Eräs läheiseni, on kuin kaksi eri persoonaa. Osaa olla vilpittömästi maailman ihanin ihminen, aito ja lämmin. Sosiaalinen ja karismaattinenkin. Ihmiset yleensä hakeutuu tämän ihmisen seuraan..
En viitsi enempään valottaa toisen ihmisen henk.kohtaisesta elämästä muuta kuin että on nähnyt elämän raadollisen puolen liiankin vahvasti. Lasinen lapsuus, väkivaltaa ja sisaruksen kuolema jne..
Nyt siitä toisesta "persoonasta" joka on täysin vastakohta sille ihmiselle jonka tunnen tämä on kylmä, epäluuloinen ja julma ihminen. Väkivaltaan taipuva (yleensä se on törkeää) kiivas ja itselleen ja muille vaarallinen sekä seksikeskeinen.
Hän kuitenkin todella ristiriitainen ihminen kun hänen osoittama rakkaus, välittäminen on ollut aitoa (teot osoittanut sen) silti pelkään tuota ns. pimeää puolta joka joskus saattaa tulla esille.
Persoonallisuushäiriö?
30
331
Vastaukset
"...silti pelkään tuota ns. pimeää puolta joka joskus saattaa tulla esille. "
No ei se sieltä itsestään pomppaa, ellei henkilö niin halua ( paitsi ehkä ärsytettynä, se on spontaani reaktio. )
Tuollaiset ihmiset, kun eivät ole mielisairaita, vaan tietävät kyllä mitä tekevät...
En nyt tiedä oliko tämä tieto lohduttava, vai päinvastoin...
Oli sitten, mikä "tila" päällä hyvänsä hän kyllä uskoittelee myös itselleen sellainen olevansa. Uskoo siihen siis melkein itsekin sillä hetkellä...joten saattaa kokea tuolla päällä ollessaan itsensä loukatuksi, jos joku alkaa puhumaan, mitä hän on joskus toisena päivänä tehnyt. Hän, kun ei ole "paha" ihminen...Tällainen aiheuttaa myös ristiriitaista käytöstä.
Uhrit pitävät tätä näyttelemisenä, mutta ei se ole niin yksinkertaista...Nuo molemmat puolet ovat yhtä tiivis osa sen henkilön persoonaa. Eikä toisesta voi luopua, ilman että luopuisi itsestään ja koko olemassaolostaan.
"Pahana ihmisenä", kun on vaikea elää, siksi sille on olemassa se oma vastakohtansa.- (kö)
Tuossa palaankin siihen äkkipikaiseen ja kiivasluonteisuuteen. Kun olen kysynyt tuosta niin hän ei osaa selittää sitä, sanoo että kun se "tila" iskee niin se tulee ja silloin saattaa jostain kumman syystä (ilman syytäkin) pistää asiat enemmän läskiksi.
(kö) kirjoitti:
Tuossa palaankin siihen äkkipikaiseen ja kiivasluonteisuuteen. Kun olen kysynyt tuosta niin hän ei osaa selittää sitä, sanoo että kun se "tila" iskee niin se tulee ja silloin saattaa jostain kumman syystä (ilman syytäkin) pistää asiat enemmän läskiksi.
Se on vain jonkunlainen defenssi...En minä muuta tiedä.
Pahinta on jos tuollainen "napsahdus" tapahtuu humalassa, kun ei kontrolli muutenkaan niin pelaa. Itse osaan vaistomaisesti "väistellä", etten tule sanoneeksi, tai tehneeksi mitään, mikä laukaisee tuon puolustusmekanismin ja toinen päättää pistää kunnolla ranttaliksi...Kaikki eivät tätä osaa ja "tökkivät sitten näitä nappuloita" vahingossa, jolloin seuraukset voivat olla ikäviä...
Kannattanee siis pitää etäisyyttä, jos näitä "napsahduksia" tapahtuu seurassasi tiuhaan. Tai sitten miettiä, mikä sen mahdollisesti laukaisee ja opetella toimimaan toisin. Eipä tuohon muuta keinoa ole.dizel kirjoitti:
Se on vain jonkunlainen defenssi...En minä muuta tiedä.
Pahinta on jos tuollainen "napsahdus" tapahtuu humalassa, kun ei kontrolli muutenkaan niin pelaa. Itse osaan vaistomaisesti "väistellä", etten tule sanoneeksi, tai tehneeksi mitään, mikä laukaisee tuon puolustusmekanismin ja toinen päättää pistää kunnolla ranttaliksi...Kaikki eivät tätä osaa ja "tökkivät sitten näitä nappuloita" vahingossa, jolloin seuraukset voivat olla ikäviä...
Kannattanee siis pitää etäisyyttä, jos näitä "napsahduksia" tapahtuu seurassasi tiuhaan. Tai sitten miettiä, mikä sen mahdollisesti laukaisee ja opetella toimimaan toisin. Eipä tuohon muuta keinoa ole.Hän ei ehkä voi muuttua ( ainakaan helposti ), mutta sinä voit. Jos vain näet sille tarvetta...tai mikäli hänen seurassaan haluat olla.
- (kö)
dizel kirjoitti:
Se on vain jonkunlainen defenssi...En minä muuta tiedä.
Pahinta on jos tuollainen "napsahdus" tapahtuu humalassa, kun ei kontrolli muutenkaan niin pelaa. Itse osaan vaistomaisesti "väistellä", etten tule sanoneeksi, tai tehneeksi mitään, mikä laukaisee tuon puolustusmekanismin ja toinen päättää pistää kunnolla ranttaliksi...Kaikki eivät tätä osaa ja "tökkivät sitten näitä nappuloita" vahingossa, jolloin seuraukset voivat olla ikäviä...
Kannattanee siis pitää etäisyyttä, jos näitä "napsahduksia" tapahtuu seurassasi tiuhaan. Tai sitten miettiä, mikä sen mahdollisesti laukaisee ja opetella toimimaan toisin. Eipä tuohon muuta keinoa ole."..Se on vain jonkunlainen defenssi.."
Olen samaa mieltä, jonkinlainen käytösmallihan tuo on. Loukkauksia ei voi sietää varsinkin jos hänen kunniaan se koskee (esim. kun hänen tyttöystävää loukattiin ravintolassa niin tämä henkilö rynni miesporukan päälle ja pahoinpiteli 3 heistä) noita napsahduksia tulee niin selvinpäin että kännissä tosin viimeksi mainitussa olotilassa helpommin. Hänen kaveri kertoi että on monesti mennyt tilanteissa väliin ettei tapahdu mitään peruuttamatonta. Kuitenkin tämä on niin vaikeaa kun on tosiaan maailman kiltein ihminen, kuten sanoin kuin kaksi eri persoonaa.
