kg:oon.

Turha noista kiloista on vouhkata muissa kuin vapaan tangon kontrolloiduissa lajeissa.

onko totta kirjoitti:

onko siis totta ettei prässisä olekaan oikea kuorma kuin reilu puolet siitä mitä kilot näyttää, sehän pistää prässituloksilla elvistyelevät ihan naurunalaisiksi

Periaatteessa kyllä, käytännössä ei.

Moni asia vaikuttaa tuohon ja tuo edellinen lasku perustui täysin kitkattomaan systeemiin. Kuten tuolla yllä joku sanoikin, eri prässeissä on paljonkin eroja.

Kyykky lähtee ylös käytännössä täysin kitkattomasti. Prässissä sen sijaan on rullien ja kiskojen lepokitkavoimat, jotka vaikuttaa lähdössä. Lisäksi kelkan kulkuun vaikuttaa koko matkan vierimiskitka. Nämä vaihtelee prässien välillä, myös painopiste vaikuttaa kitkavoimiin. Lisäksi eri valmistajien ja jopa saman valmistajan eri prässeissä on eroja kulmissa, joka vaikuttaa. Joten ei voi yksiselitteisesti sanoa, että kuorma on reilu puolet kiloista.

Polvikulma ei sinällään vaikuta prässin kuormaan. Mutta voi toki vaikuttaa siihen, paljonko itse pystyy tuottamaan voimaa prässiin. Varmasti on eroa sillä, pitääkö jalkoja aivan levyn alaosassa vai yläosassa. Mutta siis prässistä jalkoihin kohdistuvaan kuormaan tämä ei vaikuta.

Kyykky on kyykky ja prässi on prässi ja that´s it. Olen samaa mieltä 68-v:n kanssa, että kiloista on turha vouhkata muissa kuin vapaissa liikkeissä.

...mies kirjoitti:

Selitetäänpä sulle nyt oikein tämä asia

Jos prässi on 45 asteen kulmassa, niin suoraan alaspäin kohdistuu tässä tapauksessa 280 kilon "voima". Koska prässin kiskot voi vaikuttaa kelkkaan vain kohtisuoralla voimalla, niin silloin voimavektori vaikuttaa kelkkaan siis 45 asteen kulmassa.

Näin ollen yksinkertaisella trigonometrialla voidaan laskea prässin kiskojen ottavan kuormaa sin45 x 280 = 197,99 kiloa ja kelkan työntämiseen vaaditaan siis samainen voima.

Jos menee yli hilseen, niin piirrä paperille piste, josta piirrät nuolen alaspäin. Piirrä se johonkin mittakaavaan joka on jaollinen 280. Vaikka 14 senttiä.
Tästä nuolen kärjestä piirrät 45 asteen kulmassa vasemmalle yläviisoon (siis n. kello puoli yhteentoista) nuolen, joka kärki on ensimmäisen nuolen puolessa välissä. Tämä siis kuvaa prässin tukivoimaa, joka kohdistuu kelkkaan. Nyt tämän toisen nuolen kärjestä piirrät nuolen ensimmäisen nuolen alkupäähän, eli lähtöpisteeseen. Tämä siis kuvaa jaloilla työnnettävää voimaa, joka vaaditaan kelkan nopeuden ylläpitoon.

Nyt jos piirsit tuon ensimmäisen nuolen 14 senttisenä, jossa siis yksi sentti kuvaa 20 kiloa, niin muut kaksi nuolta ovat hieman vajaat 10 senttiä pitkät. Joissa siis yksi sentti kuvaa 20 kiloa ja 10 * 20 on ~200 kg tässä tapauksessa. (käytetään tässä ihan tällaisia pyöristettyjä likiarvoja, kun tuo tarkka laskeminen sulle lienee liian hankalaa. Mutta jos vaikka tyhmäkin ymmärtäisi idean näin rautalankamallista. Tai sitten ei.)

Mitäs jos keskittysit vain siihen nenän kaivamiseen, etkä yrittäisi ala-aste matematiikalla ja liian alhaisella älykkyysosamäärällä ratkoa liian vaativia tehtäviä.

Lue lisää

Olet oikeassa, meni sinit ja tangentit sekaisin.

