Milloin insuliini käyttöön? D2

Diabeteslääkärihän tuon viimekädessä arvioi. Oma lääkärini ei pitänyt tuollaisia aamusokeriarvoja kovin pahoina kun pitkä sokerini on pikkuisen yli 6%. Minun ongelmani on liian korkealla pysyvät aterian jälkeiset arvot. Pitkävaikutteisella insuliinilla lasketaan "verensokerikäyrää" kokonaisuudessaan alemmas jolloin aterian jälkeiset arvotkin laskevat. Januvia ei tehoa kuin vähän.

Jotkut hoitotahot ainakin sanovat, että jos pitkä sokeri nousee yli 7%, niin aletaan insuliininsta puhua, jos siis muut keinot eivät tepsi.

Mutta tosiaan lääkärihän sen viimekädessä arvioi.

Pitkäaikainen sokerisi on 6 %. Tuota pidetään jopa terveen arvona vielä, tosin ylärajalla. Verensokeri on tällöin keskimmäärin noin 7 mmol/l. Tätä ei voi pitää kovin huonona arvona.

Yleensä ei kannata tarkastella vain paastoarvoja, vaan verensokerin käyttäytymistä koko vuorokauden aikana. Kannattaa tehdä joskus useita mittauksia tyypillisen päivän aikana. Heräämällä joskus mittaamaan noin klo 4 saa selville, onko aamunousussa kyse aamunkoittoilmiöstä. Tämä katkeaa useimmiten aamupalaan, jossa ei tarvitse eikä saakaan olla paljon hiilihydraatteja pompun välttämiseksi.

Kannattaa myös mitata aterioita edeltävät ja niiden jälkeiset arvot 1 h ja 2 h päästä. Ennen aterioita olisi hyvä tavoite, että verensokeri olisi alle 6 mmol/l, ateria ei saisi nostaa 2 mmol/l enempää tunnin päästä ja 2 h päästä olisi oltava jo selvää laskua tai ainakin alle 7 mmol/l. Hiilihydraatteja vähentämällä saa useimmiten aterian aiheuttamat verensokerinousut hallintaan.

Perusterveellä ihmisellä paastoarvo on yleensä 4,5 - 5 mmol/l. Aterioiden aiheuttamat pomput pysyvät alle 2 mmol/l:ssa. On tietysti paras, jos näihin arvoihin pääsisi ongelmitta. Toisaalta arvosi ovat sen verran hyvät, että en suosittelisi pitkävaikutteista insuliinia varsinkaan, jos muut arvot päivän mittaan ovat hyvät tai hiilihydraatteja vähentämällä parannettavissa.