Hän on käynyt terapiassa että voitaisiin muuttaa tuota väkivaltaista käytösmallia mutta, hän itsekin sen sanoo että on vaikeeta antaa olla vain jonkin loukkauksen olla (käy niin paljon kunnian päälle)
Olen lukenut mm. epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä ja käsittääkseni siinä on erilaisia tasoja, psykopatia on ääripäätä (sitä hän ei ole kun pystyy tuntemaan syyllisyyttä asioista) mutta, se on asia erikseen et mistä. Väkivallasta ei tunne mitään omien sanojen mukaan sitten taas kun riitelee naisensa kanssa ja sanoo todella julmasti niin siitä taas tuntee.
Hänen ystäväpiirikin on "sekalaista" sakkia, osa ihan perus mattimeikäläisiä osa taas rikollista sakkia (tuntenut heidät jo lapsesta, - nuoruudesta asti kun on syyllistynyt joskus aikoinaan pahoinpitelyihin ja ryöstöihin/yrityksiin. Lojaali on on ennen kaikkea perheelleen ja niille joista välittää, antaisi jopa henkensä ja tappaisi heidän puolestaan jos olisi pakko. Näin on on kertonut joskus.
Olen monesti kysynyt että mikä siinä on kun välillä ryssii asiansa ja kunnolla, kuulemma tuntee turhautuvan tylsyyden tunteeseen. (kö) kirjoitti:
"..Se on vain jonkunlainen defenssi.."
Olen samaa mieltä, jonkinlainen käytösmallihan tuo on. Loukkauksia ei voi sietää varsinkin jos hänen kunniaan se koskee (esim. kun hänen tyttöystävää loukattiin ravintolassa niin tämä henkilö rynni miesporukan päälle ja pahoinpiteli 3 heistä) noita napsahduksia tulee niin selvinpäin että kännissä tosin viimeksi mainitussa olotilassa helpommin. Hänen kaveri kertoi että on monesti mennyt tilanteissa väliin ettei tapahdu mitään peruuttamatonta. Kuitenkin tämä on niin vaikeaa kun on tosiaan maailman kiltein ihminen, kuten sanoin kuin kaksi eri persoonaa.
Hän on käynyt terapiassa että voitaisiin muuttaa tuota väkivaltaista käytösmallia mutta, hän itsekin sen sanoo että on vaikeeta antaa olla vain jonkin loukkauksen olla (käy niin paljon kunnian päälle)
Olen lukenut mm. epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä ja käsittääkseni siinä on erilaisia tasoja, psykopatia on ääripäätä (sitä hän ei ole kun pystyy tuntemaan syyllisyyttä asioista) mutta, se on asia erikseen et mistä. Väkivallasta ei tunne mitään omien sanojen mukaan sitten taas kun riitelee naisensa kanssa ja sanoo todella julmasti niin siitä taas tuntee.
Hänen ystäväpiirikin on "sekalaista" sakkia, osa ihan perus mattimeikäläisiä osa taas rikollista sakkia (tuntenut heidät jo lapsesta, - nuoruudesta asti kun on syyllistynyt joskus aikoinaan pahoinpitelyihin ja ryöstöihin/yrityksiin. Lojaali on on ennen kaikkea perheelleen ja niille joista välittää, antaisi jopa henkensä ja tappaisi heidän puolestaan jos olisi pakko. Näin on on kertonut joskus.
Olen monesti kysynyt että mikä siinä on kun välillä ryssii asiansa ja kunnolla, kuulemma tuntee turhautuvan tylsyyden tunteeseen.Tunteeko syyllisyyttä, vai esittääkö, uskotteleeko itselleen tuntevansa, niin sitä on ulkopuolisen vaikea tietää ( jos ei tiedä mitä se on, voi kuvitella sitä tuntevansa, tuntematta varsinaisesti )...Mutta mielestäni tuo oli aika hyvä kuvaus epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä.
Se ei sinänsä sulje syyllisyydentunnetta pois, ainakaan mitä tulee läheisten ihmisten kaltoinkohteluun. Enemmän kuitenkin harmittelee ehkä omaa elämäntilannettaan. ( asiaan kuuluva narsismi )
Sitä vain toimii sen hetkisten impulssien vallassa, miettimättä sen kummemmin. Ja sitten taas kaduttaa...Ei niinkään ehkä muiden ihmisten vuoksi, vaan itsensä vuoksi. ( Toistuvaan väkivaltaan kuuluu empatianpuute, joka vähentää katumuksen tunnetta. )
Tuosta oravanpyörästä on mahdollista hypätä pois, jos tahtoa löytyy...
Se ei ole niin pysyvä tila, kuin vakava psykopatia.- (kö)
dizel kirjoitti:
Tunteeko syyllisyyttä, vai esittääkö, uskotteleeko itselleen tuntevansa, niin sitä on ulkopuolisen vaikea tietää ( jos ei tiedä mitä se on, voi kuvitella sitä tuntevansa, tuntematta varsinaisesti )...Mutta mielestäni tuo oli aika hyvä kuvaus epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä.
Se ei sinänsä sulje syyllisyydentunnetta pois, ainakaan mitä tulee läheisten ihmisten kaltoinkohteluun. Enemmän kuitenkin harmittelee ehkä omaa elämäntilannettaan. ( asiaan kuuluva narsismi )
Sitä vain toimii sen hetkisten impulssien vallassa, miettimättä sen kummemmin. Ja sitten taas kaduttaa...Ei niinkään ehkä muiden ihmisten vuoksi, vaan itsensä vuoksi. ( Toistuvaan väkivaltaan kuuluu empatianpuute, joka vähentää katumuksen tunnetta. )
Tuosta oravanpyörästä on mahdollista hypätä pois, jos tahtoa löytyy...
Se ei ole niin pysyvä tila, kuin vakava psykopatia.Hyvä kysymys mutta, voiko todella esittää tuntevansa syyllisyyttä tai katumusta aidosti. En usko että kyseinen henkilö esittäisi, oikeudentaju ja arvot ehkä ei ihan kohdillaan niinkuin meillä tavallisilla.