Mutta eikö ole oirellista voimailupalstalla se että KYMMENISTÄ vastauksista olit ainoa joka kykeni argumentoimaan edes millään lailla vastaustasi. Pitääkö siis paikkansa vanha väittämä että mika hauiksesta löytyy on korvien välistä pois...? Useimmat eivät näytä edes uskovan että vapaalla kuormalla ja prässitelineessä olevassa kuormassa olisi mitään eroa. Se onko kerroin 0,5 vai 0,7 saattaa jonkun mielestä olla merkittävää. Loputulema on tuossa alempana summattu osuvasti:

"Kyykky on kyykky ja prässi on prässi ja that´s it. Olen samaa mieltä 68-v:n kanssa, että kiloista on turha vouhkata muissa kuin vapaissa liikkeissä."

Tuntuu tekevän monelle kipeää huomata prässituloksensa olevan huuhaata.

Fysiikan alkeet kirjoitti:

Olet oikeassa, meni sinit ja tangentit sekaisin.

Mutta eikö ole oirellista voimailupalstalla se että KYMMENISTÄ vastauksista olit ainoa joka kykeni argumentoimaan edes millään lailla vastaustasi. Pitääkö siis paikkansa vanha väittämä että mika hauiksesta löytyy on korvien välistä pois...? Useimmat eivät näytä edes uskovan että vapaalla kuormalla ja prässitelineessä olevassa kuormassa olisi mitään eroa. Se onko kerroin 0,5 vai 0,7 saattaa jonkun mielestä olla merkittävää. Loputulema on tuossa alempana summattu osuvasti:

"Kyykky on kyykky ja prässi on prässi ja that´s it. Olen samaa mieltä 68-v:n kanssa, että kiloista on turha vouhkata muissa kuin vapaissa liikkeissä."

Tuntuu tekevän monelle kipeää huomata prässituloksensa olevan huuhaata.

Lue lisää

No eiköhän sitä aika moni olisi lähtenyt ratkomaan tuolla sinun tavallasi, joka tavallaan tuntuu ensin loogiselta.

" Pitääkö siis paikkansa vanha väittämä että mika hauiksesta löytyy on korvien välistä pois...?"

Enpä osaa tuota kommentoida. Salilla varmasti käy monenkarvasita porukkaa aina mensan jäsenistä "vähän vajaisiin" tyyppeihin. Kyllä sitä netin keskustelupalstoilla väitellään turhemmistakin aiheista kuin voimavaktoreiden vaikutuksesta. En nyt kovin helposti oikeassa elämässä tuomitse ihmisiä tyhmiksi tai vatipäiksi, vaikka netissä joskus provosoinkin kärkkäästi. =) Älykkyyttä kun on vaikea mitata millään yhdellä mittarilla. Matemaattisesti lahjaton voi olla hyvinkin lahjakas kielissä tai vaikka sosiaalisesti.

Tietysti on totta, että esimerkiksi salista puhuttaessa on otettava huomioon harrastajien laaja joukko lääkeaineiden väärinkäyttäjiä. Kait tätä voisi pitää jonkinlaisena korvien välin puutteena ja kyvyttömyytenä hahmottaa pitkän aikavälin seurauksia.

"Tuntuu tekevän monelle kipeää huomata prässituloksensa olevan huuhaata."

Jaa, joillekin voi ollakin. Itsellä on treeniura sikäli jo ehtoopuolella, että parhaat tulokset on jo kaukana takanapäin. Treeni on lähinnä kehopainotteista, kovan ja kireän kropan hakemista; vaikka se välillä toivottomalta tehtävältä tuntuukin. Kovimmat tulokset on tehty ja ne on huomattavasti keskimääräistä salikävijää kovemmat. Enkä koskaan keksinyt, mitä iloa on kovasta penkki tai kyykkytuloksesta. Joten yhtälailla tuomitsen kovan kyykkytuloksen huuhaaksi.

Harrastuksena ihan kivaa ja jos joku sitä kovaa kyykkytulosta havittelee, niin ei siinä mitään. Jollekin on tärkeää oma postimerkkikokoelma. Ja jos jollekin on tärkeää väitellä netissä prässi vs. kyykky, niin ei siinäkään mitään. Ja onhan se provosointi joskus kivaa. :p

Mut nyt meni ohi aiheen jo pahasti. Jatkakaa.

...mies kirjoitti:

Perustele?

No mieti nyt ite. Otetaan nosturin nokkaan palkki, jota roikotetaan kahdella köydellä, jotka ovat kohtisuoraan alas. Molemppin kohdistuu siis palkin paino jaettuna kahdella. Eikö?