Ketään ei tietenkään voi aloituksen perusteella kutsua mutta, tosiaan en ole koskaan tavannut semmoista ihmistä kuin hän on niin hyvässä että pahassa. Halusin vain saada jonkilaista osviittaa. Koska hänelle ei ole kuitenkaan "kaikki kotona" vaikka onkin hyvin fiksu ihminen ja halutessaan esittää syvällisiä mietteitä. Itse olen kallistunut tuon epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön kannalle (menneisyys, tapa reagoida asioihin yms) sen takia. Hänellä joskus tutkittiin nuorempana olisiko hänessä minkälaista ns. häikkää luulen kuitenkin hänen valehdelleen, koska ei tunnu luottavan mihinkään tahoihin niinkuin myös epäilee uusien ja vanhojen ystävien tarkoitusperiä.
- LK
Se voisi olla psykopaatti, narsisti tai jotain muuta tai ei mitään. Jos lähdetään diagnosoimaan näin netin välityksellä :).
Mut niin, ihmiset ketkä on kylmiä, epäluuloisia ja julmia useesti on oppinu kehittämään itelleen "toisen persoonallisuuden" jonka kautta tulee paremmin ihmisten kanssa toimeen. Tai siis kehittäähän kaikki niitä, mutta ehkä vähän eritavalla.- (kö)
"..ihmiset ketkä on kylmiä, epäluuloisia ja julmia useesti on oppinu kehittämään itelleen "toisen persoonallisuuden" jonka kautta tulee paremmin ihmisten kanssa toimeen. Tai siis kehittäähän kaikki niitä, mutta ehkä vähän eritavalla.."
Niin.. Miksei kuitenkaan valitse sitä yhtä joko on kylmä rikollinen tai se mattimeikäläinen. Tuntemani ihmisen kohdalla luulen että toivoisi olevan viimeksi mainittu mutta, se pimeäkin elämä viehättää (kun on elänyt sitä) eikä voi vain hyppää roolista toiseen.
Hän on useimmiten seurassani ja tyttöystävän kanssa niin hurmaava ja kiltti ihminen, kunnes joku joka ei tunne häntä sanoo tai tekee jotain mikä saa hänen raivostumaan, silloin tuntuu kuin katselisi vierasta ihmistä. Lämmin hymy ja onnellinen katse muuttuu kylmäksi ns. hullun katseeksi. Toivon sisimmässäni että hän jatkaa ammattiauttajalla kunnes saa tarvitsemansa avun. Kuitenkin voiko olla niin ettei koskaan muutu täysin mattimeikäläiseksi, kuka sen tietää ei kukaan.
Kiinnostaa tietää mitä "xcch" kirjoitti koska en ole pitkään aikaan katsonut aloitusta, voisiko joku kiltti valoittaa? (kö) kirjoitti:
"..ihmiset ketkä on kylmiä, epäluuloisia ja julmia useesti on oppinu kehittämään itelleen "toisen persoonallisuuden" jonka kautta tulee paremmin ihmisten kanssa toimeen. Tai siis kehittäähän kaikki niitä, mutta ehkä vähän eritavalla.."
Niin.. Miksei kuitenkaan valitse sitä yhtä joko on kylmä rikollinen tai se mattimeikäläinen. Tuntemani ihmisen kohdalla luulen että toivoisi olevan viimeksi mainittu mutta, se pimeäkin elämä viehättää (kun on elänyt sitä) eikä voi vain hyppää roolista toiseen.
Hän on useimmiten seurassani ja tyttöystävän kanssa niin hurmaava ja kiltti ihminen, kunnes joku joka ei tunne häntä sanoo tai tekee jotain mikä saa hänen raivostumaan, silloin tuntuu kuin katselisi vierasta ihmistä. Lämmin hymy ja onnellinen katse muuttuu kylmäksi ns. hullun katseeksi. Toivon sisimmässäni että hän jatkaa ammattiauttajalla kunnes saa tarvitsemansa avun. Kuitenkin voiko olla niin ettei koskaan muutu täysin mattimeikäläiseksi, kuka sen tietää ei kukaan.
Kiinnostaa tietää mitä "xcch" kirjoitti koska en ole pitkään aikaan katsonut aloitusta, voisiko joku kiltti valoittaa?Xcch kirjoitteli vain omista sosiopaatti kamuistaan...
"Niin.. Miksei kuitenkaan valitse sitä yhtä joko on kylmä rikollinen tai se mattimeikäläinen."
Varmaankin siksi, koska se "kylmempi" puolisko on enemmän häntä itseään...Ei kukaan voi omaa persoonansa hävittää ja muuttua joksikin toiseksi.
Aivan, se "hyvä puoli" on hänen ns. kulissipersoonansa, sillä ei kukaan voi olla paskiainen koko aikaa...Täytyy muistaa, että tuon kaiken alla on hyvin syvään iskostunut viha, jota ei voi pitää koko aikaa piilossa. Tästäkään syystä hän ei pääse "Hydestään" eroon, ellei opi sitten jotenkin käsittelemään vihaansa, tai toisinsanoen tunnistamaan sitä.
Tuollaiset ihmiset ovat, kuin painetynnyreitä. Ulkoisesti kaikki näyttää olevan kunnossa, mutta sisällä kiehuu...
Ja miksi ei sitten muuttuisi kokoaikaiseksi pahikseksi. No jotkut onnistuvat toteuttamaan tätäkin jossain määrin, mutta aina on olemassa ihmisiä, joiden ei halua tietävän kaikkia puolia itsestään.
Sitä kutsutaan kaksoiselämäksi.
Ei persoonaansa voi valita, pitää vain opetella elämään niiden omien puoliensa kanssa...Tuostakin tilasta voi muuttua ns. normaalimpaan suuntaan. Se vaatii vain rutkasti motivaatioa...Jotkut saavat sen vaikeiden elämänkokemusten jälkeen, toiset saavat motivaation parisuhteestaan, toiset...käyttävät terapiaa vain välineenä voidakseen jatkaa entiseen tapaan.
Toivotaan, että motivaatioa löytyy...- (kö)
dizel kirjoitti:
Xcch kirjoitteli vain omista sosiopaatti kamuistaan...
"Niin.. Miksei kuitenkaan valitse sitä yhtä joko on kylmä rikollinen tai se mattimeikäläinen."
Varmaankin siksi, koska se "kylmempi" puolisko on enemmän häntä itseään...Ei kukaan voi omaa persoonansa hävittää ja muuttua joksikin toiseksi.