Otetaan nyt sama palkki ja roikotetaan se kahden köyden varassa niin, että köydet ovat palkin päissä kiinni ja jännitetään köydet niin lujalle, että ne ovat lähes vaakasuorassa. Meinaatko, että edelleen köysiin kohdistuu palkin paino jaettuna kahdella? Ei taatusti, kun ne köydet on niin kireällä että ne soi.

Sama fysiikka toimii myös tässä. Jos prässin kulma on 45 astetta, se ei suinkaa puolita voimaa, joka kohdistuu 45 asteen kulmassa jalkoihin.

Ei tää nyt mitään avaruusfysiikkaa ole, ihan trigonometrian perusteita.

Lue lisää

punttitouhuihin jo 13vuotta koukussa olllut ja nyt lasken ton prässin painon.

Kyseessä on tasasivuinen suorakulmainen kolmio. Kateettien välinen kulma 45 astetta ja hypotenuusan ja kateetin välinen kulma 90 astetta. Hypotenuusa on kohtisuoraan alaspäin vaikuttavan voiman vektori. 280kg x 9,81 m/s2 x sin45 x kitkakerroin. Vastaus noin1,94 KN eli 198 kg kertaa kitkakerroin. Veikkaisin, että jaloihin kohdistuu 280kg prässissä sama paino kuin noin 170kg pystysuoraan, koska kitkakerrointa ei tiedetä. Kitkakerroin riippuu täysin prässin laakereiden kunnosta.

Tässä vain rupeaa ihmettelemään miten ihmeessä entinen pikajuoksija markus pöyhönen on tehnyt yhden jalan prässiä useamman toiston sarjoja 400 kilolla, vai oliko 500 kilolla.

rakennusinsinööri kirjoitti:

punttitouhuihin jo 13vuotta koukussa olllut ja nyt lasken ton prässin painon.

Kyseessä on tasasivuinen suorakulmainen kolmio. Kateettien välinen kulma 45 astetta ja hypotenuusan ja kateetin välinen kulma 90 astetta. Hypotenuusa on kohtisuoraan alaspäin vaikuttavan voiman vektori. 280kg x 9,81 m/s2 x sin45 x kitkakerroin. Vastaus noin1,94 KN eli 198 kg kertaa kitkakerroin. Veikkaisin, että jaloihin kohdistuu 280kg prässissä sama paino kuin noin 170kg pystysuoraan, koska kitkakerrointa ei tiedetä. Kitkakerroin riippuu täysin prässin laakereiden kunnosta.

Tässä vain rupeaa ihmettelemään miten ihmeessä entinen pikajuoksija markus pöyhönen on tehnyt yhden jalan prässiä useamman toiston sarjoja 400 kilolla, vai oliko 500 kilolla.

Lue lisää

"inssi"
Ei tarvitse ihmetellä.

Samasta syystä kuin eräs 18v, 68-kiloinen loikkaajaheppumme teki 240kg:n tanko niskan takana räjähtäviä kakkosia, PONNISTUSKULMILLA!

Tai, opiskelijaryhmämme jokainen heppu veti faneritehtaan vaakalla "mavessa" yli 300kg vaakapöydän kaiteesta pitäen.
Oma paino veto.
Lyhyemmät jätkät saivat vetää vain viimeiset sentit.
Pitemmät, kookkaammat joutuivat vetämään hieman alempaa mutta lyhyesti kuitenkin.

Jos Pöyhösen lukemat pitävät paikkansa ( !?) niin kovin lyhyitä ovat nostot olleet.

rakennusinsinööri kirjoitti:

punttitouhuihin jo 13vuotta koukussa olllut ja nyt lasken ton prässin painon.

Kyseessä on tasasivuinen suorakulmainen kolmio. Kateettien välinen kulma 45 astetta ja hypotenuusan ja kateetin välinen kulma 90 astetta. Hypotenuusa on kohtisuoraan alaspäin vaikuttavan voiman vektori. 280kg x 9,81 m/s2 x sin45 x kitkakerroin. Vastaus noin1,94 KN eli 198 kg kertaa kitkakerroin. Veikkaisin, että jaloihin kohdistuu 280kg prässissä sama paino kuin noin 170kg pystysuoraan, koska kitkakerrointa ei tiedetä. Kitkakerroin riippuu täysin prässin laakereiden kunnosta.