Aivan, se "hyvä puoli" on hänen ns. kulissipersoonansa, sillä ei kukaan voi olla paskiainen koko aikaa...Täytyy muistaa, että tuon kaiken alla on hyvin syvään iskostunut viha, jota ei voi pitää koko aikaa piilossa. Tästäkään syystä hän ei pääse "Hydestään" eroon, ellei opi sitten jotenkin käsittelemään vihaansa, tai toisinsanoen tunnistamaan sitä.
Tuollaiset ihmiset ovat, kuin painetynnyreitä. Ulkoisesti kaikki näyttää olevan kunnossa, mutta sisällä kiehuu...
Ja miksi ei sitten muuttuisi kokoaikaiseksi pahikseksi. No jotkut onnistuvat toteuttamaan tätäkin jossain määrin, mutta aina on olemassa ihmisiä, joiden ei halua tietävän kaikkia puolia itsestään.
Sitä kutsutaan kaksoiselämäksi.
Ei persoonaansa voi valita, pitää vain opetella elämään niiden omien puoliensa kanssa...Tuostakin tilasta voi muuttua ns. normaalimpaan suuntaan. Se vaatii vain rutkasti motivaatioa...Jotkut saavat sen vaikeiden elämänkokemusten jälkeen, toiset saavat motivaation parisuhteestaan, toiset...käyttävät terapiaa vain välineenä voidakseen jatkaa entiseen tapaan.
Toivotaan, että motivaatioa löytyy..."..Varmaankin siksi, koska se "kylmempi" puolisko on enemmän häntä itseään...Ei kukaan voi omaa persoonansa hävittää ja muuttua joksikin toiseksi.
Aivan, se "hyvä puoli" on hänen ns. kulissipersoonansa, sillä ei kukaan voi olla paskiainen koko aikaa.."
Tässäkin tapauksessa niin lähes kaikki tietävät mikä luonteensa on mutta, kukaan ei mitä hänen päässään oikein liikkuu. Vihaa tuossa ihmisessä on sen näkee hänestä (ne jotka tuntevat hänen) rennosta vitsien heittäjästä tuleekin yhtäkkiä "Hyde" niinkuin kuvailit..
Syy miks hakeutui ammattiauttajalle oli todella vaikea elämäntilanne, lyhyessä ajassa pisti aika pitkälti kaiken ranttaliksi ja jopa myönsi omaavan narsistisia piirteitäkin ja kaikki läheiset hänen ympärillään näki sen. Pyysimme ettei hän heittäisi elämäänsä hukkaan, siitä sitten lähti vihanhallinta-ohjelmaan mukaan. Toivon että tämä onnistuisi koska, tilaisuuksia on tullut enemmän tai vähemmän jotka on, pilannut tavalla tai toisella lähinnä itsekeskeisyydellään (asuntoja, suhteita jne) tosiaan tuntunut että on osannut puhua imartelevaan sävyyn ihmisille.
Mietin että milloin aletaan puhumaan tuosta epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä tarkoita että pystyykö psykoterapeutti sen huomaa hänestä. (kö) kirjoitti:
"..Varmaankin siksi, koska se "kylmempi" puolisko on enemmän häntä itseään...Ei kukaan voi omaa persoonansa hävittää ja muuttua joksikin toiseksi.
Aivan, se "hyvä puoli" on hänen ns. kulissipersoonansa, sillä ei kukaan voi olla paskiainen koko aikaa.."
Tässäkin tapauksessa niin lähes kaikki tietävät mikä luonteensa on mutta, kukaan ei mitä hänen päässään oikein liikkuu. Vihaa tuossa ihmisessä on sen näkee hänestä (ne jotka tuntevat hänen) rennosta vitsien heittäjästä tuleekin yhtäkkiä "Hyde" niinkuin kuvailit..
Syy miks hakeutui ammattiauttajalle oli todella vaikea elämäntilanne, lyhyessä ajassa pisti aika pitkälti kaiken ranttaliksi ja jopa myönsi omaavan narsistisia piirteitäkin ja kaikki läheiset hänen ympärillään näki sen. Pyysimme ettei hän heittäisi elämäänsä hukkaan, siitä sitten lähti vihanhallinta-ohjelmaan mukaan. Toivon että tämä onnistuisi koska, tilaisuuksia on tullut enemmän tai vähemmän jotka on, pilannut tavalla tai toisella lähinnä itsekeskeisyydellään (asuntoja, suhteita jne) tosiaan tuntunut että on osannut puhua imartelevaan sävyyn ihmisille.
Mietin että milloin aletaan puhumaan tuosta epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä tarkoita että pystyykö psykoterapeutti sen huomaa hänestä."Mietin että milloin aletaan puhumaan tuosta epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä tarkoita että pystyykö psykoterapeutti sen huomaa hänestä. "
En edes ole varma annetaanko ihan "tavallisessa" terapiasssa tuota diagnoosia, vai keskitytäänkö siellä enemmän ongelmien hoitoon. Voivat ajatella, että diagnoosin kertomisesta olisi enemmän haittaa, kuin hyötyä.
Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö on kuitenkin helposti ( oliko jopa helpoiten ) havaittava persoonallisuushäiriö.
Voi olla, että terapeutti havaitsee sen jo ensimmäisellä tapaamisella, mutta silti voi mennä vuosia, ennenkuin asia tulee muuten esille...
Tästä persoonallisuushäiriöstä kärsivillä on myös tietynlainen omanlaisena puhetyyli, elekieli yms...joten kokenut terapeutti kyllä varmasti näkee hyvin nopeasti, mistä on kyse.- (kö)
dizel kirjoitti:
"Mietin että milloin aletaan puhumaan tuosta epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä tarkoita että pystyykö psykoterapeutti sen huomaa hänestä. "
En edes ole varma annetaanko ihan "tavallisessa" terapiasssa tuota diagnoosia, vai keskitytäänkö siellä enemmän ongelmien hoitoon. Voivat ajatella, että diagnoosin kertomisesta olisi enemmän haittaa, kuin hyötyä.
Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö on kuitenkin helposti ( oliko jopa helpoiten ) havaittava persoonallisuushäiriö.
Voi olla, että terapeutti havaitsee sen jo ensimmäisellä tapaamisella, mutta silti voi mennä vuosia, ennenkuin asia tulee muuten esille...
Tästä persoonallisuushäiriöstä kärsivillä on myös tietynlainen omanlaisena puhetyyli, elekieli yms...joten kokenut terapeutti kyllä varmasti näkee hyvin nopeasti, mistä on kyse."..Tästä persoonallisuushäiriöstä kärsivillä on myös tietynlainen omanlaisena puhetyyli, elekieli yms.."
Oletko kuin perehtynyt tuohon, meinaan että pystytkö tarkentamaan tuota?
Netistä ei löydy mielestäni kovin kummoisemmin tuosta häiriöstä infoa (wikiin ei ole uskomista) Kiinnostaisi jutella jonkun ihmisen kanssa joka on elänyt tuosta persoonallisuushäiriöisen kanssa. Koska vahvasti kallistun itsekin kyseiselle kun "värikäs persoonallisuus" ei vain selitä tuota ja tosiaan tärkeä ihminen minulle.. (kö) kirjoitti:
"..Tästä persoonallisuushäiriöstä kärsivillä on myös tietynlainen omanlaisena puhetyyli, elekieli yms.."
Oletko kuin perehtynyt tuohon, meinaan että pystytkö tarkentamaan tuota?
Netistä ei löydy mielestäni kovin kummoisemmin tuosta häiriöstä infoa (wikiin ei ole uskomista) Kiinnostaisi jutella jonkun ihmisen kanssa joka on elänyt tuosta persoonallisuushäiriöisen kanssa. Koska vahvasti kallistun itsekin kyseiselle kun "värikäs persoonallisuus" ei vain selitä tuota ja tosiaan tärkeä ihminen minulle..Elekieli on usein liioittelevan "tunteellinen", tai sitten päinvastoin olematon niissä tilanteissa, kun pitäisi tuota tunneilmaisua näyttää.
Puhetyyli on ristiriitainen ja siinä vilisee sanoja, kuten: "kaikki, kukaan, koskaan, ikinä, aina..." Eli hyvin yleistävä, mikä viestii tietyllä tapaa vääristyneestä ajattelutavasta.
Puhe on usein myös hyvin ristiriitaista, eikä teot mene yhteen, puheiden kanssa. Aikomus ja teko on tällaiselle ihmiselle sama asia.
Oikeutus on myös hyvin vahvasti läsnä ja manipulointi ( tietoinen, tai tiedostamaton ) on enemmän sääntö, kuin poikkeus. Valehtelu mitättömistä asioista on tyypillistä, sekä taipumus ärsyttää ja hyväksikäyttää muita ihmisiä kuuluu tähän ph:öön...kuten myös katumuksen puute.
( Ajattelevat tosin usein, että se on hän, jota hyväksikäytetään, eivät tee koskaan mitään väärää...yms. )
Itse olen ainakin parin tuttavani kohdalla havainnut, että elekieli on sellaista hidasta, "jäykkää" ja omituista...Samoin kuin katsekontakti, joka vaihtelee tuijottamisesta, katseen välttelyyn. Välillä, varsinkin, kun henkilö on ajatuksissaan saattaa sellainen "ilkeä katse" välähdellä silmistä, mutta se peitetään usein samantien.
En ole varmaan paras ihminen käymään tästä aiheesta "syvällistä keskustelua" johtuen omista defensseistäni sun muuta, mutta jos nimimerkki Henna vielä kirjoittelee täällä, niin hän osaisi varmaan omalta kohdaltaan valaista asiaa, hieman toisenlaisesta näkökulmasta. :)
Jos englanti taipuu kannattaa etsiä tietoa englanninkielisillä hakusanoilla...esim. "antisocial personality/person, aspd, sociopathy..."( joka usein ainakin amerikassa on melkeinpä synonyymi epäsosiaaliselle persoonallisuushäiriölle. )- whitenightbluessi
dizel kirjoitti:
"Mietin että milloin aletaan puhumaan tuosta epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä tarkoita että pystyykö psykoterapeutti sen huomaa hänestä. "
En edes ole varma annetaanko ihan "tavallisessa" terapiasssa tuota diagnoosia, vai keskitytäänkö siellä enemmän ongelmien hoitoon. Voivat ajatella, että diagnoosin kertomisesta olisi enemmän haittaa, kuin hyötyä.
Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö on kuitenkin helposti ( oliko jopa helpoiten ) havaittava persoonallisuushäiriö.
Voi olla, että terapeutti havaitsee sen jo ensimmäisellä tapaamisella, mutta silti voi mennä vuosia, ennenkuin asia tulee muuten esille...
Tästä persoonallisuushäiriöstä kärsivillä on myös tietynlainen omanlaisena puhetyyli, elekieli yms...joten kokenut terapeutti kyllä varmasti näkee hyvin nopeasti, mistä on kyse.Terapiassa puhutaan ongelmista ja "oireista",asiakkaan ehdoilla.Lääkäri/psykiatri tekee diagnoosit ja pers.häiriöön tarvitaan testejä yms.Sellasia missä kysellään "onko varastaminen mielestäsi väärin " yms. =D
whitenightbluessi kirjoitti:
Terapiassa puhutaan ongelmista ja "oireista",asiakkaan ehdoilla.Lääkäri/psykiatri tekee diagnoosit ja pers.häiriöön tarvitaan testejä yms.Sellasia missä kysellään "onko varastaminen mielestäsi väärin " yms. =D
"Sellasia missä kysellään "onko varastaminen mielestäsi väärin " yms"
No eei helvetti. :D- M.B.
dizel kirjoitti:
Elekieli on usein liioittelevan "tunteellinen", tai sitten päinvastoin olematon niissä tilanteissa, kun pitäisi tuota tunneilmaisua näyttää.
Puhetyyli on ristiriitainen ja siinä vilisee sanoja, kuten: "kaikki, kukaan, koskaan, ikinä, aina..." Eli hyvin yleistävä, mikä viestii tietyllä tapaa vääristyneestä ajattelutavasta.
Puhe on usein myös hyvin ristiriitaista, eikä teot mene yhteen, puheiden kanssa. Aikomus ja teko on tällaiselle ihmiselle sama asia.
Oikeutus on myös hyvin vahvasti läsnä ja manipulointi ( tietoinen, tai tiedostamaton ) on enemmän sääntö, kuin poikkeus. Valehtelu mitättömistä asioista on tyypillistä, sekä taipumus ärsyttää ja hyväksikäyttää muita ihmisiä kuuluu tähän ph:öön...kuten myös katumuksen puute.