Tässä vain rupeaa ihmettelemään miten ihmeessä entinen pikajuoksija markus pöyhönen on tehnyt yhden jalan prässiä useamman toiston sarjoja 400 kilolla, vai oliko 500 kilolla.

Lue lisää

Siis mitä sä nyt lasket?

"Vastaus noin1,94 KN eli 198 kg kertaa kitkakerroin. Veikkaisin, että jaloihin kohdistuu 280kg prässissä sama paino kuin noin 170kg pystysuoraan"

Miten 1,66 kN voima muuttuu yks kaks vastaamaan 1,94 kN voimaa? Sun rakennelmat ei mahda olla kovin stabiileja?

...mies kirjoitti:

Siis mitä sä nyt lasket?

"Vastaus noin1,94 KN eli 198 kg kertaa kitkakerroin. Veikkaisin, että jaloihin kohdistuu 280kg prässissä sama paino kuin noin 170kg pystysuoraan"

Miten 1,66 kN voima muuttuu yks kaks vastaamaan 1,94 kN voimaa? Sun rakennelmat ei mahda olla kovin stabiileja?

Lue lisää

mikä on kitkakerroin.

...mies kirjoitti:

Siis mitä sä nyt lasket?

"Vastaus noin1,94 KN eli 198 kg kertaa kitkakerroin. Veikkaisin, että jaloihin kohdistuu 280kg prässissä sama paino kuin noin 170kg pystysuoraan"

Miten 1,66 kN voima muuttuu yks kaks vastaamaan 1,94 kN voimaa? Sun rakennelmat ei mahda olla kovin stabiileja?

Lue lisää

Hihasta heitetty kitkakertoimen vaikutus. Tosin tarkastelu koskee vain negatiivista vaihetta. Kitkakerroin vaikuttaa myös liikettä jarruttavana voimana kelkkaa ylöspäin työnnettäessä. Dynamiikka ei ole rakennuspuolen juttuja. Ettei nyt joku ala ammattiryhmää mollaamaan aiheetta, niin rakenteiden kuormia ennustettaessa lasketaan kuormat yläkanttiin ja rakenteiden lujuudet alakanttiin. Nimimerkin heitin vain osoittaakseni, että näitä laskuja on veivattu.

rakennusinsinööri kirjoitti:

Hihasta heitetty kitkakertoimen vaikutus. Tosin tarkastelu koskee vain negatiivista vaihetta. Kitkakerroin vaikuttaa myös liikettä jarruttavana voimana kelkkaa ylöspäin työnnettäessä. Dynamiikka ei ole rakennuspuolen juttuja. Ettei nyt joku ala ammattiryhmää mollaamaan aiheetta, niin rakenteiden kuormia ennustettaessa lasketaan kuormat yläkanttiin ja rakenteiden lujuudet alakanttiin. Nimimerkin heitin vain osoittaakseni, että näitä laskuja on veivattu.

Lue lisää

jatkan viellä. kun ruvetaan saivartelemaan, niin lepokitka on yleensä liikekitkaa suurempi. Tarkoittaa, että kelkan ollessa negatiivisen vaiheen jälkeen pysähdyksissä, sen liikkeelle pistämiseen tarvitaan kaikkein suurin voima koko toiston aikana. 68v on oikeassa, että nivelkulmat vaikuttavat kuinka hyvin pystyy voimat kohdistamaan kohtisuoraan painoa vastaan.

68v pöyhösellä oli pikaluistelija tausta. http://www.iltalehti.fi/talviurheilu/2012032615372214_tl.shtml

rakennusinsinööri kirjoitti:

Hihasta heitetty kitkakertoimen vaikutus. Tosin tarkastelu koskee vain negatiivista vaihetta. Kitkakerroin vaikuttaa myös liikettä jarruttavana voimana kelkkaa ylöspäin työnnettäessä. Dynamiikka ei ole rakennuspuolen juttuja. Ettei nyt joku ala ammattiryhmää mollaamaan aiheetta, niin rakenteiden kuormia ennustettaessa lasketaan kuormat yläkanttiin ja rakenteiden lujuudet alakanttiin. Nimimerkin heitin vain osoittaakseni, että näitä laskuja on veivattu.

Lue lisää

Ah, okei. Siis tuo kuorma oli alaslaskuvaiheessa. Mutta vastaavasti ylösnostossa jalkoihin kohdistuu suurempi kuorma ja kaikista suurin kuorma juuri ylösnoston lähtövaiheessa, kun lepokitka pitää voittaa.

rakennusinsinööri kirjoitti:

punttitouhuihin jo 13vuotta koukussa olllut ja nyt lasken ton prässin painon.