( Ajattelevat tosin usein, että se on hän, jota hyväksikäytetään, eivät tee koskaan mitään väärää...yms. )
Itse olen ainakin parin tuttavani kohdalla havainnut, että elekieli on sellaista hidasta, "jäykkää" ja omituista...Samoin kuin katsekontakti, joka vaihtelee tuijottamisesta, katseen välttelyyn. Välillä, varsinkin, kun henkilö on ajatuksissaan saattaa sellainen "ilkeä katse" välähdellä silmistä, mutta se peitetään usein samantien.
En ole varmaan paras ihminen käymään tästä aiheesta "syvällistä keskustelua" johtuen omista defensseistäni sun muuta, mutta jos nimimerkki Henna vielä kirjoittelee täällä, niin hän osaisi varmaan omalta kohdaltaan valaista asiaa, hieman toisenlaisesta näkökulmasta. :)
Jos englanti taipuu kannattaa etsiä tietoa englanninkielisillä hakusanoilla...esim. "antisocial personality/person, aspd, sociopathy..."( joka usein ainakin amerikassa on melkeinpä synonyymi epäsosiaaliselle persoonallisuushäiriölle. )Wau.. Tiedän tasan mistä puhut!! Mutta miten ihmeessä sosiaalinen ihminen voi olla antisosiaalisesta ph:sta kärsivä? Tai ainakin tuon kirjoittamasi piirteistön osuvuus osuu täysin ihmiseen, jonka olen käsittänyt, tai olen antanut itseni käsittää, olevan sosiaalisuudeltaan lähes yltiöpäisen sosiaalinen... Pistää miettimään ja pohtimaan taas..
- M.B.
whitenightbluessi kirjoitti:
Terapiassa puhutaan ongelmista ja "oireista",asiakkaan ehdoilla.Lääkäri/psykiatri tekee diagnoosit ja pers.häiriöön tarvitaan testejä yms.Sellasia missä kysellään "onko varastaminen mielestäsi väärin " yms. =D
Moraalin kehittyneisyysasteen kartoittamiseen tarkoitettuja kysymyksiä tuollaiset.. Tai sen tarkasteluun, että noudattaako yksilömoraali yleisesti yhteisössä vallitsevia moraalinormeja vai poikkeaako.. Ehkä :D
M.B. kirjoitti:
Wau.. Tiedän tasan mistä puhut!! Mutta miten ihmeessä sosiaalinen ihminen voi olla antisosiaalisesta ph:sta kärsivä? Tai ainakin tuon kirjoittamasi piirteistön osuvuus osuu täysin ihmiseen, jonka olen käsittänyt, tai olen antanut itseni käsittää, olevan sosiaalisuudeltaan lähes yltiöpäisen sosiaalinen... Pistää miettimään ja pohtimaan taas..
Antisosiaaliset ovat usein sosiaalisia, mutta he jakaantuvat silti kahteen ryhmään, ekstrovertteihin JA introvertteihin...jotka eivät ole sitten sosiaalisia lainkaan.
Yleinen väärinkäsitys onkin, että kaikki narsistiset ihmiset olisivat sosiaalisia.dizel kirjoitti:
Antisosiaaliset ovat usein sosiaalisia, mutta he jakaantuvat silti kahteen ryhmään, ekstrovertteihin JA introvertteihin...jotka eivät ole sitten sosiaalisia lainkaan.
Yleinen väärinkäsitys onkin, että kaikki narsistiset ihmiset olisivat sosiaalisia.Epäsosiaalinen sana sinänsä on aika harhaanjohtava, mutta sillä tarkoitetaankin vain kyvyttömyyttä sopeutua sosiaalisiin normeihin...
Vähän samaan tapaan, kuin esim. väkivaltaista käytöstä kutsutaan epäsosiaaliseksi käytökseksi...- (kö)
dizel kirjoitti:
Elekieli on usein liioittelevan "tunteellinen", tai sitten päinvastoin olematon niissä tilanteissa, kun pitäisi tuota tunneilmaisua näyttää.
Puhetyyli on ristiriitainen ja siinä vilisee sanoja, kuten: "kaikki, kukaan, koskaan, ikinä, aina..." Eli hyvin yleistävä, mikä viestii tietyllä tapaa vääristyneestä ajattelutavasta.
Puhe on usein myös hyvin ristiriitaista, eikä teot mene yhteen, puheiden kanssa. Aikomus ja teko on tällaiselle ihmiselle sama asia.
Oikeutus on myös hyvin vahvasti läsnä ja manipulointi ( tietoinen, tai tiedostamaton ) on enemmän sääntö, kuin poikkeus. Valehtelu mitättömistä asioista on tyypillistä, sekä taipumus ärsyttää ja hyväksikäyttää muita ihmisiä kuuluu tähän ph:öön...kuten myös katumuksen puute.
( Ajattelevat tosin usein, että se on hän, jota hyväksikäytetään, eivät tee koskaan mitään väärää...yms. )
Itse olen ainakin parin tuttavani kohdalla havainnut, että elekieli on sellaista hidasta, "jäykkää" ja omituista...Samoin kuin katsekontakti, joka vaihtelee tuijottamisesta, katseen välttelyyn. Välillä, varsinkin, kun henkilö on ajatuksissaan saattaa sellainen "ilkeä katse" välähdellä silmistä, mutta se peitetään usein samantien.
En ole varmaan paras ihminen käymään tästä aiheesta "syvällistä keskustelua" johtuen omista defensseistäni sun muuta, mutta jos nimimerkki Henna vielä kirjoittelee täällä, niin hän osaisi varmaan omalta kohdaltaan valaista asiaa, hieman toisenlaisesta näkökulmasta. :)
Jos englanti taipuu kannattaa etsiä tietoa englanninkielisillä hakusanoilla...esim. "antisocial personality/person, aspd, sociopathy..."( joka usein ainakin amerikassa on melkeinpä synonyymi epäsosiaaliselle persoonallisuushäiriölle. )Läheiseni no hän ei ole katsekontaktia välttelevä tai tuijottava, lähinnä hakeutuva ja rento (tosin siihen asti kun napsahtaa, jolloin katse lasittuu ja sieltä häviää ns. kiilto) hieman dramaattinen tapa kertoa, ruumiin eleet keskustelussa mukana. Todella tykkää olla äänessä.
"Oikeutus" pätee häneen esim. yritti samanaikaisesti nostaa 2 eri sosiaalitoimesta rahaa, ei miettinyt että siitä jää kiinni. Perusteli sen "kun minä tarvitsen" vastauksella.