Kyseessä on tasasivuinen suorakulmainen kolmio. Kateettien välinen kulma 45 astetta ja hypotenuusan ja kateetin välinen kulma 90 astetta. Hypotenuusa on kohtisuoraan alaspäin vaikuttavan voiman vektori. 280kg x 9,81 m/s2 x sin45 x kitkakerroin. Vastaus noin1,94 KN eli 198 kg kertaa kitkakerroin. Veikkaisin, että jaloihin kohdistuu 280kg prässissä sama paino kuin noin 170kg pystysuoraan, koska kitkakerrointa ei tiedetä. Kitkakerroin riippuu täysin prässin laakereiden kunnosta.

Tässä vain rupeaa ihmettelemään miten ihmeessä entinen pikajuoksija markus pöyhönen on tehnyt yhden jalan prässiä useamman toiston sarjoja 400 kilolla, vai oliko 500 kilolla.

Lue lisää

"Voima-arvot kiinnostavat

Markus Pöyhönen tunnetaan nimenomaan voimajuoksijana, ja miehen muhkeat lihakset synnyttävät usein kysymyksiä siitä, millaisia rautoja salilla liikkuu.

- Penkkipunnerruksen ennätys on 155 kiloa pienellä pompulla otettuna. Pysäyttämällä nousee noin 135-140 kiloa, mutta yleensä treeneissä käytän pientä ponnautusta.. Hauiskäännössä olen tehnyt 36 kilolla yhdellä kädellä nelosen puhtaasti, ei millään heilautuksella, Pöyhönen luettelee.

- Ei ehkä mitään kovin hurjia lukemia, mutta pitää huomioida, että niitä tekee 78-kiloinen kaveri, Pöyhönen muistuttaa.

Käsivoimia merkityksellisempää pikajuoksijalle on kuitenkin se, kuinka paljon ruutia jaloista löytyy.

- Kyykkyä en juuri tee selän takia, en varsinkaan isommilla painoilla. Voisi sieltä ihan hyvin lähteäkin. 250 kilolla otin voimanostokyykystä aika terävästi muutaman toiston ilman mitään rensseleitä, mutta koko ajan joutui hakemaan keskivartalolla hyvää asentoa. Se ei tuntunut hyvältä, eikä paljon enempää ainakaan uskalla laittaa.

- Käyttämäni jalkaliikkeet ovat yhden jalan jalkaprässi ja yhden jalan takareisiliike, askelkyykky Smith-telineessä ja pakaraliikkeet Schnell-laitteella tai etureisipenkissä, hän jatkaa.

- Yhden jalan prässistä olen ottanut 425 kiloa. Sille on todistajiakin. Pyysin kaksi tyttöä laskemaan, että paljonko tässä kelkassa oikein on, Pöyhönen nauraa.

- Ero kahden jalan prässiin on kuitenkin suhteellisen pieni, vaikka monet toisin kuvittelevat. Kahdella jalalla ei todellakaan nouse 800 kiloa. Vaikea edes arvioida, paljonko saisin kahdella jalalla, ehkä jotain 500-600 kiloa, Pöyhönen pohtii.

Kovat tulokset ja isot lihakset eivät ole syntyneet ilman työtä. Etenkin punttisalilla maamme pikajuoksun keulakuva käyttää paljon aikaansa.

- Viikossa on parhaimmillaan viisi punttiharjoitusta, ja löysilläkin jaksoilla ainakin kolme voimaharjoituskertaa. Puolet on yläkropan treenausta ja puolet jalkoja. Vatsaa teen melkein joka punttitreenissä.

Pöyhönen painottaa keskivartalon merkitystä pikajuoksussa ja kehottaa tarkkailemaan, miten esimerkiksi Meksikon varttimailerin Ana Guevaran vatsalihakset toimivat naisen rullatessa loppusuoraa.

- Jaloille pyrin tekemään samoja lihaksia kuormittavia liikkeitä samassa harjoituksessa. Kahta samanlaista punttiharjoitusta ei tehdä peräkkäin, Pöyhönen selvittää.

- Ylävartalon punttiharjoittelu on jaettu kahteen osaan. Toisessa teen penkkiä, rintaa ja ojentajia ja toisessa selkää ja hauista. Ei ehkä ihan perinteistä sprintterin voimaharjoitusta, Pöyhönen nauraa.

- Jos saan hyvin irti, niin teen isommilla painoilla. Silloin saan yleensä lihakset kipeiksi, ja harjoittelussa seuraa palauttavampi jakso. Samaan tapaan kuin muussakin harjoittelussa. Välillä tehdään siis palauttaviakin punttiharjoituksia.

Lenkkeily ei sinällään kuulu Markus Pöyhösen harjoitusohjelmaan, mutta aika ajoin hän vetää lenkkarit jalkaan ja suuntaan Vuosaaren rantamaisemiin. Ei kuitenkaan kovaa harjoittelua varten, vaan pikemminkin huoltaakseen päätään ja lihaksistoaan.

- Pitkäkestoista juoksua sprintterin ei kannata tehdä kovilla vauhdeilla, mutta pientä hölköttelyä on hyvä tehdä, ei se syö nopeutta. Kotoa on aika lyhyt matka rannalle, siellä tulee lönköteltyä varsinkin näin keväällä, kun luonto on kauneimmillaan, Pöyhönen kertoo. "

Pöyhösestäkukilpaili kirjoitti:

"Voima-arvot kiinnostavat

Markus Pöyhönen tunnetaan nimenomaan voimajuoksijana, ja miehen muhkeat lihakset synnyttävät usein kysymyksiä siitä, millaisia rautoja salilla liikkuu.

- Penkkipunnerruksen ennätys on 155 kiloa pienellä pompulla otettuna. Pysäyttämällä nousee noin 135-140 kiloa, mutta yleensä treeneissä käytän pientä ponnautusta.. Hauiskäännössä olen tehnyt 36 kilolla yhdellä kädellä nelosen puhtaasti, ei millään heilautuksella, Pöyhönen luettelee.

- Ei ehkä mitään kovin hurjia lukemia, mutta pitää huomioida, että niitä tekee 78-kiloinen kaveri, Pöyhönen muistuttaa.

Käsivoimia merkityksellisempää pikajuoksijalle on kuitenkin se, kuinka paljon ruutia jaloista löytyy.

- Kyykkyä en juuri tee selän takia, en varsinkaan isommilla painoilla. Voisi sieltä ihan hyvin lähteäkin. 250 kilolla otin voimanostokyykystä aika terävästi muutaman toiston ilman mitään rensseleitä, mutta koko ajan joutui hakemaan keskivartalolla hyvää asentoa. Se ei tuntunut hyvältä, eikä paljon enempää ainakaan uskalla laittaa.

- Käyttämäni jalkaliikkeet ovat yhden jalan jalkaprässi ja yhden jalan takareisiliike, askelkyykky Smith-telineessä ja pakaraliikkeet Schnell-laitteella tai etureisipenkissä, hän jatkaa.

- Yhden jalan prässistä olen ottanut 425 kiloa. Sille on todistajiakin. Pyysin kaksi tyttöä laskemaan, että paljonko tässä kelkassa oikein on, Pöyhönen nauraa.

- Ero kahden jalan prässiin on kuitenkin suhteellisen pieni, vaikka monet toisin kuvittelevat. Kahdella jalalla ei todellakaan nouse 800 kiloa. Vaikea edes arvioida, paljonko saisin kahdella jalalla, ehkä jotain 500-600 kiloa, Pöyhönen pohtii.

Kovat tulokset ja isot lihakset eivät ole syntyneet ilman työtä. Etenkin punttisalilla maamme pikajuoksun keulakuva käyttää paljon aikaansa.

- Viikossa on parhaimmillaan viisi punttiharjoitusta, ja löysilläkin jaksoilla ainakin kolme voimaharjoituskertaa. Puolet on yläkropan treenausta ja puolet jalkoja. Vatsaa teen melkein joka punttitreenissä.

Pöyhönen painottaa keskivartalon merkitystä pikajuoksussa ja kehottaa tarkkailemaan, miten esimerkiksi Meksikon varttimailerin Ana Guevaran vatsalihakset toimivat naisen rullatessa loppusuoraa.

- Jaloille pyrin tekemään samoja lihaksia kuormittavia liikkeitä samassa harjoituksessa. Kahta samanlaista punttiharjoitusta ei tehdä peräkkäin, Pöyhönen selvittää.