Googletin englannin kielellä tuota ja löysinkin muutaman ihan hyvän artikkelin asiasta. (kö) kirjoitti:
Läheiseni no hän ei ole katsekontaktia välttelevä tai tuijottava, lähinnä hakeutuva ja rento (tosin siihen asti kun napsahtaa, jolloin katse lasittuu ja sieltä häviää ns. kiilto) hieman dramaattinen tapa kertoa, ruumiin eleet keskustelussa mukana. Todella tykkää olla äänessä.
"Oikeutus" pätee häneen esim. yritti samanaikaisesti nostaa 2 eri sosiaalitoimesta rahaa, ei miettinyt että siitä jää kiinni. Perusteli sen "kun minä tarvitsen" vastauksella.
Googletin englannin kielellä tuota ja löysinkin muutaman ihan hyvän artikkelin asiasta.http://www.psychforums.com/antisocial-personality/
Täällä on henkilöiden itsensä kertomana juttua...
Sanotaan, että paras terapia epäsosiaalisille on ryhmäterapia ja ns. vertaistuki...Sillä epäsosiaaliset eivät kunnioita "auktoriteeteiksi" kokemiaan ihmisiä, vaan keskustelevat mieluiten vertaistensa kanssa.
Ikävä kyllä suomessa ei taideta juurikaan tällaista terapiaa järjestää...- (kö)
dizel kirjoitti:
http://www.psychforums.com/antisocial-personality/
Täällä on henkilöiden itsensä kertomana juttua...
Sanotaan, että paras terapia epäsosiaalisille on ryhmäterapia ja ns. vertaistuki...Sillä epäsosiaaliset eivät kunnioita "auktoriteeteiksi" kokemiaan ihmisiä, vaan keskustelevat mieluiten vertaistensa kanssa.
Ikävä kyllä suomessa ei taideta juurikaan tällaista terapiaa järjestää...Kiitos linkistä, aika mielenkiintoista tekstiä löytyy tuolta. Voisin vihjaista "löytäneeni" tuommoisen saitin läheiselleni. Tosin en tiedä miten reagoi, et vaivautuuko lukemaan. Olen useasti nähnyt hänen selailevan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä sivuja, kysyinkin et miksi lukee sano että "muuten vain"
Hänkään ei ole koskaan kunnioittanut minkäänlaisia auktoriteettejä, halveksiin avoimesti poliiseja pitää heitä enemmän rikollisina kuin itse koskaan ollut, varusmiespalveluskin jäi kesken joskus.
Tuo terapia-juttu sinäänsä on jännä koska luulisi että he mielummin jakaisivat noissa tapoja, tekniikkamalleja "itsensä kehittämistä" M.B. kirjoitti:
Moraalin kehittyneisyysasteen kartoittamiseen tarkoitettuja kysymyksiä tuollaiset.. Tai sen tarkasteluun, että noudattaako yksilömoraali yleisesti yhteisössä vallitsevia moraalinormeja vai poikkeaako.. Ehkä :D
Varastamisella on kieltämättä houkutuksensa, kunnes tajuaa että moraalista lipsuminen sallii myös varkaalta varastamisen. Paras siis olla kenenkään varastamatta.
*pihistää joulupiparin ja mutustaa viattoman näköisenä* ;)(kö) kirjoitti:
Kiitos linkistä, aika mielenkiintoista tekstiä löytyy tuolta. Voisin vihjaista "löytäneeni" tuommoisen saitin läheiselleni. Tosin en tiedä miten reagoi, et vaivautuuko lukemaan. Olen useasti nähnyt hänen selailevan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä sivuja, kysyinkin et miksi lukee sano että "muuten vain"
Hänkään ei ole koskaan kunnioittanut minkäänlaisia auktoriteettejä, halveksiin avoimesti poliiseja pitää heitä enemmän rikollisina kuin itse koskaan ollut, varusmiespalveluskin jäi kesken joskus.
Tuo terapia-juttu sinäänsä on jännä koska luulisi että he mielummin jakaisivat noissa tapoja, tekniikkamalleja "itsensä kehittämistä""Olen useasti nähnyt hänen selailevan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä sivuja, kysyinkin et miksi lukee sano että "muuten vain""
Tällaisilla henkilöillä on usein hieman kyseenalaisia kiinnostuksen kohteita...Sinänsä harmitonta. Suurin osa kuitenkin pitää kyseiset jutut ihan vain mielikuvituksen tasolla.
Lienee liikaa olisi vaadittu, että tällainen ihminen ryhtyisi ajankulukseen lukemaan, vaikka puutarhanhoitolehtiä. :) Kiinnostuksen kohteilleen, kun ei mitään voi...Ne on, mitä ovat. ( en sano, etteikö jotakuta voisi myös kukkien hoito kiinnostaa... )
Tuosta ryhmäterapiasta sen verran, että siinä on tietääkseni aina yksi, tai useampi terapeutti valvomassa, ettei aihe lähde sivupoluille...Ongelmien ilmentyessä ei autakaan muu, kuin antaa tällaiselle häiritsevälle henkilölle ryhmästä lähtöpassit.
Osalla ei vain siihen terapian keskeyttämiseen välttämättä ole varaa ( jos vaihtoehtona on esim. vankila ), joten siellä sitten joko istuu tekemättä, puhumatta mitään ja heittää sen ajan kaivoon, tai kuuntelee mitä muilla on sanottavanaan...Ehkä sieltä jotain tarttuu mieleen, jos tarttuu. Se on kaikki henkilöstä itsestään kiinni.
Varsinainen "parantuminenhan" tästä häiriöstä on aika pitkälle mahdotonta. Terapia opettaakin vain vaihtoehtoisia toimintamalleja, että henkilö lopettaisi itselleen ( ja muille ) tuhoisien käyttäytymismallien käyttämisen erilaisissa vastaantulevissa tilanteissa...Yleensä näitä keinoja käytetäänkin siksi, että henkilöllä on jollain tavalla vääränlainen ja vainoharhainenkin kuva muista ihmisistä...
Tätä ajatusmallia muuttamalla voidaan myös jonkun verran vaikuttaa henkilön käytökseen. Pelkkä käytöksen muuttaminen ei tästäkään syystä riitä.- (kö)
dizel kirjoitti:
"Olen useasti nähnyt hänen selailevan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä sivuja, kysyinkin et miksi lukee sano että "muuten vain""
Tällaisilla henkilöillä on usein hieman kyseenalaisia kiinnostuksen kohteita...Sinänsä harmitonta. Suurin osa kuitenkin pitää kyseiset jutut ihan vain mielikuvituksen tasolla.
Lienee liikaa olisi vaadittu, että tällainen ihminen ryhtyisi ajankulukseen lukemaan, vaikka puutarhanhoitolehtiä. :) Kiinnostuksen kohteilleen, kun ei mitään voi...Ne on, mitä ovat. ( en sano, etteikö jotakuta voisi myös kukkien hoito kiinnostaa... )
Tuosta ryhmäterapiasta sen verran, että siinä on tietääkseni aina yksi, tai useampi terapeutti valvomassa, ettei aihe lähde sivupoluille...Ongelmien ilmentyessä ei autakaan muu, kuin antaa tällaiselle häiritsevälle henkilölle ryhmästä lähtöpassit.
Osalla ei vain siihen terapian keskeyttämiseen välttämättä ole varaa ( jos vaihtoehtona on esim. vankila ), joten siellä sitten joko istuu tekemättä, puhumatta mitään ja heittää sen ajan kaivoon, tai kuuntelee mitä muilla on sanottavanaan...Ehkä sieltä jotain tarttuu mieleen, jos tarttuu. Se on kaikki henkilöstä itsestään kiinni.
Varsinainen "parantuminenhan" tästä häiriöstä on aika pitkälle mahdotonta. Terapia opettaakin vain vaihtoehtoisia toimintamalleja, että henkilö lopettaisi itselleen ( ja muille ) tuhoisien käyttäytymismallien käyttämisen erilaisissa vastaantulevissa tilanteissa...Yleensä näitä keinoja käytetäänkin siksi, että henkilöllä on jollain tavalla vääränlainen ja vainoharhainenkin kuva muista ihmisistä...
Tätä ajatusmallia muuttamalla voidaan myös jonkun verran vaikuttaa henkilön käytökseen. Pelkkä käytöksen muuttaminen ei tästäkään syystä riitä.Joo no en uskokaan että hän tulisi lukemaan mitään erä-lehtiä.. Kuitenkin hieman häiritsevää että häntä kiinnostaa tuo aihe varsinkin kotimaassa liittyvä (esim. Vantaan paloittelumurhat)
"..Varsinainen "parantuminenhan" tästä häiriöstä on aika pitkälle mahdotonta. Terapia opettaakin vain vaihtoehtoisia toimintamalleja, että henkilö lopettaisi itselleen ( ja muille ) tuhoisien käyttäytymismallien käyttämisen erilaisissa vastaantulevissa tilanteissa...Yleensä näitä keinoja käytetäänkin siksi, että henkilöllä on jollain tavalla vääränlainen ja vainoharhainenkin kuva muista ihmisistä...
Tätä ajatusmallia muuttamalla voidaan myös jonkun verran vaikuttaa henkilön käytökseen. Pelkkä käytöksen muuttaminen ei tästäkään syystä riitä.."
Tota eikö tuo olekin ihan yksilöllistä ja riipua häiriön asteesta, psykopaattihan tuskin ikinä muuttuisi ja kuitenkin tällä on jonkilainen käsitys itsestään ettei "kaikki ole kotona" ja kun kerran on itsekin väsynyt omiin ryssimisiin.
Suorastaan säälittää kun hän on halutessaan niin ihana ja valloittava persoona niin on myös ikäviäkin piirteitä sitten. Kertonut paljonkin lapsuudestaan (tunnen hänen isän, enkä usko että mitään liioiteltaisi) hänen isä yritti itsemurhaa perheen nähden (kuristi itseään vyöllä) kaikkea aseiden kanssa heilumista, poliisit ravannut kun oli niin alvariinsa heillä ja tietysti tuo perheväkivalta. Persoonallisuushäiriöiden synnyssä on lapsuus keskipisteenä. - Naamari
dizel kirjoitti:
"Sellasia missä kysellään "onko varastaminen mielestäsi väärin " yms"
No eei helvetti. :DSilloin kun puhutaan narsismista, niin hän jos kuka osaa kyllä vastata esim. testeissä siten, ettei hänen TODELLINEN minänsä tai mielipiteensä tule esille.
Hänhän on koko ikänsä nimenomaan "harjoitellut" näyttelemään muuta, kuin mitä todellisuudessa on. Siksi narsisti voikin seurassa vaikuttaa "sosiaaliselta", koska hän testaa eli peilaa naamionsa toimivuutta toisten ihmisten kautta.
Toisilta hän toivoo saavansa hetkellistä hyväksyntää itselleen, mutta kun hän ei oikeastaan ole oma itsensä, eikä itse ole hyväksynyt itseään sellaisena kuin on, ei hän tule koskaan tyydytetyksi.
Sisimmässään hän on jo ammoin kokenut, ettei häntä ole hyväksytty omana itsenään. Siksi on rakentunut narsistin valheminä. Ei tämä henkilö kuitenkaan sitä itse tiedosta.
Sisimmässään hänen olonsa on tyhjä ja ontto.
- painekattila
Tuli vain mieleen sellainen juttu kuin herkkyys. Herkillä ihmisillä ei ole kovin helppoa tässä maailmassa, tiedän kun olen itsekin sellainen. On pakko välillä suojautua liiallisilta tunnekuohuilta ja olenkin onnistunut tässä kehittämään oman tekniikkani. Voimavarani on myös se, että en kuuntele kauheasti niitä "ammattiauttajia" vaan teen niinkuin itsestä hyvältä tuntuu. Kyllä minullakin silti joskus napsahtaa kun on tarpeeksi painetta kasaantunut päälle :)
Eli yhteenvetona tästä voisin todeta että kun se sisäinen ääni hukkuu jonnekin kaiken melskeen alle, niin siinä voi todellakin mennä hermot. Mun hermoromahdkset on kuitenkin olleet vähän lievempiä ja räjähtelen yleensä vain sisäänpäin, tiedä sitten kuinka hyväksi sekään on mutta en halua tahallisesti vahingoittaa muita.Painekattila; millaista herkkyyttä tarkoitat? Sanoit että olet itsekin sellainen, voisitko valaista lisää (kiinnostaa)?Ja mitä tarkoitat liiallisten tunnekuohujen suojautumisella?
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö
palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh731930Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.
"Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläkemaksuilleen moninkertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr971663- 1471217
- 59688
- 198652
Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos
Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol6636Trumpille jälleen voitto
Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako191553- 54547
- 46498
Haluan teidät molemmat elämääni
Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </337462