- Ylävartalon punttiharjoittelu on jaettu kahteen osaan. Toisessa teen penkkiä, rintaa ja ojentajia ja toisessa selkää ja hauista. Ei ehkä ihan perinteistä sprintterin voimaharjoitusta, Pöyhönen nauraa.

- Jos saan hyvin irti, niin teen isommilla painoilla. Silloin saan yleensä lihakset kipeiksi, ja harjoittelussa seuraa palauttavampi jakso. Samaan tapaan kuin muussakin harjoittelussa. Välillä tehdään siis palauttaviakin punttiharjoituksia.

Lenkkeily ei sinällään kuulu Markus Pöyhösen harjoitusohjelmaan, mutta aika ajoin hän vetää lenkkarit jalkaan ja suuntaan Vuosaaren rantamaisemiin. Ei kuitenkaan kovaa harjoittelua varten, vaan pikemminkin huoltaakseen päätään ja lihaksistoaan.

- Pitkäkestoista juoksua sprintterin ei kannata tehdä kovilla vauhdeilla, mutta pientä hölköttelyä on hyvä tehdä, ei se syö nopeutta. Kotoa on aika lyhyt matka rannalle, siellä tulee lönköteltyä varsinkin näin keväällä, kun luonto on kauneimmillaan, Pöyhönen kertoo. "

Lue lisää

En tiedä, mistä lie tuo artikkeli kopsattu, kun linkki on unohtunut. Mutta muistan lukeneeni jostain tuon itsekin.

Mutta eikös Pöyhönen nimenomaan tunnettu voimattomana juoksijana? Vastatuulihan tappoi Pöyhösen vauhdin aina täysin. Ja nuo tulokset voi myös olla ihan legendaakin.

...mies kirjoitti:

En tiedä, mistä lie tuo artikkeli kopsattu, kun linkki on unohtunut. Mutta muistan lukeneeni jostain tuon itsekin.

Mutta eikös Pöyhönen nimenomaan tunnettu voimattomana juoksijana? Vastatuulihan tappoi Pöyhösen vauhdin aina täysin. Ja nuo tulokset voi myös olla ihan legendaakin.

Lue lisää

60 metrisen euroopanmestari. Satasta ei oppinut koskaan juoksemaan, ainoastaan kiihdyttämään. Telineistä lähtö ja radanpinnan kosketus huippuluokkaa. Juokemaan ei oppinut.

...mies kirjoitti:

En tiedä, mistä lie tuo artikkeli kopsattu, kun linkki on unohtunut. Mutta muistan lukeneeni jostain tuon itsekin.

Mutta eikös Pöyhönen nimenomaan tunnettu voimattomana juoksijana? Vastatuulihan tappoi Pöyhösen vauhdin aina täysin. Ja nuo tulokset voi myös olla ihan legendaakin.

Lue lisää

Päin vastoin! Pöyhösen voima-arvot olivat todella hyvät!

Oli mies sentään EM-kisoissa 100 metrillä 4.!

ex- pikajuoksija kirjoitti:

Päin vastoin! Pöyhösen voima-arvot olivat todella hyvät!

Oli mies sentään EM-kisoissa 100 metrillä 4.!

Höö rimppakintut. Mitä jos laskukaavojen sijasta joskus laitatte ne rekkapainot tankoon ja kokeilette ihan ominvoimin liikuttaa niitä.

Siinä voi jopa tyhmemmällekki selvitä kumpi on raskaampi liike.

Mutta se mitä kukaan ei ole hiffannu tässä käydä läpi on mihin ne vaikuttaa. Prässille iso miinus tulee vartalon hallinnan puuttumisesta. Kyykky aktivoi lihaksia joita et muuten voi treenata. Prässi ottaa kyykkyä paremmin takareisiin ja pohkeisiin. Noiden kulmien lisäksi siis prässin helppoon liikuttamiseen vaikuttaa se ettet joudu seisomaan ja kannattelemaan omaa painoa ja että se aktivoi pikkuisen laajemman kapasiteetin jalkalihaksia.


Eli siis, kyykyssä treenaa sellaista vartalon hallintaa mitä et voi muuten harjoittaa kun taas prässi aktivoi lihaksia mitä tulee epäsuorasti treenattua muutenkin.

Normi kuntoilialle on kaikkein paras kyykätä monipuolisesti (taka, etu, askelkyykkyjä sekä tehdä nousuja jne.) ja tehdä joskus jalat prässillä muita apuliikkeitä unohtamatta.